Kolumni: Kaipuu ei ole kadonnut minnekään
Nuorille miehille kristinusko on merkityksen, yhteisön ja pysyvyyden lähde ajassa, jota leimaavat epävarmuus, kiire ja jatkuva muutos, kirjoittaa Jussi Sohlberg.
Minulle on tullut viimeisen parin vuoden aikana medialta kommenttipyyntöjä koskien nuorten miesten uskonnollisuutta. Usein kysymyksissä kuuluu jonkinlainen hämmennys tyyliin ”eihän näin oikeastaan pitäisi olla” ja ”tässä on jotain erikoista”.
Ilmiötä avatessa en ole alkanut puhumaan megatrendistä tai ”massiivisesta nuorisoherätyksestä”. Aihe on ollut todella esillä paljon, mutta kyse ei kuitenkaan ole vain mediailmiöstä.
Valtaosa nuorista sijoittuu edelleen niin sanottuun sumearajaiseen ryhmään, jossa uskonnollisuus, epäily, etsintä ja uskonnottomuus sekoittuvat keskenään. Silti sukupuolten välinen ero on kasvanut tavalla, jota harva olisi vielä kymmenen vuotta sitten ennustanut. On havaittavissa merkkejä eri aineistoissa ja seurakunnissa, että katsomuksellinen etsintä suuntautuu myös kristinuskon suuntaan. Ei siinä sinänsä ole mitään outoa.
Yksi mahdollinen selitys löytyy laajemmasta kulttuurisesta muutoksesta. Nuorten miesten ja naisten arvomaailmat ovat viime vuosina eriytyneet. Tutkimusten mukaan nuoret naiset ovat liikkuneet liberaalimpaan suuntaan, kun taas nuorten miesten arvomaailma ei ole muuttunut samalla tavalla. Toinen selitys liittyy kaipuuseen johonkin pysyvään. Nuorten elämä on täynnä vaihtoehtoja, epävarmuutta ja jatkuvaa itsensä rakentamisen painetta.
Kiinnostusta kristinuskoon ei voi selittää vain konservatiivisilla arvoilla tai poliittisella vastareaktiolla. Nuorille miehille kristinusko on merkityksen, yhteisön ja pysyvyyden lähde ajassa, jota leimaavat epävarmuus, kiire ja jatkuva muutos.
Pysyvyyttä eivät etsi vain konservatiivisesti ajattelevat miehet. Myös liberaalit nuoret miehet kaipaavat jotakin kestävää, itseään suurempaa ja sukupolvia yhdistävää.
Kristinusko näyttäytyy monille eräänlaisena vastakulttuurina: vaihtoehtona kulutuskeskeisyydelle, jatkuvalle itsensä brändäämiselle ja ajatukselle, että ihminen kantaa yksin omaa elämäänsä.
Pysyvyyttä eivät etsi vain konservatiivisesti ajattelevat miehet. Myös liberaalit nuoret miehet kaipaavat jotakin kestävää, itseään suurempaa ja sukupolvia yhdistävää.
Kristinusko voi antaa kokemuksen kuulumisesta suuren kertomukseen. Miehuuteen liittyvät odotukset ovat epäselviä tai ristiriitaisia, kristinuskosta etsitään vastuullisuuden, palvelun ja itsensä hillitsemisen ihanteita – ei niinkään kovuutta tai vallankäyttöä.
Ehkä kiinnostavinta nuorten miesten uskonnollisuudessa ei ole uskonnollisuus itsessään. Kiinnostavaa on se, mitä ilmiö kertoo ajastamme. Jos nuoret miehet etsivät kristinuskosta merkitystä, yhteisöä, moraalista kompassia ja myönteisiä roolimalleja, kysymys kuuluu, miksi he kokevat niiden puuttuvan muualta.
On hyvä muistaa, että katsomuksellista etsintää ja löytämistä ei tapahdu vain miesten parista.
Kirjoittaja on uskonnontutkija, joka tutkailee uskonto- ja katsomuskenttää kansankirkoista esoteriaan, uushenkisyyteen ja kaikkea siltä väliltä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tutkimus: Myönteiset tavallisen miehen mallit vetävät nuoria miehiä kirkkoon
HengellisyysNuoret miehet kertoivat tutkijoille, miksi kristinusko puhuttelee heitä. Haastatteluissa korostuivat hyväksytyksi tuleminen, pysyvyys yhteiskunnan muutosten keskellä ja myönteiset miehen mallit.
