Hale Heikkilä haluaa konsertissaan tarjota kuulijoille ainutlaatuisia kokemuksia ja tilan, jossa kaikki tunteet ovat sallittuja.
Hale Heikkilän konsertissa kuulija voi matkata intuitiivisiin äänimaailmoihin vaikka rennosti makoillen
Hale Heikkilä ei ole säveltänyt konserttiensa musiikkia etukäteen, vaan se syntyy yleisön antamista sanoista.
Johdattelet konserteissasi kuulijoita intuitiivisesti syntyviin äänimaailmoihin. Mitä ihmettä, multi-instrumentalisti ja laulaja Hannu-Pekka ”Hale” Heikkilä?
– Rakastan improvisointia. Tulen konserttipaikkaan ilman ajatustakaan siitä, mitä konsertissa tulee tapahtumaan. Tilaisuuden alussa otan yleisön mukaan luomisprosessiin, ja kysyn heiltä, mitä he ovat tulleet hakemaan. Yksi voi etsiä lohdutusta, toinen pysähtymistä ja kolmas kauneutta. Vain ne sanat, jotka yleisö sanoo, ovat materiaali, josta illan musiikillinen sisältö lähtee liikkeelle.
– En käytä mitään valmista improvisointikeinoa, vaan haastan myös itseäni löytämään jotakin uutta. Kokemus on minullekin aina uusi. Silloin yleisö pystyy aistimaan, että tämä kaikki syntyy oikeasti tässä ja nyt. Kokemuksesta tulee erilainen, aito ja autenttinen.
Millaisia instrumentteja käytät konsertissa?
– Selloa, kosketinsoittimia, ihmisääntä monin eri tavoin, etnisiä soittimia sekä luonnosta tallennettuja ääniä. Lisäksi synnytän luontomaista äänimaailmaa erimerkiksi käpyjen ja kivien avulla.
Millaisia tuntemuksia haluat herättää kuulijoissa?
– Haluan luoda turvallisen tilan, jossa kaikki tunteet saavat tulla sellaisina kuin ne ovat ja ihminen kokee olevansa hyväksytty. Jos hän haluaa kokea kauneutta, sitä ei voi kokea ilman vastapolariteettia eli rumuutta, eikä valoakaan voi kokea ilman pimeyttä. Kannustan tällä taiteellisella kokemuksella muistamaan, että kaikki värit kuuluvat elämään.
Voiko kirkon penkkiin mennä makoilemaan, jos siltä tuntuu?
– Ehdottomasti. Mukaan voi ottaa tyynyn ja torkkupeiton. Nautin siitä suuresti, jos näen konsertin aikana jonkun vaihtavan paikkaa, muuttavan asentoa tai asettuvan makaamaan kirkon penkkiin. Silloin tiedän, että hän on päästänyt jostakin irti.
– Kirkon penkissä ei tarvitse istua selkä suorana ja kaulukset tiukkana. Siellä makaaminen ei ole rienaamista, kun sen tekee kunnioittavasti ja tavoitteena on halu nauttia pyhästä tilasta.
Improflow-konserttejasi on järjestetty useilla paikkakunnilla. Millaista palautetta olet saanut?
– Olen saanut tosi paljon palautetta, että tällaista pitäisi olla enemmän. Moni on myös iloinnut jälkikäteen, että tuli paikalle ja sai kokea itsestään jotakin uutta ja sellaista, mitä ei aiemmin olisi uskonut mahdolliseksi.
– Konsertissani yksi kappale voi kestää 90 minuuttia eli kestää koko tilaisuuden ajan, ja sen sisällä voi olla monenlaisia maailmoja. Siitä tulee flow, virta. Se on jatkumo, jossa sekä minä että yleisö olemme yhdessä kokijoita. Yhteisessä tilassa olemme kaikki yhtä, mutta jokainen kokee sen omalla tavallaan.
Improflow-konsertti ke 8.11. klo 19 Vantaalla Hämeenkylän kirkossa ja to 16.11. klo 18 Helsingissä Paavalinkirkossa. Soiva marraskuu -konsertti pe 17.11. klo 18 Espoonlahden kirkossa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Nuoret muusikot perustivat oman Radalla-kamarimusiikkifestivaalin – ”Haluamme jakaa musiikin ilosanomaa”
Ajankohtaista Hyvä elämäElokuun lopussa Kauklahden kappelissa ja Espoon tuomiokirkossa kaikuu kamarimusiikki.
