null Kirkolliskokouksessa käytiin vilkas keskustelu kummien määrästä ja merkityksestä – aloitteet määrän säätelyn poistamisesta ja kummien lisäämisestä yli 15-vuotiaille etenevät

Kirkolliskokouksessa keskusteltiin tiistaina 5. toukokuuta kummien vähimmäismäärästä ja kummien lisäämisestä. 

Kirkolliskokouksessa keskusteltiin tiistaina 5. toukokuuta kummien vähimmäismäärästä ja kummien lisäämisestä. 

Ajankohtaista

Kirkolliskokouksessa käytiin vilkas keskustelu kummien määrästä ja merkityksestä – aloitteet määrän säätelyn poistamisesta ja kummien lisäämisestä yli 15-vuotiaille etenevät

Osa edustajista haluaisi poistaa kummien vähimmäismäärän, jotta kaste olisi mahdollinen myös ilman kirkkoon kuuluvaa kummia. 

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous keskusteli tiistaina 5. toukokuuta kummien määrän säätelyn poistamiseen tähtäävästä edustaja-aloitteesta. Aloitteen tekijät ehdottivat, että kastettavalta vaadittavien kummien vähimmäismäärä ja kummien lisäämisen enimmäismäärä poistetaan. 

Kummien vähimmäismäärän poistaminen mahdollistaisi sellaisen lapsen kastamisen, jolla ei syystä tai toisesta ole saatavilla evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa, konfirmoitua kummia. Aloitteesta keskusteltiin monipuolisesti.

Tällä hetkellä kastettavalla lapsella tulee kirkkojärjestyksen mukaan olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva, konfirmoitu kummi. Kummien määrällä ei ole ylärajaa. Yleensä lapsella on 2–4 kummia. 

Jos lapselle ei löydy konfirmoitua kirkkoon kuuluvaa kummia lähipiiristä, seurakunta voi tarjota vapaehtoista tai työntekijäänsä kummiksi. 

– Tämä on perheelle usein aika kiusallista ja mielestäni kummiuden arvoa alentavaa, aloitteen allekirjoittaja, oppilaitospappi Marjut Mulari sanoi puheenvuorossaan. 

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkosen mukaan kirkkoon kuuluvien kummien määrää ei tule vähentää. 

– Eikö aloite jollain tavalla perustu yksilökeskeiselle käsitykselle, jossa kaste irrotetaan kirkosta ja hengellisen kasvamisen tukemistehtävästä? Eikö kummiuden poistaminen avaa oven kehitykselle, jossa kastettu voi yhä useammin jäädä yksin, Jolkkonen kysyi.

Korson seurakunnan kirkkoherra Tuomas Antola sen sijaan oli huolissaan siitä, että kummien määrän väheneminen voisi vaikuttaa rippikoulun ja kirkollisten vihkimisten suosioon. 

Aloite lähetettiin perustevaliokuntaan, jolle tulevaisuusvaliokunta antaa lausunnon. 

Kummien määrän lisääminen hyödyttäisi aloitteen mukaan perheitä, joissa lapsi on esimerkiksi hätäkastettu. Tällä hetkellä huoltajat voivat kasteen jälkeen hakea enintään kahden kummin lisäämistä alaikäiselle. Kummien lisäämistä voivat hakea myös aikuiset kastetut. 

Kummien määrän lisäämiseen tähtäävä aloite lähetettiin yleisvaliokuntaan, jolle tulevaisuusvaliokunta antaa lausunnon. 

Lisäksi Kirkkohallitus keskusteli toisesta edustaja-aloitteesta, jonka tekijät esittävät, että kastettu 15 vuotta täyttänyt voisi saada lisäkummin omasta hakemuksestaan. Tällä hetkellä vain huoltaja voi hakea kummien lisäämistä alaikäiselle. 

Muutos mahdollistaisi sen, että esimerkiksi sijaisperheessä asuva rippikoululainen, jonka huoltajia ei syystä tai toisesta tavoiteta, voisi itsenäisesti hakea kummien lisäämistä. 

Aloite kummin lisäämisestä 15 vuotta täyttäneelle lähetettiin yleisvaliokuntaan, jolle tulevaisuusvaliokunta antaa lausunnon. 

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Aloite haluaa lisätä avoimuutta kirkon eri vaaleissa ehdolla olevien saamasta taloudellisesta tuesta – ”Rahoituksen lähteiden avaaminen jää tällä hetkellä ehdokkaiden vapaaehtoisuuden varaan”

Ajankohtaista

Turussa parhaillaan koolla oleva kirkolliskokouksen täysistunto käsitteli aloitetta, jossa esitettiin kirkon vaaleissa ehdokkaana olevien vaalirahoitukseen samantapaista valvontaa kuin valtiollisissa, alueellisissa ja kunnallisissa vaaleissa.




Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin ilmaisia uutiskirjeitä.