Kommentti: Ihmisoikeusneuvostoon pääsy ei ole urheilusaavutus – oleellista on, uskaltaako Suomi puuttua asioihin
Ihmisoikeusneuvoston jäsenmaiden pitäisi YK:n mukaan ylläpitää korkeimpia mahdollisia standardeja ihmisoikeuksien edistämisessä. Ihan ei siltä vaikuta.
Suomessa juhlittiin eilen jälleen yhtä hienoa saavutusta. Tällä kertaa kyse ei ollut urheilukilpailusta, vaan politiikasta. Suomi on pitkään pyrkinyt vaikuttaja-asemaan Yhdistyneissä kansakunnissa ja eilen tuo tavoite täyttyi.
Suomi valittiin YK:n yleiskokouksessa ihmisoikeusneuvoston jäsenmaaksi. Jäsenyys alkaa vuodenvaihteessa ja on kolmivuotinen. Suomi on aiemmin ollut jäsenenä vain yhden vuoden ja jäi viime kerralla valitsematta, joten ehkä ulkoministeri Pekka Haavisto pohti hetken lähtisikö torille ilakoimaan. Sen sijaan hän tyytyi Ulkoministeriön tiedotteeseen.
”Suomi on valmis kantamaan vastuuta ja tekemään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sen puolesta, etteivät ihmisoikeudet jää pelkästään sanahelinäksi. Toimiva monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä ja ihmisoikeuksien toteutuminen ovat avain niin suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnille ja turvallisuudelle kuin myös globaalin rauhan ja turvallisuuden sekä kestävän kehityksen edistämiseksi”, Haavisto totesi tiedotteessa.
Genevessä kokoontuva, 47 valtiosta koostuva neuvosto on YK:n tärkein ihmisoikeuksia käsittelevä elin. Sen tehtävänä on edistää ja suojella ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti, muun muassa puuttumalla vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Kun jäsenvaltioista keskustellaan, maiden pitäisi pohtia, soveltuuko ehdokas sen jäseneksi. Sitoutuuko maa todella olemaan muille esimerkkinä?
Ihmisoikeusneuvostossa on saatu aikaan hyviä asioita, puututtu esimerkiksi Myanmarin tilanteeseen. Samalla neuvostoa on aiheellisesti kritisoitu siitä, että sen jäseniksi valitaan maita, joiden ihmisoikeustilanne on huono, jopa surkea. Tämä johtuu aluekohtaisesta kiintiöstä ja siitä, että politiikka menee ihmisoikeuksien edelle.
”Ihmisoikeusneuvosto on pettänyt uhrit, jotka kaikkein eniten olisivat tarvinneet kansainvälistä huomiota. Iran teloittaa lapsia, Pohjois-Koreassa on kymmeniä tuhansia poliittisia vankeja gulag-tyylisillä leireillä ja Myanmaria syytetään rohingyojen kansanmurhasta. Silti YK:n ihmisoikeusneuvosto antaa vuosittain näistä maista vain yhdestä kahteen tuomitsevaa päätöslauselmaa. Monia vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyviä maita, kuten Kiina, Kuuba, Turkki, Venäjä tai Saudi-Arabia ei tuomita milloinkaan”, ihmisoikeusjärjestö UN Watchin suhdetoimintajohtaja Emmanuelle Gunsbourg Kasavi sanoi Kirkko ja kaupungille vuosi sitten.
Jos Suomi on hiljaa, kun ihmisiä sorretaan, olisi ollut parempi olla hiljaa kotona.
Yhtä aikaa Suomen kanssa ihmisoikeusneuvostoon valittiin esimerkiksi Eritrea, toiselle kaudelle peräkkäin. Ylen Ulkolinja esitti hiljattain reportaasin, jonka mukaan tämä Afrikan Pohjois-Koreaksi kutsuttu maa on kansalaisilleen helvetti maan päällä. Katsoin dokumentin, jossa oli salaa kuvattuja videopätkiä maan täpötäysistä vankiloista, joissa kidutus on arkea. Eritrean joukot ovat Amnesty Internationalin mukaan myös syyllistyneet joukkomurhiin naapurimaassa Etiopiassa käytävässä Tigrayn sisällissodassa.
Kiina ja Venäjä, ihmisoikeusneuvoston jäsenet, eivät myöskään ole viime aikoina erityisesti kunnostautuneet kansalaistensa ihmisoikeuksien turvaamisessa. Venäjän vaaleissa valtapuolue Yhtenäisen Venäjän oli helppo saada vaalivoitto, kun oppositio on tehokkaasti hiljennetty. Kiinassa sadattuhannet, kenties jopa miljoona islaminuskoista uiguuria, on vankileireillä, joista kerrotut tiedot ovat lievästi sanottuna karmeita.
Miten Suomi aikoo toimia, jos näiden maiden ihmisoikeustilanne nousee neuvostossa esille? Toivottavasti ei samoin kuin Kansainvälisen olympiakomitean varapuheenjohtaja John Coates, joka kertoi, ettei ole KOK:n asia puuttua talviolympialaisten isäntämaan Kiinan ihmisoikeuksiin. KOK kun kunnioittaa isänmaan itsenäisyyttä. Totta kai, koska raha ratkaisee, ja se – ihmisoikeuksien pitäminen maiden sisäisenä asiana – on Kiinan toive.
Oleellista ei ole ihmisoikeusneuvostoon valinta, vaan se, mitä Suomi siellä tekee. Jos Suomi on hiljaa, kun ihmisiä sorretaan, olisi ollut parempi olla hiljaa kotona.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin uutispäällikkö.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
YK:n ihmisoikeusneuvosto tuomitsi Koraanin polttamiset ja muut uskontoon kohdistuvat vihan ilmaisut – Suomi ja moni muu EU-maa äänesti vastaan
AjankohtaistaTaustalla ovat erityisesti Ruotsissa tapahtuneet Koraanin polttamiset ja niiden synnyttämät protestit.
