Köyhyys voi estää lukio- tai ammattiopinnot – Yhteisvastuukeräys muistuttaa, ettei yhdenvertaisuus toteudu koulutuksessa
Opiskeluvälineiden kotiinjääminen ei kerro aina unohduksesta. Syynä voivat olla taloudelliset vaikeudet. Kuvalähde: Istock.

Opiskeluvälineiden kotiinjääminen ei kerro aina unohduksesta. Syynä voivat olla taloudelliset vaikeudet. Kuvalähde: Istock.

Köyhyys voi estää lukio- tai ammattiopinnot – Yhteisvastuukeräys muistuttaa, ettei yhdenvertaisuus toteudu koulutuksessa

Yhteisvastuukeräyksen idea ei ole vain kerätä rahaa hyvään tarkoitukseen. Se pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnan rakenteisiin ja nostaa esille piilossa olevaa hätää.

Äkkiseltään luulisi, ettei Suomessa kenenkään lukio- tai ammattiopinnot tyssää varattomuuteen.

Luulisi, että kaikilla on varaa hankkia tietokone, koulukirjoja tai vaikkapa kokin työssä tarvittavia keittiöveitsiä.

– Luulo ei ole tiedon väärtti tässäkään asiassa, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen.

– Suomessa ei toteudu yhdenvertaisuus oikeudessa toisen asteen opintoihin, sanoo Pajunen.

Hän nostaa esille vuoden 2017 Nuorisobarometrin tulokset. Barometrin mukaan 17 prosenttia vastaajista joutui karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan taloudellisten syiden vuoksi.

Kymmenen prosenttia vastasi, että taloudelliset syyt vaikuttivat opintojen keskeyttämiseen.

– Lapsiasiainvaltuutetun mukaan 110 000 suomalaista lasta elää köyhyydessä. Perheen tulot vaikuttavat myös lasten ja nuorten opiskeluun. Lisäksi jo kotoaan lähteneistä nuorista moni elää todella vähällä rahalla.

Kirjat, tietokoneet ja ammattivälineet maksavat

Lukiossa kirjat ja tietokone voivat maksaa 2 500 euroa. Ammatillisissa oppilaitoksissa kirjoja on vähemmän, mutta tietokone on usein tarpeen.

Joissain koulutuksissa pitää heti opiskelujen aluksi hankkia itse kalliita työvälineitä, kuten kokinveitset tai parturin välineet.

Kirkon Yhteisvastuukeräys nostaa esiin piilossa olevaa vähävaraisuutta, joka hankaloittaa monen nuoren tietä tulevaisuuteen. Keräysvaroilla tuetaan nuorten opiskelua sekä kotimaassa että katastrofialueilla ulkomailla.

Suomessa keräystuotolla autetaan nuoria maksullisten opiskeluvälineiden hankinnassa. Tapio Pajunen muistuttaa, että alle 17-vuotias nuori ei ole oikeutettu edes opintotukeen.

Olemme miettineet, pitäisikö vähentää tietokonepohjaista opiskelua. Ei niin voi tehdä, tietokonetaidot ovat välttämättömiä.
– Sirkku Ohvo

Kirkon diakonia kohtaa jatkuvasti perheitä, joiden pienet tulot eivät riitä nuoren opiskelun tukemiseen. Tai voi olla niin, että tuloja on paperilla, mutta ne menevät velkoihin.

Suomessa on Pajusen mukaan isoja kuntakohtaisia eroja esimerkiksi harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisessä. Jotkut kunnat kustantavat nuorten opiskelussa tarvitsemia välineitä. Toiset eivät.

– Samaan asiaan on puuttunut Kaikille kone -kampanja. Sen avulla on hankittu jo yli 600 tietokonetta vähävaraisten perheiden nuorille. Tietokoneet on pääsääntöisesti toimitettu nuorille kirkon diakoniatyön kautta, selvittää Pajunen.

Moni ylittää piilotella vähävaraisuuttaan

Vähävaraisuuden ongelma on tuttu myös pääkaupunkiseudulla. Vantaalla toimivan Kauppiaitten Kauppaoppilaitos MERCURIAn erityisopettaja Sirkku Ohvo arvioi, että huono-osaisuus on lisääntynyt yhteiskunnassa. Monien oppilaiden on vaikea hankkia opinnoissa tarvittavia välineitä rahanpuutteen vuoksi. Myös ammatillisen koulutuksen leikkaukset vaikuttavat asiaan.

– Aikaisemmin opiskelijoilla oli mahdollisuus käyttää koulun koneita. Nyt koneita ei enää ole koulun puolesta annettu. Niitä pystyy kyllä lainaamaan koululta päiväksi kerrallaan, mutta koneita ei ole tarpeeksi paljon. Olemme jopa miettineet, pitäisikö vähentää tietokonepohjaista opiskelua. Ei niin voi tehdä, sillä tietokonetaidot ovat tällä alalla välttämättömiä, kertoo Ohvo.

Ohvon mukaan moni opiskelija yrittää piilotella vähävaraisuuttaan ja sanoo unohtaneensa työvälineet kotiin. Talousongelmat voivat vaikuttaa opiskelumotivaatioon, aiheuttaa stressiä ja johtaa mielenterveysongelmiin. Hän ohjaa opiskelijoita tarvittaessa kuraattorin luokse.

Nuorisobarometri kertoi rahanpuutteen estävän monia nuoria opiskelemasta haluamaansa ammattiin.

Nuorisobarometri kertoi rahanpuutteen estävän monia nuoria opiskelemasta haluamaansa ammattiin.

Helsinkiläisen Stadin ammattiopiston opiskelijapappi Sanna Uusitalo kertoo kohtaavansa työssään opiskelijoita, joille opiskeluvälineiden hankkiminen on hankalaa. Nuori voi tulla vähävaraisesta kodista ja elää opintotuen varassa. Hänellä voi olla jo pikavippejä, ja luottotiedot ovat jo mahdollisesti menneet.

– Olen ohjannut nuoria oman seurakunnan tai oman asuinalueen diakoniatyön piiriin, kertoo Uusitalo.

– Yhteisvastuun keräyskohde on tärkeä. Toivottavasti julkisuus madaltaa kynnystä hakea apua.

Yhteisvastuun tuotosta 20 prosenttia menee perille valtakunnallisen Kirkon diakoniarahaston kautta ja 20 prosenttia paikallisen seurakunnan diakoniatyön kautta. Varoja kerätään nuorten opiskelujen tukemiseen. Paikkakunnilla, joissa on vähän nuoria, varoja voidaan käyttää myös muiden taloudellisissa vaikeuksissa olevien ihmisten auttamiseen.

Tuttuun tapaan 60 prosenttia keräystuotosta menee ulkomaisiin kohteisiin. Tänä vuonna varat ohjataan maailman katastrofialueilla asuvien nuorten koulutuksen tukemiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kun lapset ja nuoret pääsevät köyhissä maissa kouluun, he pystyvät rakentamaan tulevaisuutta kotimaassaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa Yhteisvastuukeräyksen sunnuntaina 3. helmikuuta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi