HelsinkiMission raju kampanja nostaa esille vanhenemisen pelot ja tekee näkyväksi, miltä tuntuu, kun kukaan ei välitä.
Uskaltaako täällä vanheta? HelsinkiMission kampanjassa viedään vanhusta jäteautoon
Suomalaiset pelkäävät vanhenemista sairaan paljon, selvitti HelsinkiMissio. Pelot ovat turhia, kuittaa helsinkiläinen vanhustyön johtaja. Aluehallintovirasto vaatii kuitenkin muutoksia kotihoitoon, ja Ylen mukaan vanhusten hoiva huolettaa monia asiantuntijoita.
Pääkaupunkiseudun kaduille rävähtää tänään kahdeksi viikoksi näyttävä kampanja, jossa vanhuksia heitetään roskikseen – ainakin kuvaannollisesti.
Valokuvaaja Jere Hietalan kuvaamissa julisteissa roskakuski vie vanhusta jäteautoon. Kampanjaan liittyy iso yleisötapahtuma Narinkkatorilla perjantaina 1.12. Siinä toistuu roskisteema, samoin minuutin pituisessa mainosfilmissä.
Yli puolet suomalaisista pelkää yksinäisyyttä vanhetessaan ja peräti yli 82 prosenttia on huolestunut vanhustenhoidon tilasta. Tiedot selviävät HelsinkiMission nettikyselystä. Vastaajina oli tuhat 18–75-vuotiasta eri puolilta Suomea. Kyselyn teki Funck-tutkimustoimisto lokakuussa.
Tulosten perustella HelsinkiMissio lanseeraa kampanjan "Kuka täällä uskaltaa vanheta". Sen teema on, että vanhus ei jouda roskiin eikä kaatopaikalle.
Kampanjan mainosfilmissä äiti ja aikamiespoika vievät hymyillen talousroskia jätekatokseen. Kunnes tullaan viimeisen laatikon luo, jossa lukee Vanhukset. Hetken tuumittuaan poika heittää äitinsä – tai äitinsä näköisen nuken – kierrätykseen.
– Tunnelma filmissä on iloinen ja leppoisa, kunnes makaaberi käänne kertoo, mitä suurin osa suomalaisista pelkää, käsikirjoittaja Lasse Paasto Folk-mainostoimistosta kertoo.
Filmin lopussa korostetaan yksinäisyyden vastaista työtä.
Kyselyn mukaan lähes yhdeksän kymmenestä naisesta on huolestunut vanhustenhoidon tilasta, miehistä reilut 76 prosenttia.
Suomalaiset ovat huolissaan vanhustenhoidosta
Filmi kertoo, miten suuri osa suomalaisista pelkää vanhenemista.
– Pelko esitetään symbolisesti ja yksinäisyys konkretisoidaan melko karskisti. Filmin alku rakentaa sitä myönteistä maailmaa, mihin moni meistä haluaisi uskoa, käsikirjoittaja Paasto kuvailee.
Hän toteaa, että yksinäisyyteen on helppo tarttua, koska siihen voi tarjota konkreettista apua.
– Yksinäisyyttä voidaan ehkäistä ja poistaa. Siinä jokainen voi auttaa, hän toteaa.
Kollektiivinen huoli vanhusten hoidon tilasta on monimutkaisempi juttu, Paasto toteaa.
Lisäksi monilla vastaajilla oma vanhuus häämöttää vielä kaukana. Heitä huolettaa, mutta heillä ei ole omia kokemuksia hoidosta. Huoli voi nousta läheisten kokemuksista.
Osa ihmisten vanhenemisen peloista on oikeita, osa vääriä, osa ennakkoluuloja, HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen sanoo. Hän toteaa, että kampanjan on tarkoitus havahduttaa kaikkia toimimaan ihmisarvoisemman vanhuuden puolesta.
– Kaikki palkitut mainoksemme ovat olleet provokatorisia. Pitää vain olla tarkkana, että ärsytys ei käänny itse asiaa vastaan, hän miettii.
Kyselyn mukaan lähes yhdeksän kymmenestä naisesta on huolestunut vanhustenhoidon tilasta, miehistä reilut 76 prosenttia. Köyhät ja vanhimmat pelkäävät hoidon tilaa eniten, rikkaat ja nuorimmat vähiten.
Miehistä yksinäisyyttä pelkää 51 prosenttia, naisista yli 64 prosenttia. Yksin asuvia, yksinhuoltajia ja köyhimpiä yksinäisyys huolettaa eniten.
– Näitä huolia ei voi sivuuttaa. Viestimme on, että vanhuuteen voi valmistautua ja yksinäisyyttä voi poistaa. Meillä ja muilla järjestöillä on siihen paljon keinoja ja vapaaehtoisia, Valtonen toteaa.
Hän uskoo, että teema luo painetta lisätä voimavaroja vanhusten hoitoon.
Onko huoli liioiteltua?
Helsingin eteläisen palveluyksikön johtaja Arja Peiponen toteaa, että vanhenemista ei tarvitse pelätä. Peiposen mukaan vanhusten palvelu ja kotihoito ovat mainettaan paremmassa kunnossa – ainakin Helsingissä.
– Vanhustenhoitoa epäilevät ne, jotka eivät sitä tunne. Asiakkaat ja omaiset antavat hyvää palautetta.
Tosin asiakkaiden vastausprosentit ovat matalia ja muistisairaiden näkemysten tulkitseminen epämääräistä.
Peiposen mukaan media tarttuu yksittäisiin ongelmiin. Helsingissä on hänen mukaansa maan monipuolisimmat vanhusten palvelut ja Suomessa Euroopan parhaiten koulutetut työntekijät.
Helsingissä on 13 vanhusten palvelukeskusta. Kotihoitoa tukee Palvelukeskus Helsinki, joka päivystää ja auttaa vuoden jokaisena tuntina.
Etäpalveluna hoidetaan 600 asiakkaan asioita tabletti-tietokoneen ja palvelukeskuksen välillä. Keskus voi pakottaa tarvittaessa linjan auki vanhuksen laitteeseen. Myös lääkkeiden automaattinen robottijakelu tukee kotipalvelua.
Virtuaalisen etäkäynnin ja kuvayhteyden avulla palvelukeskus voi muistuttaa lääkkeistä, ruokailusta ja tarkistaa vointia. Kontaktin avulla voi osallistua moniin etäryhmiin.
– Virtuaalipalvelu poistaa yksinäisyyttä ja tuo eloa kotiin. Käyttäjät kiittävät palvelua. Kotona asuminen on sekä yhteiskunnan etu että lähes kaikkien vanhusten toive, Peiponen toteaa.
Päättäjien pitäisi nyt tunnustaa tosiasiat. Se tarkoittaa resurssointia, ei siitä pääse yli eikä ympäri.
- Gerontologian professori Marja Jylhä
Ihmisen ei ole aina parempi olla kotona
Median lisäksi aluehallintovirasto ja tutkijat ovat tarttuneet vanhusten hoidon ongelmiin. Yle uutisoi hiljattain vanhusten hoivan huolettavan asiantuntijoitakin. Uutisen mukaan osa vanhustutkijoista pelkää, että iäkkäimpien suomalaisten hoiva heikentyy. Kansan huoliin on syytä.
Vanhustenhoidon menoja on hillitty purkamalla laitoshoitoja ja korostamalla kotihoitoa. Yli 90-vuotiaiden raihnaisuus ei ole kuitenkaan kadonnut, Yle toteaa.
Gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta kritisoi sen toistelua, että ihmisen on aina parempi olla kotona.
– Sitä käytetään sellaisena välineenä, jolla puhutaan pois hoidon riittämätön saatavuus. Päättäjien pitäisi nyt tunnustaa tosiasiat. Se tarkoittaa resurssointia, ei siitä pääse yli eikä ympäri, Jylhä toteaa.
Jotkut kotipalvelun työntekijät kertovat dramaattisia kokemuksia työstään. Erään hoitajan mukaan asiakkaan minuus katoaa ja hän on vain joku. Hoitajan mukaan asiakkaan vieressä pitäisi olla tämän elämäntarina, jotta hänet osattaisiin kohdata oikein.
Alkuvuodesta MTV kertoi uupuneesta Helsingin kotihoidon työntekijästä. Hänen mukaansa kaupungin kotihoito on niin surkeaa, että hän ei pistäisi omia vanhempiaan kaupungin palvelujen piiriin.
Peiponen myöntää työntekijän olevan ”osittain oikeassa”. Kritiikki osuu Peiposen mukaan oikeaan siinä, että kotona hoidettavien kunto on viimeisen kymmenen vuoden aikana heikentynyt huomattavasti. Hoitajat kohtaavat myös väkivaltaa.
Helsingissä vanhusten huoli-ilmoitukset ovat kasvaneet voimakkaasti tänä vuonna.
Huoli-ilmoituksen voi tehdä puhelimitse
Sitä Peiponen ei kuitenkaan kerro, että aluehallintovirasto on asettanut Helsingin kotihoidon kesällä eritystarkkailuun ja vaatii muutoksia sen kuormittavuuteen vuoden loppuun mennessä. Työntekijöiden uupumus heikentää työn laatua ja asiakkaan asemaa.
Peiponen korostaa, että huolen vanhuksen voinnista voi kuka tahansa ilmoittaa kaupungille. Ilmoituksen teko on jokaisen lakisääteinen oikeus ja viranomaisten velvollisuus.
– Kaikki voivat kantaa kortensa kekoon, ettei vanhus jää heitteille, hän toteaa.
Huoli-ilmoituksen voi tehdä pääsääntöisesti puhelimitse kaupungin sosiaalitoimeen, jos epäilee, ettei vanhus tule enää toimeen omillaan. Huoli voi liittyä tämän muuttuneeseen käytökseen, vointiin, jaksamiseen, mielenterveyteen, alkoholiin, muistamiseen, toimeentuloon tai kohteluun.
Ilmoituksen jälkeen kunnan kotihoidon on otettava vanhukseen yhteyttä ja selvitettävä palveluntarve.
Helsingissä vanhusten huoli-ilmoitukset ovat kasvaneet voimakkaasti tänä vuonna. Lännen Median mukaan huoli-ilmoituksia tehtiin Helsingissä alkuvuodesta noin 600 kuukaudessa. Viime vuonna huolesta ilmoitettiin noin 400 kertaa kuukaudessa, muissa kaupungeissa paljon harvemmin.
Helsingin sosiaali- ja terveystoimen kehittämissuunnittelija Leila Pitkäalho toteaa Lännen Medialle, että ”huoli-ilmoitusten määrästä päätellen vanhussosiaalityölle on valitettavan paljon työsarkaa”.
Joko Helsingissä vanhukset voivat todella huonosti, tai heille haetaan valppaasti turvaa. Viranomaiset ja vanhuksen lähipiiri tai naapurit tekevät huoli-ilmoituksia kutakuinkin yhtä paljon.
Kun toimeentulotuen maksu siirtyi Kelalle, ilmoituksissa lisääntyivät vanhusten rahavaikeudet. Rahat eivät riitä aina sekä lääkkeisiin että ruokaan.
Olennaista on kiireetön läsnäolo
Lohjalainen lääkäri Niki Lindblom muistuttaa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa, että vanhuksia ahdistavat eksistentiaaliset huolet eli elämänkivut. Niitä ei voi ohittaa pikaisesti – eikä virtuaalisesti.
”Hiipuvan iäkkään ihmisen ajatukset kuolemasta, yksinäisyydestä ja menneen elämän karikoista voivat olla vaikeasti käsiteltäviä niin ihmiselle itselleen kuin omaisillekin”, hän pohtii lehdessä.
Käsittely kuitenkin kannattaa, sillä se vähentää yksinäisyyden ja tarpeettomuuden tunteita sekä alkoholin liikakäyttöä, Lindblom korostaa. Olennaista hänestä on omaisten ja tuttujen kiireetön läsnäolo vanhuksen elämässä ja huolien lämminhenkinen, toistuva käsittely.
"Myös kotihoidon työntekijöiden mahdollisimman kiireetön ja vanhusta kuunteleva työtapa olisi tässä hyödyksi.”
Myös seurakuntien työntekijöiltä sekä vapaaehtoisilta saa tukea näihin kohtaamisiin.
HelsinkiMission kampanjassa kerätään lahjoituksia järjestön yksinäisyyden vastaiseen työhön. Suomalaisista 79 vuotta täyttäneistä 300 000 eli yli 30 prosenttia kärsii yksinäisyydestä. 85 vuotta täyttäneistä yksinäiseksi itsensä kokee 40 prosenttia.
Juttuun on lisätty 27.11. kello 13 linkkejä sekä tietoa huoli-ilmoituksen tekemisestä.
Jos vanhuksesta herää huoli
Helsingissä 1.12. aukeava seniori-info auttaa kaikissa ikäihmisten asioissa. Sinne voi jättää myös huoli-ilmoituksen arkisin klo 9–15, puh. 09-31044556. Sähköpostiosoite on: seniori.info@hel.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Merja Hållfast on tehnyt työtä vanhusten parissa yli 25 vuoden ajan: ”Yhteiskunta on kadottanut vanhuuden arvon”
Hyvä elämäIkäihmisten elämänkokemus ja vuosikymmenten tuoma hiljainen viisaus ei juuri kiinnosta. Sairaalapappi Hållfastin mukaan juuri sitä kannattaisi kuunnella.
Yksinäisyys on niin tuskallista, että se voi tappaa, sanoo Kosketa minua -näyttelyn valokuvaaja Johanna Kare
Hengellisyys Ajankohtaista
Mielipide: Saako tulevaisuudessa hyvää kotihoitoa?
Puheenvuorot
