Talvella käydyn arkkipiispanvaalin ehdokkaat Björn Vikström, Heli Inkinen, Ilkka Kantola, Tapio Luoma, Ville Auvinen Turussa joulukuussa 2017. Ville Auvinen vastustaa naisten pappeutta.
Kirkolliskokoukselle tehtiin aloite, joka estäisi naisten pappeutta vastustavan papin valitsemisen piispaksi
Kirkolliskokous keskusteli aloitteesta, jossa piispan virkaan pyrkivältä vaadittaisiin, että hänellä on virkaan käytännön edellytykset. Taustalla on arkkipiispanvaali, jossa oli ehdokkaana naisten pappeuden vastustaja.
Turussa koolla olevassa kirkolliskokouksessa käytiin tiistaina pitkä ja kipakka keskustelu edustaja-aloitteesta, jonka taustalla on keväinen arkkipiispanvaali. Siinä yksi viidestä ehdokkaasta, Ville Auvinen, olisi naisten pappeuden vastustajana jättänyt osan virkatehtävistään hiippakunnan toisen piispan hoidettavaksi. Auvinen ei esimerkiksi olisi vihkinyt naisia papeiksi.
Edustaja-aloitteessa esitettiin kirkkojärjestykseen muutosta, jonka mukaan piispanvirkaan valittavalta pitäisi vaatia, että hänellä on ”viran hoitamiseen vaadittavat edellytykset”. Nykyisin piispalta ei vaadita muuta kuin että hän on pappi. Loppu jää äänestäjien huoleksi.
Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on oululainen kirkolliskokousedustaja, pastori Helena Paalanne. Hänen lisäkseen aloitteen takana on 22 muuta allekirjoittajaa.
Kirkolliskokous päätti naisten pappeuden hyväksyessään vuonna 1986 ponnesta, jonka mukaan naispappeuden vastustajilla on edelleen oikeus toimia kirkossa ja tulla vihityksi papiksi. Aloitteen mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työtehtävät voisi jättää hoitamatta.
Aloitteen mukaan piispa ei voi vaalia kirkon ykseyttä, jos naiset jätetään yhteyden ulkopuolelle. Hän ei myöskään vakaumuksensa vuoksi voisi vihkiä naisia papeiksi tai toimia heidän esimiehinään.
Linnoinen muistutti piispan tehtävästä esimiehenä
Kirkolliskokousedustaja, Espoon Tapiolan seurakunnan kirkkoherra Päivi Linnoinen käytti kokouksessa puheenvuoron, jossa hän kysyi, miten naisten pappeutta vastustava piispa voisi toimia hänen esimiehenään ja tukea häntä. Jos piispa vastustaa alttariyhteyttä naispuolisen papin kanssa, niin miten onnistuisi esimerkiksi kirkkoherran virkaan asettaminen? Siihen sisältyy messun viettäminen ja ehtoollisen asettaminen yhdessä uuden kirkkoherran kanssa.
– Mikäli piispan vakaumus estää yhteistyön naisten kanssa, niin miten tehtävän hoitaminen onnistuu, kun kohta yli puolet papeista on naisia, huomautti Paalanne.
Aloite sai kokouksessa laajasti kannatusta, mutta sitä myös vastustettiin tai epäiltiin. Jotkut edustajat olivat huolissaan naispappeuden vastustajien ahtaasta asemasta kirkossa, korostivat erilaisten mielipiteiden välistä keskustelua tai kuittasivat asian huumorilla. Toiset vetosivat siihen, että äänestäjät valitsevat ja osaavat ottaa tällaiset asiat huomioon.
Mikkelin piispa Seppo Häkkinen korosti piispanvaalin hengellistä luonnetta ja arveli, että sille, että piispalta edellytetään vain pappeutta, on kyseiseen virkaan liittyviä teologisia syitä.
Piispalta ei esimerkiksi edellytetä johtajakokemusta, kuten vaikkapa kirkkoherran virkaan vihittävältä.
Keskustelussa pohdittiin myös sitä, onko nyt ehdotettu lisäys kelpoisuusehtoihin liian ympäripyöreä ja kuka viran hoidon edellytyksiä tulkitsee.
Oulun piispa Samuel Salmi käytti tiukan, naispuolisia pappeja puolustuvan puheenvuoron kirkolliskokouksessa ja sai monelta kokousedustajalta aplodit.
"Nöyryyttäminen ei anna aihetta hymyyn"
Pastori Marjaana Toiviainen Helsingistä korosti sitä, että piispan tehtävä on rakentaa yhteyttä silloinkin, kun se tuntuu hänestä hankalalta tai kiusalliselta. Kirkkoon pitäisi hänen mukaansa rakentaa sellaista yhteyttä, jossa kenenkään sukupuoli ei määrittele sitä, millaista tukea henkilö piispalta saa. Hän myös ihmetteli kirkolliskokouksen eturivissä istuvien piispojen hiljaisuutta keskustelussa silloin, kun heidän tukeaan erityisesti kaivattaisiin.
Toiviaisen vetoomuksen jälkeen useampi piispa käyttikin puheenvuoron. Oulun piispa Samuel Salmi sanoi ymmärtävänsä täysin sen tuskan, mikä aloitteen takana on. Hän kertoi seuranneensa vuosien varrella sellaista naispuolisten pappien nöyryyttämistä, mikä ei anna aihetta minkäänlaiseen hymyyn. Hänen mukaansa on aika, että asia nostetaan kirkolliskokouksen valiokuntatyöskentelyyn ja huolehditaan, että tasa-arvo toteutuu ilman minkäänlaista varaumaa.
Helsingin piispa Teemu Laajasalo vetosi herätysliikeväkeen, jotta nämä itsekin miettisivät, olisiko jo aika keskustella kriittisesti ”espoolaisessa olohuoneessa” aikanaan syntyneestä päätöksestä kieltäytyä alttariyhteistyöstä naispuolisten pappien kanssa ja muuttaa linjaa.
Puolitoistatuntisen keskustelun jälkeen aloite lähetettiin hallintovaliokuntaan valmisteltavaksi. Perustevaliokunta antaa sille asiasta lausunnon ja aloite palaa aikanaan täysistunnon käsittelyyn.
Jaa tämä artikkeli:
