Superin kyselyn mukaan suurin osa työntekijöistä kokee työmääränsä kasvaneen.
Kotihoidon työntekijät ovat huolissaan asiakkaistaan ja omasta jaksamisestaan
Yli 3 000 kotihoidon työntekijää vastasi kyselyyn, jonka tulos on karua luettavaa. Ammattiliitto Superin mukaan työnantajat pyrkivät säästöihin ja rikkovat terveydenhuoltolakia.
”Uusia asiakkaita tulee lisää, mutta henkilökuntaa ei. Työntekijät väsyvät, sairauslomat lisääntyneet, joudutaan tekemään pitkiä päiviä, kun ei saada sijaisia. Kotiin laitetaan huonokuntoisia asiakkaita.”
Näin kuvaa yksi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin kyselyyn vastanneista 3 005 kotihoidon työntekijästä omaa arkeaan. Ammattiliitto Superin mukaan kysely osoittaa, että työntekijät ovat huolissaan asiakkaidensa saaman hoidon laadusta ja omasta jaksamisestaan.
Superin mukaan kotihoidon kehittämisen lähtökohtana ovat olleet kustannussäästöt. Niihin pyritään, vaikka kotihoidon asiakasmäärä kasvaa koko ajan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on todennut, että kotihoito pitäisi resursoida paremmin.
Kotihoidon piirissä oli THL:n mukaan vuonna 2016 noin 73 000 asiakasta. Vuosina 2010–2016 määrä kasvoi yli kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Suurin osa kotihoidon asiakkaista on vanhuksia, mutta joukossa on myös nuorempia asiakkaita, joilla on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdesairaudesta johtuva hoivan tarve.
Enää 42 prosenttia vastaajista oli varma, että pystyy tekemään työtään vielä kahden vuoden päästä.
Lähes yhdeksän kymmenestä Superin kyselyyn vastanneesta kokee työmääränsä lisääntyneen viimeisten kolmen vuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia, henkilökunnan poissaoloja ei paikata sijaisilla ja sairauslomat ovat lisääntyneet. Lisäksi kymmenen prosenttia vastaajista kertoo, että työntekijöitä on vähennetty – siis samaan aikaan, kun työtaakka kasvaa.
Työnantajat rikkovat räikeästi lakeja
Kotihoidon ongelmia on yritetty ratkaista toiminnanohjausjärjestelmillä ja mobiililaitteilla sekä laajentamalla työtiimejä ja työskentelyalueita. Laitteissa ja uusissa työjärjestelyissä on kuitenkin ollut omat ongelmansa. Erityisesti kyselyyn vastaajat kritisoivat sitä, että siirtymäaikoihin asiakkaan luota toiselle on mitoitettu liian vähän aikaa. Tämä johtaa kiireeseen asiakaskäynneillä ja ruokataukojen pitämättä jättämiseen.
”Kilometrit tulisi ehdottomasti ottaa huomioon kotihoidossa. Eihän me aikakoneella lennetä paikasta toiseen!” kirjoittaa yksi vastaajista.
Kahdeksan kymmenestä kotihoidon työntekijästä kertoo, että työn henkinen rasittavuus on kasvanut, kuusi kymmenestä sanoo fyysisen kuormituksen lisääntyneen. Vain alle 18 prosenttia kokee työmääränsä sopivaksi, erittäin raskaaksi työtään kuvaa lähes 25 prosenttia. Ei siis ihme, että enää 42 prosenttia vastaajista oli varma, että pystyy terveytensä puolesta tekemään työtään vielä kahden vuoden päästä.
Kyselyn mukaan kotihoidon työntekijät ovat erittäin motivoituneita itse työn sisällöstä ja haluavat antaa hyvää kotihoitoa asiakkaiden parhaaksi. Vastaajat toivat esiin, että he saattavat olla asiakkaan ainoa ihmiskontakti päivän aikana. Työntekijöillä on suuri huoli hoidon laadusta, sillä vain alle viidennes katsoi hoito- ja palvelusuunnitelmien toteutuvan hyvin.
Superin mukaan työnantajat rikkovat räikeästi lakien määräyksiä laadukkaasta hoidosta, eivätkä puutu työturvallisuuslain mukaisesti haitalliseen kuormitukseen. Yhteydenottoja Superiin tulee sekä kuntien että yksityisten palveluksessa työskenteleviltä kotihoitajilta.
”Toimiva ja laadukas tulevaisuuden kotihoito tarvitsee todellisia taloudellisia investointeja ei kikkailua. Muutoin valtiovallan tulee linjata, ketä hoidetaan ja ketä ei. Tätä päätöstä ei voi jättää työntekijöiden ratkaistavaksi”, korostaa ammattiliitto.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Piispa Kaarlo Kalliala: Hoivakeskustelun lähtökohdaksi on otettava ihmisarvo, ei kustannukset
AjankohtaistaSen paremmin kunnat kuin yrityksetkään eivät pysty yksin hoitamaan vanhuksia.
