Myanmarilaisten ostovoima on heikentynyt rajusti. Monet ovat joutuneet myymään omaisuutensa ja ottamaan velkaa pärjätäkseen.
Myanmarilaisista kotitalouksista jopa puolet ei kykene hankkimaan tarpeeksi ruokaa – Vantaan seurakunnat myönsivät maahan 15 000 euron jatkoavustuksen
Vallankaappauksen ja koronapandemian seurauksena Myanmarin terveydenhuolto on romahtanut. Pulaa on hoitajista, lääkkeistä ja rahasta.
Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto on myöntänyt Suomen Lähetysseuran kautta 15 000 euron avustuksen Myanmariin. Avustus on jatkoa 10 000 euron avulle, jonka Vantaan seurakunnat myönsivät Myanmariin toukokuussa 2021.
Nyt käynnistyvässä jatkohankkeessa mukana on myös Tampereen seurakuntayhtymä, joka on lahjoittanut 40 000 euroa. Yhteisestä kriisiavusta 30 000 euroa kohdistetaan Myanmarin luterilaisten kirkkojen federaatiolle. Loput lahjoituksesta suunnataan Lähetysseuran toisen kumppanin Euro-Burma Officen työhön pakolaisleireillä Myanmarissa.
Luterilaisten kirkkojen federaatio jakaa kriisiavun neljälle jäsenkirkolleen. Jäsenkirkot jakavat avustuksen toiminta-alueillaan apua tarvitseville avustuspaketteina. Niiden sisältö riittää noin kuukaudeksi ja on kertaluonteinen.
− Tarkoituksemme on löytää heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Suurin osa heistä on perheitä. Pystymme auttamaan noin 720 kotitaloutta, eli keskimäärin 4230 ihmistä, Katariina Väisänen kertoo. Hän työskentelee Suomen Lähetysseurassa alueellisena hankehallinnollisena asiantuntijana.
Avustuspaketit sisältävät yleensä riisiä, öljyä, sipuleita, linssejä, käsidesiä ja kasvomaskeja. Myös käteisrahaa voidaan antaa lääkkeiden ostamista varten. Jäsenkirkot voivat päättää avustuspakettien sisällöstä tarkemmin oman alueensa tarpeiden mukaan.
− Pakettien lisäksi kirkon työntekijät ja vapaaehtoiset antavat keskusteluapua. Tilanteet, joita ihmiset ovat kohdanneet ovat niin hurjia, että myös tämän kaltaiselle avulle on tarvetta.
Koronatilanne on pahentanut vallankaappauksesta johtuvaa kriisiä
Myanmarissa on pulaa ihan kaikesta. Paikallisen valuutan, kyatin, arvo on pudonnut puoleen siitä, mitä se oli ennen helmikuussa tapahtunutta vallankaappausta. Tuolloin Myanmarin armeija asetti itsensä maan johtoon ja maan johtaja Aung San Suu Kyi sekä presidentti Win Myint pidätettiin.
− Ihmisten ostovoima on heikentynyt rajusti. Säästöt on käytetty, korut ja lehmät on myyty. Monilla on velkaa, Väisänen sanoo.
Hänen mukaansa arviolta jopa puolet kotitalouksista ei pysty tällä hetkellä hankkimaan itselleen tarpeellista määrää ruokaa.
Ihmiset käännytettiin sairaalan ovilta kotiin kuolemaan, koska tilaa tai hoitohenkilökuntaa ei ollut riittävästi.
Myös maan terveysjärjestelmä on romahtanut. Sairaaloissa ei ole tarpeeksi henkilökuntaa. Lääkkeitä on hankala saada ja lääkärillä käyminen maksaa kymmenen kertaa enemmän kuin vuosi sitten.
Lisäksi koronan kolmas aalto osui kovaa Myanmariin heinä-elokuun vaihteessa. Pahimmillaan jopa 35 prosenttia koronatestituloksista oli positiivisia.
− Sairaaloihin oli turha yrittää päästä hoitoon. Ihmiset käännytettiin sairaalan ovilta kotiin kuolemaan, koska tilaa tai hoitohenkilökuntaa ei ollut riittävästi.
Sotilasjuntta on takavarikoinut lisähappitehtaita turvatakseen omat joukkonsa ja varmistaakseen omat varastonsa.
Pankkijärjestelmä on tiukasti sotilasjuntan tarkkailun alla. Lapset eivät ole käyneet koulua puoleentoista vuoteen.
Luterilaiset kirkot suuntautuvat tulevaisuuteen kriisin keskellä
Myanmarissa ei ole puutetta vain rahasta, ruuasta ja lääkkeistä.
− Pulaa on myös rauhasta ja ihmisoikeuksista. Ihmiset ovat menettäneet demokratiakehityksen, jota viimeisen kymmenen vuoden aikana maassa oli tapahtunut.
Lähitulevaisuus ei näytä tuovan nopeaa helpotusta vallitsevaan tilanteeseen. Väisäsen mukaan maa on pattitilanteessa. Armeija ei osoita perääntymisen merkkejä, toisaalta myös vastarintaliike on vahva. Kumpikaan ei pysty kukistamaan toista. Puolin ja toisin teot ovat muuttuneet väkivaltaisemmiksi.
Elämä jatkuu ja näkymä tulevaisuuteen on olemassa.
Vaikka tilanne näyttää monin tavoin synkältä, Väisänen haluaa muistuttaa toivon pilkahduksista: Luterilaiset kirkot jatkavat työtään kriisin keskellä. Jumalanpalveluksiakin on järjestetty, vaikkakin aiempaa pienemmissä muodoissa.
− Juuri kuulin, että kirkkojen federaatio suunnittelee jäsenilleen ilmastonmuutokseen ja katastrofeihin varautumisen online-koulutusta. Elämä jatkuu ja näkymä tulevaisuuteen on olemassa, Väisänen sanoo.
Suomen Lähetysseuran tavoite on kerätä tämän vuoden aikana 180 000 euroa hätäapuun Myanmariin. Tästä 80 000 euroa on jo käytetty avustushankkeen ensimmäisessä vaiheessa kesällä 2021. Tällä avustuksella jaettiin ruoka-apua 4800:lle ihmiselle ja autettiin 219:ta sisäistä pakolaista.
Vantaan seurakuntien vuoden 2021 talousarviosta 60 000 euroa on varattu katastrofiapuun. Summa on Myanmariin kohdennetun jatkoavustuksen jälkeen kokonaan käytetty.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Avun saaminen perille on elämän ja kuoleman kysymys” – Myanmarin sotilasjuntta ei sääli pakolaisia ja iskee julmasti siviileihin, myös kirkkoihin
AjankohtaistaPakolaisille hankitaan radiopuhelimia, jotta heitä pystytään varoittamaan Myanmarin armeijan iskuista. Pääkaupunkiseudun seurakuntien tuella ihmisille toimitetaan ruokaa ja lääkkeitä.
