Kolumni: Vietätkö ensimmäistä joulua ilman jotakuta tai jonkun uuden kanssa?
Joulu on kiitollisuuden ja kaipauksen juhla. Pieni perhe miehitetyssä maassa koki joulun kuten sinä, kirjoittaa Hilkka Olkinuora.
”Meidän piti viettää hänen syntymäpäiväänsä tänään, aikuisen poikamme, mutta hän on kuollut. Varmaan tapaamme taivaassa, mutta juuri tänään hän puuttuu täältä. Hänen paikkansa pöydässä on tyhjä. Meillä on niin ikävä häntä.”
”Miten toista olikaan tänään kolmekymmentä vuotta sitten, kun hän syntyi, tuo merkillinen vauva! Kuoleman varjon maahan syttyi valo, perheeseemme ilo. Ja kaikki hänen syntymäpäivänsä sen jälkeen, milloin odotusta ja jännitystä, milloin huojennusta ja ylpeyttä. ”
Maria ja Joosef kuvaavat näin kahta jouluaan. Ensimmäistä Jeesuksen kanssa. Ensimmäistä ilman häntä.
Jos kaikki eivät mahdu aattoon tai tapaniin, tee joulusta juhlaviikko.
Ehkä sinä jaat nämä kokemukset? Onko tämä ensimmäinen joulusi ilman jotakin tai jotakuta? Tai jonkun uuden kanssa? Ehkä muistelet tällaisia erityisiä jouluja?
Jos joulusi on ilman: Kuulostele, mikä on sen viesti juuri tänä vuonna. Suru tekee hauraaksi.
Ole yksin, jos se tuntuu parhaalta. Etsiydy muiden seuraan, jos tyhjä koti ahdistaa. Juo joulukahvit ystävien kanssa, etäjuttele lastenlasten kanssa, auta vapaaehtoisena jouluruokailussa, tutustu kirkon keskiyön messuun.
Voit valita pois kaiken, mistä et ole joulussa oikein välittänyt, lipeäkalan vaikka. Tai voit tehdä sitä mihin ei ennen muka ollut aikaa, kuten käydä yöllä kynttilöiden valaisemalla hautuumaalla. Toisille meistä taas juuri tutut tekemiset ovat ne rauhoittavat rutiinit, jotka pitävät karkailevan mielen koossa. Jotkut nukkuvat joulun ohi.
Jos vietät joulusi jonkun uuden kanssa: Vietä joulun juhlaa. Toivota tervetulleeksi elämääsi uudet ihmiset, olivatpa ne vastasyntyneitä vauvoja, uusperheen uusia jäseniä tai paluumuuttaneita ystäviä. Näe teinien puhkeavan kukkaan, kun pikkulapset saavat joulun tuntumaan heistäkin taas joululta. Näe isomummun mielihyvä hänen nähdessään koko perheen, elämäntyönsä.
Kokeile uutta, tuunaa perinteitä tekemään tilaa tulleelle. Älä riitele siitä, miten ja kenen luona joulu vietetään. Juhla on mielentila; jos kaikki eivät mahdu aattoon tai tapaniin, tee joulusta juhlaviikko.
Pieni perhe miehitetyssä maassa koki joulun ensin kuten sinä, ylenpalttisessa ilossa, ja sitten kuin sinä, valtavassa surussa. Heille joulu oli varmuutta siitä, että elämän lahja, jonka he olivat jakaneet poikansa kanssa täällä maan päällä, oli myös lupaus ikuisesta elämästä kuoleman tuolla puolen. Jouluaamu valkenee aina pääsiäisen juhlivaan aamuun.
Kirjoittaja on neljännen polven helsinkiläinen, rovasti, kirjoittaja ja maalle muuttanut elämäntarkkailija.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Se oli kamalin joulu” – Lukijat kertovat kurjimmat joulumuistonsa, joissa isä paljastaa kaksoiselämänsä ja pukkikin on humalassa
Hyvä elämäPsykoterapeutti Eila-Kaarina Immonen neuvoo, miten ikäviin joulukokemuksiin ei jää jumiin. ”Pakeneminen on yksi itsesäätelykeino. Joskus se on parasta, mihin ihminen pystyy.”
