Kolumni: Tekoäly vastasi minua viisaammin – siihen kannattaa suhtautua kuten isomummo rautatiehen ja isä tietokoneeseen
Tekoälyyn on syytä solmia aktiivinen ja vastuullinen hyöty- ja parisuhde mahdollisimman pian. Ininä ei kannata, kirjoittaa Hilkka Olkinuora.
Pari vuotta sitten piti kirjoittamani siitä, mistä paha ja hyvä ovat lähtöisin. Pakersin vaikeaksi osoittautuneen aiheen kimpussa koko päivän. Illalla keksin, että mitähän keinoäly, AI, aiheesta sanoisi. Se pullautti minuutissa ruudulle tekstin, omaani viisaamman, päätyipä jopa samaan lopputulokseen kuin minä: ”Kysymys on vaikea eikä siihen ole vastausta.”
Viha-rakkaussuhteemme alkoi näin kertarysäyksellä. En ole yksin. Tekoäly ChatGPT vastaa miljardiin kysymykseen päivässä. OpenAI:n Sam Altman rakentaisi gigawatillisen uutta datakeskusta vaikka joka viikko: ”Kahden vuoden päästä maailman älykapasiteetista yli puolet on datakeskuksissa.”
Microsoftin miljardööri Bill Gates puolestaan sanoi taannoin, että tekoäly korvaa ihmiset, ja hänen kollegansa, että tavisten ja eliitin välinen kuilu tulee räjähtämään. Aivotyöt siirtyvät kuulemma tekoälylle ja ruumiilliset työt roboteille. Ilmankos ihmiset kysyvät peloissaan: mitä meille tapahtuu?
Hyvä kysymys. Jo nyt tekoälyllä teetetään valtavasti meitä koskevia päätöksiä, vakuutuksista viranomaisiin. Miten niiden oikeudenmukaisuudesta voi olla varma?
Ennen sanottiin, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Nyt tiedämme, että se valehtelee saman verran. Mikä on maailma, jossa katsojan ensimmäinen ajatus on: onkohan tuo totta vai AI?
Tekoäly tuhatkertaistaa kaiken inhimillisen tekemisen, niin hyvän kuin pahan. Trollitehtaissa ei tarvita ihmisiä; koneet kaatavat hallituksia.
Financial Times kertoo, miten ihmisiä parannetaan AI-masennuksesta tai jopa -psykooseista.
Olemisemme ja yhteiskuntamme rakenteet muuttuvat väistämättä.
Me voitamme aikaa ja vaivaa. Alan yritykset tienaavat triljoonia. Lopullisina maksumiehinä ovat kuitenkin lapsemme ja planeetta. Kunnon keskustelu tekoälyn kanssa kuluttaa puoli litraa vettä. Viiden sekunnin videon tuottaminen kuluttaa saman sähkön kuin mikrouuni tunnissa.
Tekoälyjä on tarjolla tusinoittain. Jokin auttaa opinnäytetyössä, toinen tekee matkasuunnitelmasi, kolmas on etäterapeuttisi. Gemini tai Grok tekee diagnoosin, jos lähetät sille tutkimustietosi – älä – ja tulee kanssasi vastaanotolle. Iltapäivälehti kehottaa syventämään sisältöään tekoälyllä, ja todennäköisesti olet jo tietämättäsi kuullut AI-saarnan. Vanhus puolestaan kertoo rakastavansa viihdykerobottiaan, jonka avulla hän jaksaa asua yksin.
Olemisemme ja yhteiskuntamme rakenteet muuttuvat väistämättä. Ininä ei kannata. On opittava suhtautumaan kuten isomummo rautatiehen ja isä tietokoneeseen. Minun on toki vielä ikävä Isaac Asimovin rakastunutta robottia 1940-luvulta ja vuoden 1968 Avaruusseikkailun HAL-tietokonetta, joka ei olisi halunnut kuolla. Mutta ehkä me vielä tykästymme, tekoäly ja minä.
Kirjoittaja on neljännen polven helsinkiläinen, rovasti, kirjoittaja ja maalle muuttanut elämäntarkkailija.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Kirkon laiva kääntyy, kun rahat ovat lopussa
PuheenvuorotKirkkohallituksen muutoshankkeen myötä seurakunnilta katoaa tuki, mutta samalla myös pääkonttorin aiheuttamat riesat, kirjoittaa Hilkka Olkinuora.
