Kolumni: Riittääkö sinulla rahaa ja rakkautta hoitaaksesi omat vanhat vanhempasi?
Kun yhteiskunnalta loppuvat sekä rahat että respekti vanhuksia kohtaan, se kaataa vastuun tulevien perikuntien niskaan. Tämä ei monestakaan syystä toimi, kirjoittaa Hilkka Olkinuora.
Nyt on lomat ja vanhuksiin liittyvät velvoitteet takana. Virkeät isovanhemmat saatiin paimentamaan muksuja jopa viikko. Huonokuntoiset moikattiin pikaisesti heidän paistuessaan vanhainkodissa. Vainajille jätettiin petuniat kuivumaan haudoille.
Kotiin tultua avattiin lehti ja todettiin, että eihän tämä riitä alkuunkaan. Työeläkeyhtiön pomo kertoo, että kohtsiltään työikäiset velvoitetaan huolehtimaan vanhuksistamme omin neuvoin ja euroin. Seuraavassa lehdessä tosin saman firman työkykyjohtaja kertoo, miten työelämää olisi kehitettävä, jotta jaksamme jatkaa siihen ikään missä vanhuksemme ovat nyt.
Mätäkuu näyttää alkaneen ennen aikojaan. Jo nyt puhutaan ”voileipäsukupolvesta”, joka uupuu hoitaessaan yhtaikaa lapsenlapsiaan tai teinejään sekä omia vanhempiaan. Jo nyt omaishoitajat lyyhistyvät taakkoihinsa. Ja nyt sitten työikäisten olisi pystyttävä paikkaamaan yhtaikaa sekä hoito- että talousvaje!
Moni ei halua tai voi olla vanhempiensa tai jälkikasvunsa kanssa missään tekemisissä. Nytkö olisi pakko?
Kirkon media, kuten Raamattu, neuvoo yhtä jakomielisesti kuin nämä median ideapursot. Vanhempien on piiskattava lapsiaan. Lasten on silti kunnioitettava heitä. Ja Jeesushan yhdessä vaiheessa jopa kieltäytyi tunnistamasta äitiään kuin pahinkin teini.
”Tehdä toiselle, mitä tekisi itselleen?” Moni ei halua tai voi olla vanhempiensa tai jälkikasvunsa kanssa missään tekemisissä. Nytkö olisi pakko?
Entä kuka lapsettomat hoitaa? Syntyvyyshän on syöksynyt jo alle suurten nälkävuosien. Perheellisetkö heidätkin kustantaisivat? ”Ei autoa, ei lemmikkejä, ei lapsia. Siinä ne suurimmat säästökohteet”, päräytti muuan lukija säästöaiheisessa kyselyssä. Ilmeisesti ajatellaan nerokkaasti, että lapseton säästää elinaikanaan itse oman lopunaikaisen hoitonsa. Miten? Ympärivuorokautisena näillä seuduin se on jo nyt kuusikin tonnia kuussa.
Viimeisenä suojanaan suomalaiset älähtivät, että hoivavelvollisuutta ei voi pukea laiksi. Kyllä voi. Ja sitä voi toteuttaa luovasti: saksalaiset esimerkiksi roudaavat senioreitaan halpahoivaan entisiin itäblokin maihin. Meillä on mummotunneli, heillä ”mummoturismi”. Hoitajat eivät ymmärrä saksaa? Ei väliä: opa ei kuule. Ei päästä käymään? Ei väliä: oma ei muista mitään.
Ja jos eksoottisista maista tänne tuodut hoitajat palelevat, miksemme me päinvastoin kuskaisi vanhuksiamme heidän palmurannoilleen saamaan esimakua ikuisesta auringosta?
Joku vuosi sitten Suomi kokeili vanhusten halpahoitoa Eestissä, mutta vielä ei ollut markkinoita. Nyt sinne kaupataan vankeja. Vanhukset seuraavaksi? Heitähän ei tarvitse ulkoiluttaakaan yhtä usein.
Kirjoittaja on neljännen polven helsinkiläinen, rovasti, kirjoittaja ja maalle muuttanut elämäntarkkailija.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Nyt on aika järjestää oman kesän jatkot
PuheenvuorotMiksi kesän loppupuolisko on aina lyhyempi kuin sen alkupuoli? Miksi suvi alkaa aina hitaasti ja loppuu äkisti? kysyy Hilkka Olkinuora.
