”Moni ei halua pyytää kavereita kotiin ja kertoa, että isällä on tuollainen sairaus” – Suomessa on tuhansia alaikäisiä hoivaajia, joista tiedetään vähän
Mikäli Suomi ei olennaisesti poikkea esimerkiksi Ruotsista tai Britanniasta, nuoria hoivaajia voi olla jopa 20 000. Kuva: Maija Saari

Mikäli Suomi ei olennaisesti poikkea esimerkiksi Ruotsista tai Britanniasta, nuoria hoivaajia voi olla jopa 20 000. Kuva: Maija Saari

”Moni ei halua pyytää kavereita kotiin ja kertoa, että isällä on tuollainen sairaus” – Suomessa on tuhansia alaikäisiä hoivaajia, joista tiedetään vähän

Nuoret hoivaajat jäävät usein yksin. Liian raskas vastuu voi järkyttää mieltä ja johtaa eristymiseen.

”Onhan se aika hurjaa, että minä olen ollut se, joka on monessa tilanteessa sanonut, että äiti, ei tässä ole mitään hätää”, nainen kertoo videolla. ”Kuitenkin on varmasti tuntunut tosi pahalle.”

Kertoja on Kirsi Hokkila. Kun hän oli lapsi, hänen yksinhuoltajaäitinsä sairastui MS-tautiin. Huoli ja vastuu äidin voinnista jäi pitkälti lapselle.

Hokkila oli yksi niistä lapsista, joista käytetään nykyisin nimitystä nuori hoivaaja. Sillä tarkoitetaan alaikäistä, jolla on ikätasolleen liian raskaita vastuita läheisten hoitamisesta.

He jäävät usein yksin. Kukaan ei välttämättä kysy, mitä heille kuuluu.

Perheen aikuiset voivat kärsiä psyykkisistä tai fyysisistä sairauksista eivätkä pysty pyörittämään arkea. Perheessä voi olla alkoholismia tai lääkeriippuvuutta, ja yksi lapsi joutuu huolehtimaan sisaruksistaan.

– Nuorten hoivaajien määrä on kansainvälisesti noin kahdesta kahdeksaan prosenttia, kertoo Omaishoitajaliiton Jangsterit-hankkeen koordinaattori Malla Heino.

Suomessa nuorista hoivaajista tiedetään vasta vähän. Mikäli Suomi ei olennaisesti poikkea esimerkiksi Ruotsista tai Britanniasta, heitä voi olla jopa 20 000. Tutkimuksia ei kuitenkaan ole.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä ilmeni, että noin viidenneksellä kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista on sairastunut tai kuollut lähiomainen kouluvuoden aikana.

– Tiedämme, että monet lapset kantavat vähintään huolta ja myös aikuisille kuuluvaa vastuuta.

– Perheissä pelätään kertoa avuntarpeesta, koska uskotaan, että se johtaa automaattisesti huostaanottoon. Niinhän se ei ole, hankekoordinaattori Malla Heino sanoo. Kuva: Sirpa Päivinen

– Perheissä pelätään kertoa avuntarpeesta, koska uskotaan, että se johtaa automaattisesti huostaanottoon. Niinhän se ei ole, hankekoordinaattori Malla Heino sanoo. Kuva: Sirpa Päivinen

Espoon riparilaiset apuun

Malla Heino halusi tietää enemmän Suomen nuorista hoivaajista ja pyysi Espoon seurakuntayhtymää yhteistyöhön. Omaishoitajaliitto ja kirkko laativat nuorten hoivavastuita kartoittavan kyselyn Espoon tämän kesän riparilaisille.

Kysely on auki elokuun loppuun, ja vastaaminen on vapaaehtoista. Tähän mennessä vastauksia on tullut noin 650.

Vastaajista 16 prosenttia kertoo auttavansa säännöllisesti perheenjäsentään tai muuta läheistään, ”jolla on jokin vakava sairaus tai vamma tai joka on vanha”.

Koti ja perhe ovat herkkiä asioita nuorille. Erilaisuus on vaikeaa.

– Hankekoordinaattori Malla Heino

Se ei tarkoita, että 16 prosenttia vastaajista joutuisi kantamaan kehitysvaiheelleen liian painavaa vastuuta. Kyse voi olla vaikka siitä, että nuori käy kerran viikossa kaupassa isoäidilleen. Aina ei ole helppoa määritellä, milloin auttaminen muuttuu hoivaksi.

– Me yritämme saada karkean pohjatuntuman ilmiöön. Toivomme, että akateemiset tutkijat lähtevät selvittämään tätä tarkemmin, Heino selittää.

Vastaajista noin puolet kertoo auttavansa juuri isovanhempaansa. 30 prosenttia hoivaa äitiään, 23 prosenttia sisaruksiaan ja 8 prosenttia useampaa kuin yhtä läheistä.

12 prosenttia heistä, joilla on hoivavastuuta, kertoo olevansa ensisijainen auttaja. Kolme neljästä pitää merkitystään hyvin tai melko tärkeänä. Avovastauksissa kerrotaan ahdistuksesta.

– Mutta on toisenlaistakin. Tilanne voidaan kokea myös tyydyttävänä ja iloa antavana. Että olen pystynyt auttamaan tätä tärkeää ihmistä, Heino kertoo.

Hoivaaminen voi eristää nuoren kavereistaan

Jos lapsi joutuu kantamaan liian suurta vastuuta, seuraukset voivat olla vakavia. Koulunkäynti voi kärsiä, mieli voi järkkyä ja sosiaaliset suhteet rapistua.

– Moni ei halua pyytää kavereita kotiin ja kertoa, että äiti nyt on aina sängyssä tai että isällä on tuollainen sairaus, Malla Heino selittää.

– Koti ja perhe ovat herkkiä asioita nuorille. Erilaisuus on vaikeaa.

Heino toivoo, että THL selvittäisi tulevissa kouluterveyskyselyissä lasten ja nuorten hoivavastuita. Tutkimustiedon lisäksi nuoret hoivaajat perheineen tarvitsevat apua.

– Perheissä pelätään kertoa avuntarpeesta, koska uskotaan, että se johtaa automaattisesti huostaanottoon. Niinhän se ei ole.

Vaikeisiin kotioloihin on tarjolla kodinhoitoapua. Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitto tarjoaa lapsille ja nuorille keskusteluapua. Jangsterit-hankkeella on nuorille hoivaajille suljettu Facebook-ryhmä, jossa he voivat jakaa kokemuksiaan.

Apua tarvitaan kuitenkin lisää.

– Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan kolme prosenttia 15-vuotiaista on vähintään yhden päivän viikossa poissa koulusta, koska heillä on hoivatehtäviä. Sillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia loppuelämään, Heino sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi