null Kolumni: Uskonnon voi ottaa niin pahan kuin hyvän palvelukseen

Puheenvuorot

Kolumni: Uskonnon voi ottaa niin pahan kuin hyvän palvelukseen

Juuri nyt me itkemme kuolleita, joita emme tunne, ja maata, jonka luulimme tunteneemme. Hilkka Olkinuora maalaa neljä värikästä kuvaa rakkaasta Amerikastaan ja sen uskosta.

Ensimmäinen kuva: Vallan tekokulta

”Palautan Jumalan Amerikkaan,” uhoaa presidentti Donald Trump. Joka on rikkonut jokaista kymmentä käskyä. Joka kaupittelee raamattuja, ”mielikirjojaan”, vaikkei ei osaa siteerata niistä sanaakaan. Jonka hengellinen neuvonantaja tuomittiin lapsen kähmimisestä. Joka kuvaa itsensä ”läpällä” paavina ja jonka kannattajat pitävät häntä ”voideltuna” ja amerikkalaisia ”Jumalan valittuna kansana”.

Toinen kuva: Rauhan ja sodan värit

Kymmenet eri kirkkojen ja uskonsuuntien papit seisovat rivissä värikkäät stolat talvitakkiensa päällä suojaamassa uhanalaisia kansalaisia. Vastassa ovat naamioidut, kenttävihreät ja testosteronikiimaiset ICE-agentit ja rajavartijat. Yhdet papit raahataan putkaan; uudet tulevat tilalle. Kirkkojen ruokajonoissa sadat jäävät tyhjin käsin.

Amerikkalaissyntyinen paavi, monet kardinaalit ja arkkipiispat vaativat todellisen kristinuskon palauttamista päätöksentekoon. Raamatussahan riittää heidän tuekseen kosolti käskyjä muukalaisten, köyhien ja sorrettujen kunnioittavasta kohtelusta.

Kolmas kuva: Kansan kirjava

Rehtorit kurkistelevat ikkunoista: Monikohan lapsi uskaltautuu enää kouluun? He varaavat maitoa jääkaappeihin; sen väitetään olevan parasta pippurisuihkeen pesuun. Lapset kertaavat suojautumisharjoitukset: Ovi lukkoon, pulpetin alle. Ne tosin opeteltiin kouluampujien takia; nyt suojaudutaan heidän suojakseen tarkoitetuilta ihmisiltä. Ulkona aikuiset partioivat, vislaavat varoituspilleihin. Ja kuolevat.

Yhden uhrin viimeiset sanat tappajalleen olivat: ”Älä pelkää. En mä ole sulle vihainen.” Toinen uhri maahan paiskatulle kanssamielenosoittajalleen: ”Ootko okei?” Kymmenet tuhannet ovat tulleet kaduille, ennätyspakkasista huolimatta.

Neljäs kuva: Uskon oranssi

Hyytävässä lumisateessa taivaltaa 18 kirkkaan oransseihin kaapuihin kääriytynyt buddhalaismunkkien joukko. Texasin luostarista alkanut 3 700 kilometrin rauhanmarssi, ”Walk for Peace”, on juuri nyt kestänyt sata päivää ja sen on määrä saapua pääkaupunkiin Capitolille parin viikon päästä. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat kokoontuneet tien varteen. Jotkut värjöttelevät polvillaan. Muutama kristitty heittää herjaa, mutta munkit eivät provosoidu. Kirkot ovat tarjonneet yösijaa ja kokoontumistilaa. Rakastettuna symbolina teputtaa intialainen rescue, rauhankoira Aloka.

Kirjoittaja on neljännen polven helsinkiläinen, rovasti, kirjoittaja ja maalle muuttanut elämäntarkkailija.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Kolumni: Vanhusten huono hoito on rikos ihmisyyttä vastaan

Puheenvuorot

Jos yhden satunnaisen ihmisen kokemukset vanhusten hoidosta ovat näin karmeat, millainen mahtaa olla koko todellisuus? kysyy Hilkka Olkinuora.




Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin ilmaisia uutiskirjeitä.