Kiusaaja voi olla uraohjus tai sosiaalisesti lahjakas

Kiusaaja voi olla uraohjus tai sosiaalisesti lahjakas

Pelokas ilmapiiri työpaikalla voi luoda pohjaa kiusaamiselle. Usein kiusaamisen taustalla on vallanhalu.

Kiusaaminen on jatkuvaa tai toistuvaa toimintaa, jolla kiusaaja haluaa valtaa toisen kustannuksella eikä näe sen saamiseen muita keinoja. Se voi toistua päivittäin, viikon välein, kuukausittain tai tietyissä tilanteissa.

– Kiusaaja ottaa valta-aseman suhteessa kiusattuun joko väkivallan avulla tai muuten, olemalla esimerkiksi kielellisesti nokkela, sanoo psykologi, psykoterapeutti Vesa Nevalainen.

Kiusaajia on erityylisiä ja jokaisella on omat syynsä, miksi heistä on sellaisia tullut. Kiusaaminen on ehkä auttanut kiusaajaa selviytymään yhteisössä. Ankea lapsuus ei Nevalaisen mukaan selitä sitä, että ihmisestä tulee kiusaaja. Samasta ankeasta lapsuudesta voi tulla myös fiksuja ja ihania ihmisiä.

– Ihan niin kuin muitakin ikäviä ominaisuuksia, myös sitä, miksi joku kiusaa, on monimutkaista selvittää. Miksi ihminen valitsee sellaisen tavan selvittää ongelmiaan ja asioitaan? Kiusaajahan voisi käyttäytyä ihan päinvastaisella tavalla.

Kiusattu puolestaan saattaa kärsiä unettomuudesta, väsymyksestä tai erilaisista kivuista. Kiusaaminen murentaa kiusatun itsetuntoa, ja kiusaamista kokeneiden keskuudessa masennus on yleistä. Ääritilanteessa ihminen voi tappaa itsensä, jos häntä kiusataan liian pitkään.

Nykyisin yhä useampi julkisuuden henkilö on uskaltanut kertoa avoimesti lapsena tapahtuneesta kiusaamisesta. Toiset pystyvät kääntämään ikävät kokemukset edukseen.

– Taiteilijoilla, tiedemiehillä tai yleensä ihmisillä, jotka saavat jotain enemmän aikaan kuin muut, voi olla näyttämisen halu. Jos lapsena on kiusattu, halutaan myöhemmin näyttää, mihin kaikkeen pystyy, Nevalainen miettii.

– Totta on tietysti sekin, että jos on ihminen kovin taiteilijaluonne, voi olla, että jo koulussa häntä kiusataan sen takia. Helpommalla ihminen yleensä pääsee, jos on samanlainen kuin muut.

Mustamaalaamista ja ulkopuolelle jättämistä

Perinteisesti kiusaaminen on fyysistä väkivaltaa: hyppyytetään, kyykytetään, potkitaan ja lyödään. Henkistä kiusaamista ovat muun muassa haukkuminen, solvaaminen ja ilkeiden, paikkansa pitämättömien juttujen levittäminen toisesta.

– Yhtä hyvin kiusaamista on se, että jotakuta ei johdonmukaisesti oteta mukaan vaan jätetään ryhmän ulkopuolelle. Työyhteisössä tiettyä henkilöä ei vain muisteta pyytää mukaan, huomauttaa Nevalainen.

Yleensä kiusaajat ovat sosiaalisesti taitavia ja sillä tavalla fiksuja ihmisiä.

Nevalainen toteaa sosiaalisen median olevan valitettavan hyvä luovuuden lähde kiusaamiselle. Siellä kiusaamistavat ovat tehokkaita. Henkilöstä voidaan laittaa jakeluun paikkansa pitämätön väite, nolo kuva, kuvamanipulaatio tai luoda valeidentiteetti.

– Valhe tai kuva leviää nopeasti monelle ihmiselle ja takaisin sitä on hyvin vaikea saada. Vahinko on jo tapahtunut.

Usein kiusaajan ajatellaan olevan heikoilla oleva reppana. Nevalainen kertoo, että sellaisiakin kiusaajia on, mutta se ei ole yleisin kiusaajatyyppi. Nevalainen ja psykologian tohtori, psykoterapeutti Satu Kaski jakavat kiusaajat kahdeksaan eri tyyppiin kirjoittamassaan kirjassa Jo riittää. Irti kiusaamisesta ja kiusaajista.

– Yleensä kiusaajat ovat sosiaalisesti taitavia ja sillä tavalla fiksuja ihmisiä. He saattavat olla myös menestyksekkäitä ja oikeasti hyötyä kiusaamisestaan, sanoo Nevalainen.

Monille on tuttu perusilkeä ihmistyyppi, joka haluaa jostain syystä tuottaa toiselle pahaa mieltä. Mutta Nevalaisen mielestä kannattaa huomioida myös ihmistyyppi, joka ei ole millään tavalla kauhean ilkeä, mutta haluaa päästä elämässään eteenpäin ja on sen vuoksi valmis tallomaan koko ajan toisten jaloille.

– Tällainen uraohjus menestyy elämässään. Hän on todennäköisesti menestynyt jo koulussa ja opettajat ovat pitäneet hänestä, vaikka hän on kiusannut muita koko ajan. Samaten työelämässä hän menestyy hyvin, vaikka hän kiusaa itseään alemmassa asemassa olevia. Itseään ylemmässä asemassa oleviin hän osaa pitää hyvät suhteet, eikä kukaan usko hänen kiusaavan. Kannattaa pysähtyä miettimään, tunteeko tällaisia tyyppejä.

Pelko luo pohjaa kiusaamiselle

Jos työpaikalla on ylenemismahdollisuus ja muutamat kilpailevat samasta paikasta, uraohjuksesta on ihan kätevää panna liikkeelle pieni mustamaalaus kilpakumppaneista ja saada pedattua silla lailla omaa paikkaansa.

– Tai jos joku keksii hyvän idean, senhän voi aina esittää omissa nimissään. Uraohjus osaa ponnistella eteenpäin muiden kustannuksella, Nevalainen selittää.

Työyhteisön ilmapiiri voi tukea kiusaamista. Jos ilkeä esimies on vaatimuksineen milloin kenenkin kimpussa, pelokas työntekijä voi nostaa jonkun toisen syntipukiksi ja saa näin esimiehen sen toisen kimppuun ja säästyy itse sillä kertaa. Nevalainen sanoo, että pelon vallassa eläminen luo helposti työyhteisöön vääränlaisia kuvioita.

– Vinot hymyt, silmien pyöristelyt ja yskähtelyt palavereissa ovat selvää kiusaamista. Ennemmin tai myöhemmin se, jolle tätä tehdään, huomaa sen. Tällainen on hienovaraista ja ovelaa kiusaamista, jota jo lapset osaavat, ja aikuisina he voivat kehittyä siinä mestareiksi.

Työyhteisössä voi työskennellä myös henkilö, joka ei hyväksy mitään poikkeavia tapoja ajatella asioista. Natsipersoona pillastuu, jos joku uskaltaa ajatella vähänkin eri tavalla kuin hän itse.

– Maailmanpolitiikassa näkee, että eri tavalla ajatteleville tulee hankaluuksia. On niin ahdasta, ettei saa esittää erilaisia mielipiteitä. Natsipersoona-nimitys ei tule politiikasta, vaan tällaisia persoonia löytyy myös muista yhteyksistä. Nimitys vain kertoo kuvaavasti henkilön tyylistä kiusata, Nevalainen selventää.

Suljetussa yhteisössä, jossa kaikkien vaaditaan ajattelevan samalla tavalla, nekin, jotka eivät ole samaa mieltä, menevät helposti mukaan yhteiseen toimintatapaan.

– Jos yhteisössä on tapana kiusata, voi itsekin joutua toimimaan samalla tavalla, vaikka se olisi omia moraalikäsityksiä vastaan. Esimerkiksi vankilassa toimitaan tietyllä tavalla tai tietyssä koulussa ollaan yhdessä tietyllä tavalla. Isis-järjestössä on toimittava sen periaatteiden mukaan, tai jos ei toimi, on oma hengenlähtö lähellä.

Kateellinen kiusaa vähättelemällä

Kateus voi johtaa helposti kiusaamiseen. Toista aletaan kiusata siksi, että näyttää siltä, että hänellä menee paremmin kuin muilla, tai koetaan, että hänellä on jotakin enemmän: hienompi auto, kauniimpi puoliso tai fiksummat lapset. Nevalaisen mukaan kateellinen kiusaa hiukan toisella tavalla kuin muut kiusaajatyypit. Hän vähättelee sitä, mitä toinen on tehnyt.

– Kun joku onnistuu työtehtävässään oikein hyvin, kateellinen kommentoi siihen keksineensä saman jo aikoja sitten, mutta ei vain viitsinyt sellaisesta pikkujutusta edes ilmoittaa.

Vinot hymyt, silmien pyöristelyt ja yskähtelyt palavereissa ovat selvää kiusaamista. Ennemmin tai myöhemmin se, jolle tätä tehdään, huomaa sen.

Tehokas keino välttyä työnteolta on ryhtyä pelleksi. Silloin moni ikävä homma jää väliin. Hauskuuttaja nostaa esille toisten ihmisten erilaisia ominaisuuksia.

– Työpaikan pelle luulee olevansa hauska ja luovansa positiivista ilmapiiriä. Hauskuus otetaan kuitenkin pilkkaamalla jotain ihmistä esimerkiksi siitä, miten hän pukeutuu, käyttäytyy tai puhuu.

– Se taas, että ihminen pystyy tekemään pilaa itsestään, ei ole kiusaamista. Mutta siihen pystyy aika harva, Nevalainen sanoo.

Kiusattu voi saada apua toisenlaisista ihmissuhdekokemuksista. Kiusaamisesta kannattaa puhua puolison tai ystävien kanssa. Nevalainen on huomannut, että osa kiusatuista pystyy pohtimaan tilannetta itsekseen ja päätymään siihen, että nyt tässä kävi näin, mutta mennään eteenpäin ja ehkä vastaisuudessa ei käykään samalla tavalla.

Osa kiusatuista hakee ulkopuolista apua.

– Työpaikalla auttavia tahoja ovat työsuojelu, luottamusmies ja esimies. Erilaisiin kiusaamistilanteisiin ei ole vain yhtä apukeinoa, vaan keinot pitää miettiä tilannekohtaisesti.

Nevalaisen mukaan useimmiten kiusaamisen taustalla on vallanhalu.

– Valta kiehtoo, ja vie helposti mukanaan. Yleensä vallassa oleminen kiinnostaa vain harvoja. Mutta ehkä juuri he ovat niitä, joiden pitäisi sellaiseen tehtävään hakeutua.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi