Pauliina Puputti ja Henrik Lähdesniemi halusivat Lilja-tyttärelleen kasteen. – Elämän isoihin muutoksiin liittyvä rituaali tuo käännekohtiin henkisen ulottuvuuden, sanoo Henrik.
Lapsikastetta ja kirkkoon kuulumista kannattaa todennäköisemmin lapsen nuori isä kuin äiti – Lilja-vauvan kastamisesta vanhemmat olivat yksimielisiä
Vanhempien mielestä myös kastamatta jättäminen on valinta, joka tehdään lapsen puolesta.
Pikkuinen Lilja Elisabet sai kasteen juhannuksen alla. Ristiäiset pidettiin Liljan isän Henrik Lähdesniemen työpaikalla. Toimisto sijaitsee Helsingissä jylhässä vanhassa rakennuksessa, jonka loft-tilaa henkilökunta saa käyttää omiin juhliinsa.
– Sinne oli helppo järjestää juhla. Kastepöydän sai tilaan nätisti. Pappi tuli paikalle Tapiolasta, kertoo Liljan äiti Pauliina Puputti. Espoolaisperhe kuuluu Tapiolan seurakuntaan.
Lilja syntyi huhtikuun lopulla, ja ristiäisten järjestämisessä oli aikatauluhaasteita, kun lomakausi oli lähellä. Mietittekö keväällä, kastetaanko lapsi vai ei?
– Emme edes keskustelleet kastamatta jättämisestä. Se tuli automaationa, kun kuulumme molemmat kirkkoon ja meidät on kastettu. Kaste kuuluu elämänkaareen, ja kirkko kuuluu elämän suuriin tapahtumiin, Puputti sanoo viitaten kasteeseen, häihin ja hautajaisiin.
– Nimiäiset on tavallaan sama tapahtuma, mutta siitä on otettu pois se syvempi ajatus, miksi tämä tehdään, Lähdesniemi jatkaa.
Hän miettii elämän isoja muutoksia: niihin liittyvä rituaali ylevöittää niitä, tuo käännekohtiin henkisen ulottuvuuden ja yhteiskunnallis-kulttuurisen tradition. Siksi rituaali tuntuu heistä tärkeältä.
– Liljan kasteessa meillä oli kastemalja, jota on käytetty myös Henrikille, ja hänen tätinsä tekemä kastemekko, jossa on kastettu useita suvun lapsia. Tuntuisi hassulta käyttää niitä ilman sitä rituaalia, johon ne liittyvät, Puputti aprikoi.
Lapsen oikeus päättää katsomuksestaan on usein esteenä
Lasten kastaminen on vähentynyt pääkaupunkiseudulla. Prosenttilukuihin vaikuttaa luonnollisesti maahanmuuttajien suuri osuus väestöstä. Mutta myös moni kirkkoon kuuluva vanhempi jättää lapsen kastamatta. Esimerkiksi Espoossa kirkkoon kuuluvien lapsista kastetaan 81 prosenttia, Vantaalla 84. Kaste ei ole enää itsestäänselvyys, vaan se on entistä enemmän valinta.
Kirkon tutkimuskeskuksen kastekyselyssä vuodelta 2019 lapsen kastamattomuuden ykkössyyksi nousi se, ettei vanhempi itse kuulu kirkkoon (70 prosenttia vastaajista).
Lähes yhtä tärkeä syy oli se, että lapsi voi itse päättää katsomuksestaan myöhemmin (68 prosenttia) sekä se, ettei vanhempi pidä itseään uskovaisena (59 prosenttia). Naiset ja varsinkin nuoremmat naiset korostivat lapsen päätösoikeutta, mutta myös oman kirkkosuhteensa vaikutusta lapsen kastamiseen.
Kaste antaa jotain, mitä vasten peilata ajatuksiaan
Pauliina Puputti ja Henrik Lähdesniemi eivät näe tässä ongelmaa.
– Onhan myös kastamatta jättäminen valinta, joka tehdään lapsen puolesta, Puputti huomauttaa.
– Yritämme kasvattaa Liljasta kriittistä ajattelijaa. Nyt hänellä on jotain, mitä vasten peilata ajatuksiaan, sen sijaan, että täytyisi täysin nollasta itse etsiä ja päättää nämä asiat. Lilja voi aikanaan miettiä, uskooko hän samoihin asioihin ja arvoihin. Me emme pakota häntä tai vaadi mitään, Lähdesniemi sanoo.
Yritämme kasvattaa Liljasta kriittistä ajattelijaa.
Pariskunta arvostaa myös kristilliseen kasteeseen liittyvää kummi-instituutiota. Henrikin henkisistä asioista kiinnostunut ystävä halusi mielellään tulla kummiksi, mutta oli yksi ongelma: hän ei kuulunut kirkkoon.
”Sinun pitää olla kastettu ja konfirmoitu, et voi tulla ihan pakanana kummiksi”, Liljan vanhemmat totesivat. Tuleva kummisetä suhtautui kirkkoon liittymiseen vakavasti. Hän kävi aikuisrippikoulun ja sai kasteen ja konfirmaation samalta papilta, joka myöhemmin kastoi Liljan.
– Kaikki neljä kummia ovat ystäviämme, joilla on varmasti annettavaa Liljalle ja toisinpäin. Haluamme pitää heidät mukana Liljan elämässä. Virallisia kummeja on kaksi, ja lisäksi ”ekstrakummit”, jotka eivät kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Sisaruksiamme emme valinneet kummeiksi, koska he ovat suurella todennäköisyydellä mukana Liljan elämässä muutenkin, pariskunta kertoo kummivalinnoistaan.
Pieni tapiolalainen Lilja Elisabet on nyt kastettu kirkon jäseneksi ja, vanhempiensa sanoin, evankelis-luterilaiseen katsomukseen. Hän pääsee uskonnonopetukseen ja voi aikanaan äänestää kirkon vaaleissa ja saada kirkkohäät. Jos itse tahtoo.
Nuoret miehet lähentyvät kristillisiä arvoja
Tähän asti on ollut niin, että uskonnollinen seremonia lapsen syntyessä on ollut tärkeämpi naisille kuin miehille. Gallup Ecclesiastica 2019 -kyselyssä näkyy kuitenkin uusi trendi: alle 30-vuotiaat suomalaismiehet pitävät sitä tärkeämpänä kuin alle 30-vuotiaat naiset. 58 prosenttia nuorista miehistä katsoi, että uskonnollinen seremonia on lapsen syntyessä erittäin tärkeä tai ainakin tärkeä. Samanikäisistä naisista näin ajatteli 52 prosenttia.
– Asenteet ovat muuttumassa, sanoo Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön johtaja Hanna Salomäki.
Perinteisesti naiset ovat toimineet suvun perinteiden kuten kirkon tradition jatkajana. Salomäen mukaan useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa näkyy uusi trendi: nuoret miehet ovat meillä huomattavasti uskonnollisempia kuin ikäisensä naiset. Nykyiset alle 20-vuotiaat miehet uskovat Jumalaan yleisemmin kuin samanikäiset kymmenen vuotta sitten.
Esimerkiksi tuoreessa kaupunkiseurakuntien empatia- ja tunnettuuskyselyssä havaittiin, että 18–24-vuotiaat kaupunkilaismiehet arvioivat selvästi naisia useammin, että kirkon arvot vastaavat heidän omia arvojaan. Nuorista miehistä näin koki 42 ja naisista 26 prosenttia.
Kirkkoon kuulumattomista nuorista miehistä viidennes (21 prosenttia) piti kirkkoon liittymistä todennäköisenä tai oli ajatellut sitä. Samanikäisistä naisista näin mietti kymmenesosa (9 prosenttia).
Nuoret miehet ovat myös naisia innokkaampia opettamaan lapsilleen iltarukouksen. Tuoreessa rippikoulukyselyssä pojat pitivät kristinuskoa itselleen merkittävämpänä kuin tytöt ja uskoivat myös kristinuskon opinkappaleisiin yleisemmin kuin tytöt.
Ilmiö ei ole kuitenkaan yksiselitteinen, ja Hanna Salomäen mukaan lisää tutkimusta tarvitaan.
Espoossa kastettiin viime vuonna 1483 lasta. Lilja Lähdesniemi on yksi heistä.
1600 kastetta vuodessa
Espoon seurakunnat keräävät jatkuvasti palautetta kastetoimituksista.
– Yleiskuva on se, että kasteisiin ollaan varsin tyytyväisiä. Papit onnistuvat palvelemaan ihmisiä hyvin, kertoo pastori, projektikoordinaattori Heikki Lehti.
Espoossa kastettiin viime vuonna 1483 lasta ja 103 muunikäistä ihmistä. Rippikoulun yhteydessä kastettujen osuus on kasvanut. Kirkon jäsenten lapsista jää kastamatta vuosittain noin 20 prosenttia. Lehden mukaan koronapandemia vaikutti lukuun suuresti.
– Jäsenistämme edelleen neljä viidesosaa kastaa lapsensa. Myös syntyvyyden lasku ja nuorten aikuisten kirkosta eroaminen vaikuttavat kastetoimitusten määriin, Heikki Lehti sanoo.
Kaupungin monikulttuurinen väestönkehitys näkyy siinä, että yhä useammin uuden espoolaisen vanhemmat eivät ole kirkon jäseniä. Siksi Lehti seuraa myös kastettujen lasten määrää suhteessa syntyneiden määrään. Kaikista espoolaisista lapsensa tuo kasteelle 47 prosenttia, vantaalaisista 42 prosenttia.
Espoon ja Vantaan seurakuntien kasteviestintäkampanja alkaa 6.11.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ristiäiset helposti Kastepäivässä – Espoon seurakunnat tarjoavat perheille valmiin kastejuhlan kakkukahveineen
AjankohtaistaEspoon seurakunnissa järjestetään vuoden mittaan mutkattomia ja maksuttomia Kastepäivä-tapahtumia. Kevään Kastepäivät pidetään Olarissa ja Tapiolassa.
