”Jos meillä on erilainen käsitys Jumalasta, miten voisimme päästä yhteiseen käsitykseen Jumalan asettamasta avioliitosta?” – kirkolliskokouksen leirit eivät jousta
Kirkolliskokous ei kahden päivän aikana ehtinyt äänestämään avioliittokysymyksestä.
Kirkolliskokous ei kahden päivän aikana ehtinyt päättää, tulisiko edustaja-aloite kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta hylätä vai ottaa jatkokäsittelyyn.
Asiasta äänestetään huomenna perjantaina.
Kirkolliskokouksen perustevaliokunta oli valmistellut täysistunnolle mietinnön edustaja-aloitteesta, joka koski kirkon avioliittokäsityksen laajentamista samaa sukupuolta olevia pareja koskevaksi.
Perustevaliokunta valmistelee kirkolliskokoukselle uskoa ja oppia sekä kirkon työn teologisia perusteita käsittelevät asiat.
Perustevaliokunta totesi mietinnössään, että riittäviä syitä kirkon avioliittokäsityksen laajentamiselle tai muuttamiselle ei ole. Valiokunnan 18 jäsenestä viisi antoi eriävän mielipiteen.
Kirkolliskokouksen täysistunto alkoi käsitellä asiaa eilen 16. toukokuuta ja jatkoi keskustelua tänään. Perustevaliokunnan puheenjohtaja, Tampereen piispa Matti Repo, kertoi avauspuheenvuorossaan, että vaikka valiokunnan jäsenet olivat monesta asiasta eri mieltä, kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että avioliitto on Jumalan asettama.
– Tähän yhteiseen vakaumukseen kätkeytyy epäilemättä vielä tutkimattomia resursseja, Repo sanoi.
– Mitä kaikkea jumalalliseen asetukseen sisältyy, siitä vallitsee nyt eriäviä tulkintoja.
Jos perustevaliokunta 13 päivän sijaan olisi käyttänyt asian pohtimiseen viisi minuuttia, äänestystulos olisi tainnut olla sama.
– Björn Vikström
Yksi eriävän mielipiteen allekirjoittaneista perustevaliokunnan jäsenistä oli Porvoon piispa Björn Vikström. Vikström esitti kirkolliskokoukselle, että perustevaliokunnan esitystä ei hyväksyttäisi, vaan asia lähetettäisiin vielä piispainkokoukselle jatkovalmistelua varten.
– Olemme yhdessä kulkeneet pitkän matkan kukin paikallamme pysyen. Jos perustevaliokunta 13 päivän sijaan olisi käyttänyt asian pohtimiseen viisi minuuttia, äänestystulos olisi tainnut olla sama, Vikström sanoi.
Vikström kritisoi perustevaliokunnan enemmistön raamattuargumentaatiota, joka perustui hänen mukaansa yksittäisten jakeiden toistamiselle eikä sisältänyt riittävää eksegeettistä tai historiallista pohdintaa.
– Tekstit irrotetaan myös asiayhteydestään. En usko, että missään muussa kysymyksessä Raamattuun viitattaisiin tällä tavalla.
Vikström kritisoi myös sitä, että mietinnössä ei oteta huomioon nykyaikaista ymmärrystä sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden synnystä ja kehittymisestä.
Vikströmin mielestä kirkko ei voi jäädä toistelemaan satoja vuosia vanhoja oppeja. Sen sijaan hän kehotti ottamaan mallia Martti Lutherin ja muiden reformaattoreiden tavasta suhtautua teologiaan.
– Heidän teologiansa oli vahvasti Raamattuun ja teologiseen perinteeseen ankkuroitunut, mutta samalla se oli hyvin kontekstuaalinen ja oman ajan kysymyksiin vahvasti kantaa ottava.
Turun piispa Kaarlo Kalliala antoi tukensa Vikströmille. Kallialan mukaan paras tie eteenpäin on professori Eila Helanderin esittämä malli, jossa kirkko ei muuta nykyistä avioliittokäsitystään, mutta sen rinnalle sallitaan toisenlainen teologinen tulkinta, joka mahdollistaisi samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen.
Kallialan mukaan perustevaliokunnan mietinnössä jää ilmaisematta, että seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisessa ei ole mitään väärää.
– Erityisesti tämä jää sanomatta suoraan itse kullekin ihmiselle itselleen: sinussa ei ole yhtään mitään vialla.
Helsingin piispa Teemu Laajasalo asettui puheenvuorossaan tukemaan Vikströmin ja Kallialan näkemyksiä.
Mikäli kirkon avioliittokäsitys olisi syrjivä, syrjintäsyytös osuisi Jeesukseen ja Paavaliin.
– Jouni Turtiainen
Espoonlahden kirkkoherra ja kirkolliskokousedustaja Jouni Turtiainen totesi omassa puheenvuorossaan, ettei kirkon avioliittokäsityksen muuttamiselle ole riittäviä perusteita. Turtiainen kritisoi ajatusta, että kirkon pitäisi sallia samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen siksi, että se olisi lähimmäisenrakkauden ja kultaisen säännön mukaista.
– Jos kultaista sääntöä käytetään perusteena samaa sukupuolta olevien avioliiton hyväksymiselle, samaa periaatetta voidaan käyttää perusteena lähes mihin tahansa toimintaan, mikä lähimmäisestä tuntuu oikealta ja hyvältä. Eikä se silti muutu moraalisesti oikeaksi tai hyväksyttäväksi, Turtiainen sanoi.
– Asettumalla toisen ihmisen asemaan ei voida johtaa yleispäteviä arvoja tai kirkon toimintaa ohjaavia normeja – paitsi jos kirkko on vain tämänpuoleinen yhteisö, jolla ei ole erityistä ilmoitusta Jumalasta ja hänen tahdostaan.
Turtiaisen mukaan kirkon nykyinen avioliittokäsitys ei myöskään syrji ketään.
– Kirkon avioliittonäkemyksen mukaisen avioliiton voi solmia kuka tahansa sukupuolisesta identiteetistä tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta, Turtiainen sanoi.
– Kirkon avioliittokäsitys perustuu kirkon uskonkäsitykseen, jonka taustalla ovat muun muassa Jeesuksen ja Paavalin opetukset. Mikäli kirkon avioliittokäsitys olisi syrjivä, syrjintäsyytös osuisi sekä Jeesuksen avioliitto-opetukseen että apostoli Paavalin lausumiin homoseksuaalisuuden toteuttamisesta.
Jos kirkko nimittää minun rakkauttani synniksi, kirkko ja sen jumalakuva muuttuvat minulle mielettömiksi.
– Hanna Mithiku
Edustaja Hanna Mithiku kertoi, että hänen elämänsä on Suomessa aina näyttäytynyt mielipidekysymyksenä. Mithiku on tummaihoinen ja homoseksuaali.
– Kasvoin maassa, jossa hieman parempi rusketukseni antoi oikeuden ihmisille esittää mielipiteensä siitä, mikä oikeus minulla on olla olemassa ja millainen minun tulisi olla, Mithiku kertoi.
– Miten tämä liittyy nyt käytävään keskusteluun? Lukiessani vastausta aloitteeseen koin jälleen olevani mielipide.
Mithiku kysyi, mitä kirkko vastaisi, jos hän jonain päivänä haluaisi seistä rakastamansa naisen rinnalla alttarilla pyytämässä Jumalan siunausta ja seurakunnan tunnustusta sitoumukselleen.
– Onko vastaus silloin: ”Meillä on tässä vähän erilaisia mielipiteitä.” Tai vastaatteko te minulle: ”Odota vielä hetki, että olemme kaikki samaa mieltä.”
Mithiku totesi, ettei usko kirkon löytävän asiassa yksimielisyyttä.
– Minun elämäni on nyt, ja jos me odotamme samanmielisyyttä, minun elämäni ainakin on kauan sitten jo mennyt.
Hän totesi, ettei voi ihonsävylleen tai rakkautensa kohteelle mitään. Hänen mukaansa kirkko ei myöskään päätä Jumalan siunauksesta.
– Mutta jos tämä kirkko nimittää minun rakkauttani ja kauneinta, mitä minussa on, synniksi, tämä kirkko ja sen jumalakuva ja ihmiskuva muuttuvat minulle mielettömiksi.
En usko, että keskustelua pitkittämällä päästään lähellekään yhteistä raamattunäkemystä.
– Ville Auvinen
Keskustelu jatkui torstaina aamupäivällä. Edustaja Janne Kaisanlahti totesi, ettei kristitty kirkko voi Raamatun perusteella päätyä kuin yhteen lopputulokseen: avioliitto on miehen ja naisen välinen.
– Jo aikojen alussa ihmiseltä kysyttiin, onko Jumala todella sanonut. Tähän me pohjimmiltaan myös täällä kirkolliskokouksessa kukin omalta kohdaltamme vastaamme.
Psykiatrisen sairaalan sairaalapappi ja kirkolliskokousedustaja Ulla Ruusukallio kertoi ihmettelevänsä, miksi perustevaliokunta ei ollut kuunnellut asiantuntijoina ihmisiä, jotka elävät parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa.
Ruusukallio sanoi uskovansa, että papit, jotka eivät kannata samaa sukupuolta olevien vihkimistä, eivät joudu kohtaamaan asiaa arjessaan.
– Minä puen tämän papinkauluksen ja menen kohtaamaan niitä [seksuaalivähemmistöihin kuuluvia] ihmisiä siellä omassa arjessani. Mitä minulle jää käteen tästä? Minulle jää 54 sivua perustevaliokunnan mietintöä, jolla voin vapautunein mielin läiskiä ihmisiä päin pläsiä. Se on hirveää!
Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen Sleyn lähetysjohtaja, kirkolliskokousedustaja ja entinen arkkipiispaehdokas Ville Auvinen piti Ruusukallion puheenvuoroa loukkaavana.
– Jos edustaja Ruusukallio ajattelee, että me kaikki perinteisellä avioliittokannalla olevat täältä lähtiessämme voimme unohtaa asian, hän ei voisi enempää olla väärässä. Kyllä myös meidän joukossamme on niitä, jotka kohtaavat tämän arkielämässään työnsä tai perheensä kautta, Auvinen sanoi.
Auvinen totesi myös, että kirkolliskokouksessa käyty keskustelu samaa sukupuolta olevien parien avioliitosta on ”turhaa ja turhauttavaa”.
– Kaikki argumentit avioliittokäsityksen muuttamisen puolesta ja sitä vastaan on jo moneen kertaan esitetty.
Auvinen totesi uskovansa, että avioliittonäkemysten erot johtuvat erilaisista raamattunäkemyksistä.
– En usko, että keskustelua pitkittämällä päästään lähellekään yhteistä raamattunäkemystä. Niin kaukana näkemykset ovat toisistaan.
Auvisen mukaan näkemyserot eivät myöskään rajoitu Raamattuun. Hänen mukaansa edustajilla on erilaiset käsitykset siitä, mikä on ihminen, mitä on synti, mitä ovat armo ja rakkaus, mitä on teologia ja mikä on kirkko.
– Ja niin järkyttävää kuin se onkin, lopulta myös siitä, kuka ja millainen Jumala on. Jos meillä on erilainen käsitys Jumalasta ja erilainen käsitys hänen ilmoituksestaan Raamatusta, miten me voisimme päästä lähellekään yhteistä käsitystä Jumalan asettamasta avioliitosta?
Asian käsittely jatkuu perjantaina 18. toukokuuta. Kirkolliskokouksessa äänestettiin torstaina myös siitä, pitäisikö kirkon luopua vihkioikeudestaan. Vihkioikeuden säilyttämisen kannattajat voittivat äänin 82–23.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Espoon ruotsinkielinen seurakunta avaa ovensa sateenkaariparien vihkimiselle
AjankohtaistaTähän mennessä kolme espoolaista luterilaista seurakuntaa on päättänyt, että niiden tiloissa voidaan vihkiä sateenkaaripareja avioliittoon.