null ”Olemme kaikki eri tavalla herkkiä sille, kuinka voimakkaasti keho reagoi” – ahdistus luokitellaan sairaudeksi, kun se vaikeuttaa arkielämää

THL:n ylilääkäri Outi Linnarannan mukaan ahdistusta on helppo hoitaa, jos siihen saa apua nopeasti. 

THL:n ylilääkäri Outi Linnarannan mukaan ahdistusta on helppo hoitaa, jos siihen saa apua nopeasti. 

Hyvä elämä

”Olemme kaikki eri tavalla herkkiä sille, kuinka voimakkaasti keho reagoi” – ahdistus luokitellaan sairaudeksi, kun se vaikeuttaa arkielämää

Ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina etenkin naisilla. Maahanmuuttajat ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt kärsivät ahdistuksesta muita enemmän. 

Iso osa ihmisistä kärsii ahdistuksesta lähes joka päivä, ja se kuuluu elämään. Ahdistus kumpuaa usein haasteista ja huolista.

– Tällä hetkellä suomalaisia ahdistavat etenkin ilmasto, suuret sähkölaskut ja Venäjän hyökkäys­sota Ukrainaan, kertoo THL:n yli­lääkäri Outi Linnaranta.

Joissakin tapauksissa ahdistus saattaa pitkittyä ja alkaa häiritä arkea. Tällöin puhutaan ahdistuneisuushäiriöistä. Sairaudeksi ahdistus luokitellaan silloin, kun se estää ihmistä tekemästä töitä, käymästä koulua, tapaamasta ihmisiä tai elämästä tavallista elämää.

Helmikuun alussa julkaistun Kelan tiedotteen mukaan mielenterveydenhäiriöt olivat suurin syy työikäisten sairauspäivärahalle vuonna 2022. Sairauspäivärahaa myönnettiin eniten ahdistuneisuushäiriöiden ja masennushäiriöiden vuoksi. Ahdistuneisuushäiriöiden takia myönnetyt sairauspäivärahat lisääntyivät viime vuonna etenkin naisilla.

Yleisin ahdistuneisuushäiriöistä on sosiaalinen ahdistus. Tällöin ihmisen on vaikeaa olla tai toimia tilanteissa, joissa on paljon ihmisiä.

– Ihminen saattaa joutua paniikkiin siitä, että joutuu pitämään työpaikan Teamsissa esityksen tai koulussa esitelmän. Myös bussissa tai kaupassa saattaa ahdistaa, Linnaranta sanoo.

Ihmisillä, joiden jumaluuskäsitys on tuomitseva ja pelottava, voi esiintyä enemmän ahdistusta ja masennusta.

Muita ahdistuneisuushäiriöitä ovat paniikkihäiriö, jossa ahdistus ilmenee yllättäen kohtauksenomaisesti, ja pakko-oireinen häiriö, joka saattaa oireilla likaisuuden pelkona tai niin, että pelkää vahingoittavansa toista vaikka ei haluaisi.

Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä ahdistus on vellovaa ja jatkuvaa huolta, josta ei millään pääse eroon.

Usein ihmisellä on monta ahdistuneisuushäiriötä samanaikaisesti. Yhteistä kaikissa ahdistuneisuushäiriöissä on kehon tapa reagoida jännittävään asiaan tai tilanteeseen: sydämen syke nousee, hikoiluttaa, punastuttaa ja saattaa huimata.

– Olemme kaikki eri tavalla herkkiä sille, kuinka voimakkaasti keho reagoi erilaisiin tilanteisiin, Outi Linnaranta sanoo.

Lisäksi meihin vaikuttavat elämänkokemukset. Joillakin saattaa olla kokemuksia, jotka ovat murtaneet luottamusta omaan pärjäämiseen.

Uskonnolla on yhteyksiä ahdistukseen ja sen määrään

Nuorten ahdistuksesta on kirjoitettu mediassa paljon. Tutkimusten mukaan niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa joka toinen opiskelija kertoo olevansa ahdistunut. Myös muiden ikäryhmien ahdistuneisuus on lisääntynyt viime vuosina.

On myös ihmisryhmiä, jotka kärsivät ahdistuksesta muita enemmän. Esimerkiksi maahanmuuttajilla ahdistus liittyy traumakokemuksiin ja haastavaan elämäntilanteeseen.

– Heillä on tosi paljon kurjia kokemuksia, ja voi olla, että lapset eivät ole koskaan aiemmin eläneet turvallisessa paikassa, Linnaranta sanoo.

Myös syrjintä ja rasistisen käytöksen kohteeksi joutuminen aiheuttavat ahdistusta ja muita mielenterveys­häiriöitä.

Jos ahdistus pitkittyy, se haittaa ystävyyssuhteita, opintoja ja aikuisuuden rakentumista.

Linnarannan mukaan myös sateenkaari-ihmiset altistuvat syrjinnälle ja väkivallan uhalle.

– Jos sinulla on toistuvasti kokemuksia siitä, että sinua satutetaan etkä voi itse mitenkään hallita tapahtumia, ahdistus voi yleistyä koskemaan myös muita, neutraaleitakin tilanteita, hän sanoo.

Myös uskonnolla näyttäisi tutkimusten mukaan olevan yhteyksiä ahdistukseen ja sen määrään.

– Ihmisillä, joiden jumaluuskäsitys on tuomitseva ja pelottava, voi esiintyä enemmän ahdistusta ja ­masennusta.

– Voi myös olla, että niillä, jotka eivät kärsi ahdistuksesta ja masennuksesta, myös jumaluuskäsitys on useammin armollinen ja valoisa.

Ahdistukseen kannattaa hakea apua matalalla kynnyksellä

Naiset kärsivät miehiä enemmän masennuksesta ja ahdistuksesta. Miehillä mielenterveyden ongelmat ilmenevät naisia useammin päihdeongelmina tai haitallisena käyttäytymisenä.

Outi Linnaranta on harmissaan siitä, että liian usein ajatellaan, että ahdistus on lievä sairaus, eikä sitä hoideta tarpeeksi nopeasti.

– Se on sääli. Sillä jos ahdistus pitkittyy, se haittaa ystävyyssuhteita, opintoja ja aikuisuuden rakentumista.

Hänen mukaansa ahdistusta on kohtuullisen helppo hoitaa, jos hoito aloitetaan nopeasti ensioireiden ilmaannuttua. Hoitokeinona voi toimia esimerkiksi lyhyt verkkoterapia.

Mikäli ihminen ei pääse hoitoon, voi ahdistus kestää vuosikymmeniä. Silloin ei voida enää puhua lievästä sairaudesta, eikä hoitokaan ole helppoa.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.