Ihmiset jonottivat ruoka-apua Myllypuron elintarvikejakelun luona huhtikuussa 2022.
Suomi sai jo kolmannen kerran Euroopan neuvoston moitteet liian alhaisesta perusturvan tasosta
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea pitää suomalaisen perusturvan tasoa liian matalana. Erilaisten tukien kokonaisuuskaan ei takaa kaikille mahdollisuutta kohtuulliseen elintasoon.
Perusturvan taso Suomessa on edelleen liian alhainen ja tilanne rikkoo kansainvälisiä sopimuksia. Näin toteaa Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea, joka julkaisi ratkaisunsa Suomen sosiaalioikeudellisen seuran tekemään järjestökanteluun 15. helmikuuta.
Suomi sai moitteet liian heikosta sosiaaliturvasta jo kolmannen kerran. Komitea päätyi samaan johtopäätökseen vastatessaan sosiaalioikeudellisen seuran järjestökanteluihin vuosina 2015 ja 2017.
Pidämme tärkeänä, että nyt saatu kolmas päätös johtaa viimein käytännön toimenpiteisiin.
- Yrjö Mattila
Päätöksen mukaan syyperusteiset sosiaaliturvaetuudet sairauden, vanhemmuuden tai työttömyyden varalle ovat minimimääriltään liian pieniä. Myös sosiaaliavustuksiin kuuluvat toimeentulotuen perusosa ja työmarkkinatuki alittavat selvästi Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämän minimitason.
Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja on kansainvälinen sopimus, joka turvaa sosiaalisten oikeuksien toteutumista Euroopassa. Suomi on liittynyt peruskirjaan eduskunnan säätämällä lailla.
Elinkustannusten nousu synnytti uusia toimeentulo-ongelmia
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean aiemmista päätöksistä huolimatta perusturvaa leikattiin Suomessa vuosina 2017–2019, jolloin etuuksien indeksikorotukset jäädytettiin. Nyt julkaistussa ratkaisussa todetaan kuitenkin, että indeksikorotukset on palautettu ja perusturvaetuuksien tasoa on korotettu vuosina 2018–2021.
Suomen sosiaalioikeudellisen seuran puheenjohtaja Yrjö Mattila arvioi, että poliitikot eivät ole heränneet epäkohdan poistamiseen. Perusturvan korottaminen ei ole noussut eduskuntavaalikeskustelujen teemaksi, vaan esillä ovat etuuksiin kohdistuvat leikkaukset.
– Nykyisen hallituksen tekemistä korotuksista huolimatta perusturvaetuuksien taso on edelleen liian matala. Pidämme tärkeänä, että nyt saatu kolmas komitean päätös johtaa viimein käytännön toimenpiteisiin. Tämä tulee olemaan tulevan hallituksen keskeinen tehtävä, Mattila sanoo.
Negatiivisten kannustimien sijasta työttömästä ihmisestä pitäisi ottaa oikeasti koppi.
- Leena Valkonen
Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin painottaa omassa kannanotossaan, että yleisestä maailmantilanteesta johtuva elinkustannusten raju nousu on synnyttänyt uusia toimeentulo-ongelmia ja kriisiyttänyt ihmisten elämää.
– Moni työntekijä ja yksinyrittäjiä on velkaantunut viime vuosina, kun lomautukset tai koronarajoitukset ovat vieneet toimeentulon, verkoston puheenjohtaja Leena Valkonen sanoo.
Sosiaaliturvan alhaisesta tasosta kärsivien joukossa on Valkosen mukaan muun muassa vähävaraisia lapsiperheitä, työssäkäyviä köyhiä, työttömiä ja eläkeläisiä. EAPN-Fin-verkosto pyrkii siihen, että seuraava hallitus veisi eteenpäin sosiaali- ja terveysministeriön viime syksynä julkaisemaa toimintasuunnitelmaa köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Valkosen mukaan nykyisen järjestelmän ongelmat ovat perusturvan alhaisen tason lisäksi sosiaaliturvan rakenteessa, joka on pirstaloitunut ja himmelimäinen.
– Moni avun tarvitsija voisi saada tukea, mutta ei tunne oikeuksiaan eikä osaa hakea sitä. Tietämättömyyden vuoksi sosiaaliturvan alikäyttö on yleistä, ja siksi sosiaalietuuksiin pitäisi aina liittää riittävä palveluneuvonta ja ohjaus.
Elintarvikeavun vapaaehtoinen Hannele Eloranta jakoi ruokaa Espoonlahden kirkolla joulukuussa 2020.
Suomen vastaus kanteluun ei vakuuttanut Euroopan neuvostoa
Sosiaalisten oikeuksien komitean mukaan sosiaaliavustusten tulee olla riittäviä, jotta niiden varassa oleva henkilö voi elää kohtuullisen hyvää elämää. Komitea pitää sosiaaliturvaetuuden tasoa liian alhaisena, jos se jää alle 50 prosenttiin maan mediaanitulosta.
Vuonna 2021 riittävä taso Suomessa oli 1061 euroa kuukaudessa yksin asuvalle laskettuna. Samana vuonna yksin asuvan toimeentulotuen perusosan määrä oli 504,06 euroa kuukaudessa, mikä jäi alle puoleen riittäväksi katsotusta summasta.
Perusosaa voidaan vielä leikata 20 tai jopa 40 prosenttia, jos etuuden saaja kieltäytyy hakemasta työtä.
– Viimesijaista toimeentulotukea ei pitäisi enää leikata missään tilanteessa. Negatiivisten kannustimien sijasta työttömästä ihmisestä pitäisi ottaa oikeasti koppi, eikä vähentää hänen käteensä jäävää euromäärää, Leena Valkonen sanoo.
– Työttömän tilannetta, työkykyä ja palvelujen tarvetta on katsottava yhdessä. Työelämään ohjaamisen vuoro tulee sitten, kun sille on edellytyksiä.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keskiviikkona 15. helmikuuta tiedotteen, jonka mukaan Suomi ottaa komitean ratkaisun huomioon sosiaaliturvan kehittämisessä.
Ministeriö toteaa, että nykyinen hallitus on tehnyt tasokorotuksia perusturvaetuuksiin ja pienimpiin eläkkeisiin, ja syksyllä 2022 suureen osaan etuuksista toteutettiin ylimääräinen indeksikorotus. Elinkustannusten noustessa useiden etuuksien vanhemmuuteen liittyvien korotusten tasoa on nostettu tämän vuoden ajaksi.
Vastauksessaan Euroopan neuvostolle hallitus toi esiin sen, että yksittäisen sosiaaliturvaetuuden määrä ei välttämättä kerro ihmisen sosiaaliturvan kokonaistasosta.
Vastauksessaan Euroopan neuvostolle hallitus toi esiin sen, että yksittäisen sosiaaliturvaetuuden määrä ei välttämättä kerro ihmisen sosiaaliturvan kokonaistasosta.
Suomen sosiaaliturva koostuu kokonaisuudesta, johon kuuluvat vähimmäis- ja perusturvaetuuksien lisäksi ansiosidonnaiset etuudet sekä näitä täydentävät erilaiset kustannusten korvaukset kuten asumistuet, lääkekorvaukset, lapsilisät ja vammaistuet. Hallituksen vuonna 2019 Euroopan neuvostolle antaman vastauksen mukaan työmarkkinatuen saajista 60–65 prosenttia sai myös asumistukea, toimeentulotukea tai molempia vuonna 2018.
Suomen sosiaalioikeudellisen seuran julkaiseman yhteenvedon mukaan hallituksen vastauksesta ei kuitenkaan selviä, millaisia summia toimeentulotukea tai asumistukea työmarkkinatuen saajat ovat vastaanottaneet. Myös tarkemmat tiedot täydentävän toimeentulon käytöstä puuttuivat.
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea arvioi, että joissakin tapauksissa perusturvaa saavan henkilön avustusten määrä voi nousta 50 prosenttiin mediaanitulosta. Komitean mukaan ei kuitenkaan voida pitää varmana, että kaikki tarpeessa olevat suomalaiset saavat riittävää sosiaaliavustusta.
Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin ihmisoikeusjärjestö, johon kuuluu 46 jäsenmaata.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Hallituksen harjoittama varallisuusrasismi on syntiä
PuheenvuorotHeikki Nenonesta on moraalitonta ajatella, että köyhä reipastuu rankaisemalla ja rikas kannustamalla.
