Paavi Franciskukselta ilmestyy joulukuun alussa uusi kirja. Kuvassa paavi pitämässä viikoittaista rukoushetkeä Pietarinkirkon aukiolla 22. marraskuuta.
Paavi Franciscus vertaa uudessa kirjassaan populistipoliitikkojen toimia 1930-lukuun ja kritisoi koronarajoitusten vastustajia
Naisten johtamat maat ovat paavi Franciscuksen mukaan reagoineet kriisiin mallikelpoisesti.
Paavi Franciscuksen joulukuun alussa ilmestyvä kirja Let Us Dream on päätynyt jo otsikoihin maailman mediassa. Kirjassaan, jonka on toimittanut Austen Evereigh, paavi ottaa kantaa niin koronaan, populismiin kuin rasismiinkin.
Uutistoimisto AP:n mukaan paavi kritisoi kirjassaan populistijohtajia, erityisesti Donald Trumpia, vaikkei mainitsekaan tätä nimeltä.
Paavin mukaan joissakin kristityissä maissa kansallismieliset populistiset johtajat väittävät puolustavansa kristinuskoa. Heidän puheensa ja tapansa toimia tuovat paavin mieleen 1930-luvun, jolloin demokratiat luhistuivat diktatuureiksi kuin yhdessä yössä.
”Näemme tämän saman tapahtuvan nyt, kun populistijohtajat keräävät kansaa joukkokokouksiin ja kiihottavat ihmisiä palopuheillaan. He suuntaavat ihmisten katkeruutta ja vihaa kuviteltuihin vihollisiin oikeiden ongelmien sijasta”, Franciscus kirjoittaa.
Paavin mukaan ihmiset lankeavat populistiseen retoriikkaan tuntemansa pelon, eivätkä uskonnollisen vakaumuksen vuoksi. Nämä ulkonaisesti uskonnolliset ihmiset äänestävät populisteja suojellakseen uskonnollista identiteettiään. He eivät piittaa siitä, että pelkoa ja vihaa toista ihmistä kohtaan ei voi sovittaa yhteen evankeliumin kanssa.
Paavi ottaa esille rasismin ja mainitsee nimeltä poliisin Yhdysvalloissa surmaaman George Floydin. The National Catholic Reporter -verkkojulkaisun mukaan paavi pitää tapahtunutta kauheana. The Los Angeles Times kertoo, että paavin mukaan tällainen väkivalta rikkoo ihmisarvoa ja sitä pitää vastustaa. Samalla hän varoittaa, että poliisiväkivallan ja rasismin vastaisia protesteja voidaan käyttää myös hyväksi.
Patsaiden kaatamista paavi ei pidä oikeana tapana käsitellä historian epäkohtia. Jos historia amputoidaan pois, ihmiskunta voi hänen mukaansa menettää muistinsa. Paavin mukaan on parempi käydä historian kanssa vuoropuhelua ja pyrkiä nimenomaan asioiden muistamisen avulla välttämään tekemästä samoja virheitä uudestaan.
Paavi Franciscus otti kantaa myös koronaan. Hän kertoi olleensa 21-vuotiaana kuolemansairaana keuhkoinfektion vuoksi. Tuo kokemuksen vuoksi hän kertoi pystyvänsä samaistumaan siihen, miltä tuntuu hengityslaitteiden varassa olevasta sairaasta. ”Muistan halanneeni äitiäni ja sanoneeni, että kuolen tähän.”
Paavi sai The Vatican Newsin mukaan apua sairaanhoitajana toimineilta nunnilta, jotka taistelivat hänen henkensä puolesta ja helpottivat hänen kipujaan. Hän sanoi oppineensa sairautensa aikana sen, etteivät tyhjät lupaukset ja halpa lohdutus auta ketään.
Niitä ihmisiä ja poliitikkoja, jotka arvostelevat koronarajoituksia, Franciscus kritisoi rajuin sanakääntein. Hänen mukaansa koronarajoitusten vastustajat väittävät poliitikkojen puuttuvan väärällä tavalla heidän henkilökohtaisiin vapauksiinsa, kun todellisuudessa kyse on siitä, että nämä tekevät kaikkensa auttaakseen. Tällaiset ihmiset toimivat paavin mukaan itsekkäästi, ajattelevat vain itseään. Franciscus kritisoi myös sitä, että osa mediaorganisaatioista antaa tilaa viesteille, joiden mukaan korona ei ole sen pahempi kuin tavallinen flunssa tai että se on ulkomaalaisten syytä tai rajoitukset ovat liioiteltuja.
Yhdysvaltalainen julkisen palvelun radioverkko NPR kertoo verkkosivuillaan, että paavi nostaa kirjassa esille maat, joiden presidenttinä tai pääministerinä on nainen. Ne ovat onnistuneet koronatoimissaan hyvin. Ne ovat paavin mukaan reagoineet tilanteeseen paremmin kuin muut maat. Naispoliitikot ovat tehneet sujuvasti päätöksiä ja viestineet niistä empaattisesti.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Diktatuurit näyttävät leviävän kuin infektiotauti” – tietokirjailija Leif Sundström kertoo, millainen on diktaattorin toiveuni
AjankohtaistaArvaamattomuus, rajaton vallanhimo, kyvyttömyys nähdä omia virheitä ja oma tai luotu karisma yhdistävät diktaattoreita. Miksi aika on heille otollinen juuri nyt?
