Köyhyys ja moniongelmaisuus ovat kirkon diakonian ykkösasioita – asumisen kalleus lisää ahdistusta pääkaupunkiseudulla
Diakoni Noora Rajalan mukaan Suomessa kuilu hyvä- ja huono-osaisten välillä syvenee. Hän korostaa, että kaikilla on oikeus hakea apua kirkon diakoniatyöntekijöiltä.

Diakoni Noora Rajalan mukaan Suomessa kuilu hyvä- ja huono-osaisten välillä syvenee. Hän korostaa, että kaikilla on oikeus hakea apua kirkon diakoniatyöntekijöiltä.

Köyhyys ja moniongelmaisuus ovat kirkon diakonian ykkösasioita – asumisen kalleus lisää ahdistusta pääkaupunkiseudulla

Diakonia ei voi paikata yhteiskunnan aukkoja jatkuvasti ja pitkäaikaisesti, sanoo Leppävaaran seurakunnan diakoni Noora Rajala.

Mitä diakonia pohjimmiltaan on, Leppävaaran seurakunnan diakoni Noora Rajala?

– Se on seurakunnan ja kristittyjen välisten suhteiden ydintä: suurimassa hädässä olevien auttamista, toivon ja rakkauden välittämistä. Käytännössä se tarkoittaa hädänalaisen auttamista erilaisin keinoin ja ihmisen kohtaamista kokonaisvaltaisesti arvokkaana Luojan luomana.

Mitkä asiat ovat nyt eniten esillä?

– Köyhyys ja ihmisten moniongelmaisuus. Taloudellista ahdistusta on paljon etenkin pääkaupunkiseudulla suurten asumiskustannusten ja muiden elinkustannusten vuoksi. Kasvavat tuloerot näkyvät käytännössä, mutta myös painavat ihmisten mieltä psyykkisellä tasolla. Suomen sosiaaliturva ei varmista pienellä palkalla tai eläkkeellä olevan elämän perusedellytysten täyttymistä.

– Perustoimeentulotuen siirto Kelaan lisäsi yhteydenottoja meille, kun siirto ei sujunut täysin mutkattomasti. Samaan aikaan myös aikuissosiaalityön rooli muuttui. Ihmiset ovat hämmentyneitä, kun eivät tiedä, millaista apua on saatavissa mistäkin. Byrokratia haastaa sekä kantaväestöä että maahanmuuttajataustaisia.

– Lisäksi monet kamppailevat yksinäisyyden, riippuvuuksien ja mielenterveysongelmien kanssa. Ne syventävät syrjäytymistä tai lisäävät sen riskiä. On kuitenkin ollut hienoa huomata, että näistä asioista keskustellaan niin mediassa kuin kahviloissakin ja epäkohtiin halutaan vaikuttaa. Auttamistyön ohella diakonian puolella käydään tällä hetkellä keskusteluja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja pohditaan keinoja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan.

– Pyrimme löytämään apua tarvitsevat ihmiset. Ajattelen, että ei ole olemassa niin pientä asiaa, etteikö olisi apuumme oikeutettu.

Onko diakonia muuttunut viime aikoina?

– Tällä hetkellä apua tarvitaan entistä enemmän yhteiskunnan tukiviidakossa selviytymiseen, yhteiskuntaan integroitumiseen, mielenterveysongelmiin ja yksinäisyyteen. Kohtaamme aiempaa suuremman määrän ihmisiä, mikä kertoo kasvavasta tuen tarpeesta. Tilanteet pääsevät liian helposti pitkittymään ja mutkistumaan, kun apua ei ole löydetty tai saatu riittävästi. Köyhyys on todellinen ongelma. Kaikkia ei myöskään kohdella riittävän tasa-arvoisesti terveydenhuollossa tai tukipäätöksiä tehtäessä.

– Meiltä diakoniatyöntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän monipuolista tietoa ja taitoa, jotta osaamme auttaa ihmisiä riittävästi. Ajattelen diakonian olevan murroksessa. Tuen tarpeet ovat kasvaneet, ja on kehitettävä uusia työmuotoja, eikä samanaikaisesti voida ylläpitää kaikkia vanhoja toimintatapoja. Tehtäviä täytyy priorisoida uudella tavalla. Tarvitaan hyvää johtamista, jotta työntekijät jaksavat tehdä vaativaa työtä.

Kun mietit kohtaamiesi ihmisten ongelmia, mihin asioihin yhteiskunnan pitäisi tarttua nykyistä paremmin?

– Kaikki alkaa arvovalinnoista. Tällä hetkellä arvot eivät yhteiskunnassamme painotu riittävästi huono-osaisiin, ja kuilu hyvä- ja huono-osaisten välillä syvenee. Ei riitä, että puhutaan vanhusten hoidon ja kohtelun kehittämistarpeista, tarvitaan oikeita rohkeita tekoja ja ratkaisuja. Pelkkä puhuminen ei ole arvovalinta, teot ovat.

– Toivon, että yhteiskunta pystyy auttamaan nykyistä paremmin niitä, jotka elävät jatkuvassa köyhyydessä ja ovat sairaita. Erityisen huolissani olen mielenterveysongelmista kärsivistä: ihmiset eivät välttämättä saa tarpeellista hoitoa, vaikka olisivat itse sitoutuneita siihen.

– Diakonia ei pysty paikkaamaan yhteiskunnan aukkoja jatkuvasti ja pitkäaikaisesti, eikä yksittäinen ihminen voi vastata koko naapuruston auttamisesta. Diakonian vahvuus on pikaisen kriisiavun antamisessa ja kokonaisvaltaisessa auttamisessa. Ihmisten tulee saada riittävä toimeentulo ja terveydenhoito yhteiskunnalta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi