Eronneiden vanhempien lapset voivat viettää joulua vuorovuosina kummankin biologisen vanhemman kanssa tai sitten joulunpyhät jaetaan jollakin tavalla.
Uusperheen joulunvietto on toiveiden sovittelun ja tunteiden käsittelyn koitos
Eksän, nyksän ja lasten toiveet, siinä sivussa isovanhemmat, tädit, sedät, enot ja serkut. Uusperheen kannattaa valmistautua jouluun puhumalla ja toiveita kysymällä.
Joulunvietto ei välttämättä ole ihan yksinkertainen kuvio kenellekään, kun yritetään sovitella yhteen sukujen traditioita, toiveita ja aikatauluja. Erityisen hankalaa se voi olla uusperheissä, joissa yhteensovittamista on vielä enemmän: puolisoiden lapsuudenperheistä tulevat perinteet, entisestä perheestä tulevat perinteet ja nykyisen perheen toiveet ja tarpeet.
– Joulu on sellainen, johon monella liittyy tunteita ja odotuksia. Sama näkyy tietysti muissakin juhlapyhissä ja merkkipäivissä, mutta jouluun näitä liittyy ihan erityisen paljon, Väestöliiton Terapiapalveluissa vastaanottava perheterapeutti ja uusperheneuvoja Anne Huolman kertoo.
Kun on kyse joulusta ja siihen liittyvistä perinteistä, perheen teinikin voi olla yhtäkkiä hyvin konservatiivinen ja toivoa, että kaikki olisi kuten on aina ollut. Toisaalta uusperheellä on oikeus ja mahdollisuus luoda myös ihan uusia tapoja ja perinteitä viettääkseen omannäköistä joulua.
Joulu voi kertoa, kuinka hyvin ero on käsitelty
Anne Huolmanin mukaan hänen vastaanotolleen ei yleensä tulla vain jouluun tai muihin juhlapyhiin liittyvien ongelmien vuoksi, mutta aihetta kyllä sivutaan keskusteluissa toisinaan. Silloin pohditaan ratkaisuja haastaviin tilanteisiin ja käsitellään niiden herättämiä tunteita.
Joulu voi olla jonkinlainen mittari siinä, kuinka paljon eroa ja siihen liittyviä tunteita ylipäätään on käsitelty.
– Osa onnistuu tässä hyvin, osa ei niin hyvin.
– Kaikki riippuu tietysti siitä, millainen ero on ollut ja miten pitkä aika siitä on. Uusperheessä ensimmäiset joulut voivat olla hankalia, mutta ajan myötä tilanne helpottuu.
Uusperheessä ensimmäiset joulut voivat olla hankalia, mutta ajan myötä tilanne helpottuu.
Huolmanin mukaan joulu voi osoittaa sen, hyväksyvätkö isovanhemmat uudet lapset ja puolisot perheeseen ja sukuun. Tämä voi näkyä konkreettisesti vaikka siinä, että vain puolet lapsista saa heiltä joululahjat.
Uusperheissä joulunviettoa organisoidaan hyvin eri tavoin. Jotkut tekevät niin, että lapset viettävät joulua vuorovuosina kummankin vanhemman kanssa. Toisille taas sopii paremmin se, että toinen vanhempi viettää lapsen kanssa joulua jollakin tavalla etu- tai jälkikäteen.
Jotkut jakavat joulupyhiä siten, että lapsi voi olla vaikka jouluaaton yhden vanhemman seurassa, joulupäivänä toisen. Jonkin verran on myös perheitä, jossa kaikki kokoontuvat yhteen, nykyiset ja entiset puolisot.
– Mutta silloin kaikkien pitää tulla riittävän hyvin toimeen keskenään ja tämän pitää sopia kaikille.
Sitä, mikä on lapsen edun mukaista, on mahdotonta sanoa, sillä perheet ja heidän elämäntilanteensa ovat niin erilaisia. Varsinkin silloin jos lapsi on ollut pieni, kun hänen vanhempansa ovat eronneet ja hän asuu kummankin luona vuorotellen, lapselle voi olla luontevaa vaihtaa kodista toiseen kesken joulunpyhien.
Puhu, kuuntele ja ole tasapuolinen
Anne Huolman kehottaa erityisesti uusperheissä eläviä keskustelemaan ajoissa siitä, millaisia toiveita kenelläkin on jouluun liittyen. Kaikkia ei voi toteuttaa, mutta siihen voi pyrkiä, että ainakin jokaisen yksi toive toteutuisi.
Toinen käytännön vinkki on se, että lapsia pyrittäisiin kohtelemaan tasapuolisesti riippumatta siitä, keitä heidän biologiset vanhempansa ovat.
– Esimerkiksi lasten lahjoissa pitäisi muistaa tasapuolisuus.
Kolmas ohje on se, että hyväksyisi sen, ettei kaiken tarvitse olla täydellistä jouluna. Kompromisseja kannattaa tehdä ja hyväksyä se, että joulu voi tuoda pintaan kipeitäkin tunteita.
– Hyväksy keskeneräisyys ja rosoisuus ja suhtaudu lempeämmin koko juttuun. Voisi ajatella siten, että jouluna halutaan hyvää paitsi itselle, niin myös lapsille ja puolisolle.
– Toisen toiveiden kuunteleminen on tärkeää. Aika usein keskitymme miettimään sitä, mikä minulle on tärkeää sen sijaan, että mietimme, mikä toiselle on tärkeää, Anne Huolman sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Se oli kamalin joulu” – Lukijat kertovat kurjimmat joulumuistonsa, joissa isä paljastaa kaksoiselämänsä ja pukkikin on humalassa
Hyvä elämäPsykoterapeutti Eila-Kaarina Immonen neuvoo, miten ikäviin joulukokemuksiin ei jää jumiin. ”Pakeneminen on yksi itsesäätelykeino. Joskus se on parasta, mihin ihminen pystyy.”
