Asumisen kalleus ja elinkustannusten nousu koskettavat erityisesti yksin asuvia.
Kirkon diakoniarahaston avustukset kasvoivat neljänneksellä viime vuonna – ”Asumiskulujen kasvun aiheuttama tilanne on edelleen päällä”
Sairastuminen on yleisin syy Kirkon diakoniarahaston tukemien ihmisten taloudelliseen ahdinkoon.
Kirkon diakoniarahasto myönsi vuonna 2023 avustuksia yli miljoona euroa. Määrä on noin 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Hakemuksissa näkyivät sähkön hinnan kallistuminen sekä korkojen nousu.
Asumisen kustannuksiin myönnettiin noin 100 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Rahaston avustukset ovat joko kriisiavustuksia tai Tukikummit-avustuksia.
Kirkon diakoniarahaston hakemuksissa sairastuminen on ylivoimaisesti yleisin syy (30 prosentilla) taloudelliseen ahdinkoon. Tämä kertoo siitä, että taloudellinen ahdinko voi kohdata ketä tahansa, jos sairastumisen tai vammautumisen seurauksena työkyky heikkenee.
– Perusturva näyttäytyy näissä tilanteissa riittämättömänä. Sairastuminen vie monissa tapauksissa talouden kestämättömään tilanteeseen. Tämä on näkynyt Kirkon diakoniarahaston hakemuksissa jo vuosia, kirkkoneuvos Petri Määttä Kirkkohallituksesta toteaa.
– Myös lapsen sairastuminen voi viedä perheen taloudelliseen ahdinkoon, jos vanhempi joutuu jäämään sen vuoksi pois töistä, diakoniarahaston asiantuntija Tiina Saarela lisää.
Elinkustannusten nousu iskee yksin asuvien arkeen
Asumisen kalleus näkyy Kirkon diakoniarahaston kriisihakemuksissa, sillä avustuksista puolet myönnettiin asumiseen. Asumiseen kohdistuvia avustuksia on käytetty muun muassa vuokrien maksuun, sähkölaskuihin sekä tulipalosta tai homeongelmasta johtuviin menoihin.
Pitkittyneen talousahdingon taustalla voi olla esimerkiksi työttömyyttä tai matalapalkkaista työtä. Velkaantumisen riski kasvaa, kun rahat eivät riitä asumiseen, ja ihmiset yrittävät samalla selvitä elämän perusmenoista.
Ahtaalla olevien ihmisten tilannetta olisi pitänyt helpottaa eikä kiristää entisestään.
- Tiina Saarela
Asumisen kalleus koskettaa erityisesti yksin asuvia. Myös elinkustannusten nousu on iskenyt vähävaraisten yksin asuvien arkeen, sillä yhden henkilön taloudessa jouston mahdollisuudet ovat pienet. Yksin asuvien osuus Kirkon diakoniarahaston kriisiavustuksista on noin 40 prosenttia.
– Yksin asuvat unohdetaan usein julkisessa keskustelussa, ja suomalainen sosiaaliturva on rakennettu pitkälti ajatellen, että ihmiset asuvat perheenä, Tiina Saarela huomauttaa.
Saarela kiinnittää huomiota myös huhtikuun alussa voimaan tuleviin leikkauksiin, joiden vuoksi noin puoli miljoonaa Kelan yleisen asumistuen ja työttömyystukien saajaa saa aiempaa pienempiä tukia. Saarela tähdentää, että kirkon diakoniatyö ei ota kantaa politiikkaan, mutta sen näkökulmana on puhua niiden puolesta, joiden ääni ei kuulu yhteiskunnassa.
– Taloudellisesti ahtaalla olevien ihmisten tilannetta olisi pitänyt helpottaa eikä kiristää entisestään. Asumiskustannusten kasvusta aiheutunut tilanne on edelleen päällä, vaikka inflaatiosta ja sähkön kohonneista hinnoista johtuva tilanne näyttääkin rauhoittuneen, Saarela sanoo.
Taloudellisen ahdingon taustalla on usein työkyvyn heikkeneminen sairastumisen tai vammautumisen seurauksena.
Kriisiavustuksia myönnetään julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuihin
Myös terveydenhoitoon kohdistuvien avustusten osuus on kasvanut. Kirkon diakoniarahaston kriisiavustuksista kymmenen prosenttia myönnettiin terveydenhuollon kustannuksiin. Kustannukset olivat pääasiassa julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuja.
Useissa tilanteissa asiakasmaksut ovat olleet hakijan ainoat velat tai rästimaksut. Hakemusten perusteella näyttää, että asiakasmaksuja on kohtuullistettu erittäin vähän, vaikka se olisi asiakasmaksulain mukaan mahdollista.
Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen myönnetään Tukikummit-avustuksia, joihin varat lahjoittaa Tukikummit-säätiö. Nämä avustukset kohdistuvat säätiön sääntöjen mukaan yleensä lasten ja nuorten harrastuskustannuksiin.
Tukikummit-hakemuksissa näkyy, että lasten harrastuskustannukset ovat useille perheille kohtuuttoman suuret.
Myös Tukikummit-hakemuksissa ahdingon yleisin syy on sairaus, usein vanhemman sairastuminen. Avio- tai avoerojen osuus taloudellisen ahdingon syynä oli reilut 10 prosenttia. Tukikummit-hakemuksista yksinhuoltajien osuus on yli puolet.
Tausta: Näin Kirkkohallitus kommentoi asumistuen heikennyksiä
Kirkkohallitus julkaisi syyskuussa 2023 lausuntoja, joissa se otti kantaa hallituksen suunnittelemien sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksiin. Asumistuen saajien tilannetta kirkkohallitus kuvasi tuolloin näin:
”Kirkon diakoniarahaston hakemuksista nähdään, että asumistuen saajien taloudellinen selviytyminen arjessa on haastavaa. Kiristykset käytettävissä oleviin tuloihin aiheuttavat haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille epävarmuutta ja turvattomuutta. Perusomavastuun kasvaminen pakottaa kotitalouksia hakemaan toimeentulotukea, ja ansiotulovähennyksestä luopuminen hankaloittaa osa-aikaisen ja määräaikaisen työn vastaanottamista. Erityisesti haja-asutusalueella omistusasuntoa ei aina pystytä realisoimaan. Kirkon diakoniarahaston hakemuksista nähdään, että omistusasuntoon asumistukea saavat ovat pienituloisia, joille vaatimaton omistusasunto saattaa olla edullisin asumisvaihtoehto ja asumistuki mahdollistaa yhtenä tulolähteenä arjessa selviytymisen.”
Lue enemmän siitä, miten kirkkohallitus arvioi sosiaalietuuksiin kohdistuvien leikkausten vaikutuksia täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Diakin tutkimus: Rahan puutteesta kärsivät jäävät suomalaisen onnellisuuden ulkopuolelle
AjankohtaistaMaailman onnellisimmassa maassa elää myös suuri joukko onnettomia ihmisiä. Diakonia-ammattikorkeakoulun tuore verkkojulkaisu kertoo, keitä he ovat.
