Kristiina Raunetsalo halusi elämäänsä ”jotakin muuta” – niinpä hän otti avukseen sakset ja vanhoja lehtiä
Kristiina Raunetsalo luottaa siihen, että mitä ikinä tapahtuukaan, se on juuri niin kuin pitääkin.

Kristiina Raunetsalo luottaa siihen, että mitä ikinä tapahtuukaan, se on juuri niin kuin pitääkin.

Kristiina Raunetsalo halusi elämäänsä ”jotakin muuta” – niinpä hän otti avukseen sakset ja vanhoja lehtiä

Yrittäjä Kristiina Raunetsalo teki aarrekartan ja huomasi kaipaavansa vapautta ja keveyttä. Kehitysvalmentaja Kristiina Blom kertoo, miksi nämä unelmat voivat toteutua.

Rakkautta, rohkeutta, rauhaa. Uskoa, uskallusta. Viisautta, luottamusta. Ne ovat suuria sanoja. Kristiina Raunetsalo on kirjoittanut ne punaisella kynällä, tikkukirjaimin. Ne ovat asioita, joiden hän haluaisi ohjaavan elämäänsä. Viisikymppinen Raunetsalo on toiminut viimeiset parikymmentä vuotta yrittäjänä. Jo jonkin aikaa hän on ollut väsynyt. Hän on alkanut haaveilla jostakin muusta.

– Haluaisin puhaltaa hetkeksi pelin poikki ja olla vaikka kolme kuukautta tekemättä mitään, mikä on yrittäjälle mahdotonta. Tiedän, että on monia mahdollisuuksia, ja kyllä minä jotakin osaan.

Saadakseen selvyyttä siihen, mitä se hänen haaveilemansa jokin muu voisi olla, Raunetsalo askartelee aarrekarttaa. Aarrekartta on työkalu, jota käytetään esimerkiksi muutos- ja uravalmennuksissa konkretisoimaan unelmia ja suuntaamaan mieli niitä kohti.

Aarrekartan voi tehdä eri tavoin. Tavallisin on kuvallinen, jollaisen Raunetsalokin aikoo tehdä. Pöydällä hänen edessään on aikakauslehtiä, värejä, siveltimiä, kyniä, sakset ja liimaa. Apunaan hänellä on Kristiina Blom, kehitysvalmentaja, jolla on kokemusta aarrekarttatyöskentelyn ohjaamisesta jo 1970-luvulta alkaen.

Korostan aina, että ole uskollinen itsellesi, seuraa omaa tähteäsi.
– Kristiina Blom

– Tämä on sinulle aivan loistava ajankohta tehdä aarrekartta. Tuo hämmennyksen tila voidaan kääntää positiiviseksi, Blom rohkaisee Raunetsaloa.

Raunetsalo käy esimerkiksi tyypillisestä aarrekartan tekijästä, sillä Blomin mukaan useimmat kursseille hakeutuvat ovat uutta suuntaa hakevia keski-ikäisiä. Blom on kouluttanut myös nuoria, jotka miettivät opiskelupaikan tai ammatin valintaa. Heitä hän on rohkaissut seuraamaan omia unelmiaan ja tekemään omia valintojaan – ei vanhempien tai opettajien.

– Korostan aina, että ole uskollinen itsellesi, seuraa omaa tähteäsi. Olen tavannut hirveän monia ihmisiä, jotka ovat eläneet muiden odotusten mukaan. Kun aarrekarttatyöskentely sitten on sattunut sopivaan kohtaan, ihmisen käsitykset siitä, mitä on hyvä ja onnellinen elämä, ovat saattaneet heittää häränpyllyä, Blom kertoo.

Ferrari voi olla vapauden symboli

Kursseillaan Kristiina Blom on huomannut, että jotkut suhtautuvat aarrekarttoihin niin kuin ne olisivat toivelista: haluan puolison, uuden auton, isomman asunnon, lisää rahaa.

– Usein ihmiset sanovat, että haluaisin sitä tai voi kunpa olisi tätä, mutta se on haikailua eikä välttämättä johda pidemmälle. Jos heiltä kysyy, mikä heidän todellinen unelmansa on, he saattavat jäädä sanattomiksi. He tajuavat, että nyt tuo kysyy jotakin, mikä on totista totta.

Aarrekartassa on Blomin mielestä jotakin samaa kuin rukouksessa. Myös siinä kerrotaan, mitkä asiat tällä hetkellä tuntuvat merkityksellisiltä ja mitä elämältä halutaan. Niinpä Blomin ensimmäinen kysymys Raunetsalolle – tai kenelle tahansa elämän risteyskohdassa tai umpikujassa pähkäilevälle – on: Millaista elämäsi on, kun unelmasi on totta?

Kristiina Raunetsalon valitsemat kuvat kertovat vapauden kaipuusta ja halusta auttaa.

Kristiina Raunetsalon valitsemat kuvat kertovat vapauden kaipuusta ja halusta auttaa.

– Usein unelmien konkretisoimiseen liittyy käytännöllisiä ja materiaalisia asioita, vaikka pohjimmainen unelma on melkein aina henkinen. Ferrari pihamaalla voi olla jollekulle arvostuksen, toiselle taas vapauden symboli. Kuvallisten symbolien merkityksen tietää vain ihminen itse. Eikä kukaan voi tulkita toisen aarrekarttaa, Blom sanoo.

Esimerkiksi Blom voisi hyvin liimata omaan aarrekarttaansa kuvan ikonista. Vaikka Blom on ortodoksi, ikoni aarrekartassa ei välttämättä kertoisi siitä, että unelmaelämässä hän olisi ahkerampi kirkossakävijä. Ikoni voisi olla hänelle myös muistutus kodin lämmöstä, läheisistä ihmisistä tai jostain muusta tärkeästä.

Ihmisten perimmäiset unelmat ovat Blomin mukaan lopulta aika samanlaisia. Ne ovat pitkälti niitä, joita amerikkalainen psykologi Abraham Maslow jo 1940-luvulla kuvasi tarvehierarkiassaan. Tarvitsemme turvallisuutta, kaipaamme hyväksyntää ja rakkautta ja haluamme elää elämää, jonka koemme arvokkaaksi ja itsellemme sopivaksi.

Mieli tekee ihmeitä

”Arvaa, mitä on tapahtunut!” on alkanut moni Kristiina Blomin vuosien varrella saama yhteydenotto. Sitten hänelle on kerrottu, kuinka ihmeellisiä asioita aarrekartan tekemisen jälkeen on sattunut. Blom ei kiellä ihmeiden mahdollisuutta, mutta monesti asioille, jotka vaikuttavat ihmeiltä, löytyy selitys ihmismielen toiminnasta. Ja niistä Blom on kiinnostunut.

– Ilman muuta minäkin uskon ihmeisiin, mutta uskon myös siihen, että ihminen voi vaikuttaa oman elämänsä mahdollisuuksiin paljon enemmän kuin yleensä ajatellaan. Aarrekartta on pala paperia, ei mikään taikakalu. Olennaista on se, mitä ihmisen mieli tekee. Olen taustaltani käyttäytymistieteilijä ja haluan selvittää, mitä ihmisessä tapahtuu silloin, kun hän tosissaan haluaa elämänsä muuttuvan – miten hän itse myötävaikuttaa siihen, että unelmat toteutuvat, Blom sanoo.

– Kun unelman kuvaa sanallisesti tai kuvallisesti, aivot aktivoituvat havainnoimaan unelman kannalta mielenkiintoisia asioita – me herkistymme niille. Syntyy uudenlaisia neurologisia kytkentöjä. Teemme valintoja, jotka vievät kohti unelman toteutumista, ja yksi valinta voi muuttaa monta asiaa.

En hirveästi jäänyt miettimään, vaan kun näin jotain puhuttelevaa, leikkasin sen mukaan. Uskon, että alitajuntani on jo työstänyt asiaa.
– Kristiina Raunetsalo

Reitti muutokseen on harvoin suora. Tehdyt valinnat voivat kulkea siksakkia. Vasta jälkikäteen huomaa, miten yksi asia on johtanut toiseen.

Blomin mielestä ihmiset unelmoivat aivan liian vähän. He eivät kehtaa, eivät rohkene, eivät anna itselleen tarpeeksi arvoa tai rajaavat unelmansa liian kapeasti.

– Jos unelma on esimerkiksi palkankorotus, sen taustalla saattaa olla turvallisuuden tai arvostuksen kaipuu. Silloin kannattaisi kysyä itseltään, mitkä muut asiat voisivat tuottaa minulle tunteen, että olen turvassa tai minua arvostetaan. Silloin avautuisi paljon enemmälle kuin vain sille palkankorotukselle.

Entä jos unelmat eivät toteudukaan? Blom sanoo, että monesti toteutumisen esteenä on se, että aarrekartan laatija ei alun alkaenkaan ole jaksanut uskoa koko juttuun eikä paneutua siihen tosissaan. Tai sitten hänellä on ollut liian tarkka käsitys siitä, miten asioiden pitää mennä – ja siksi hän on jo valmiiksi sulkenut silmänsä monelta mahdollisuudelta. Jos unelmakumppanin on näytettävä Claudia Schifferiltä tai George Clooneylta, sellainen aika todennäköisesti jää löytymättä.

Aarrekarttaa ei tarvitse selittää

Kristiina Raunetsalo liimailee viimeisiä kuvia aarrekarttaansa. Hän pysähtyy katsomaan kuvaa, jossa rehottaa kimppu auringonkukkia. Hänellä ei kuulemma ole aavistustakaan, miksi hän poimi yhdeksi kuvaksi juuri ne. Ei tarvitse ollakaan – Kristiina Blomin mukaan aarrekarttaa tehdessä ei pitäisi suunnitella tai analysoida, vaan antaa intuition tai sisäisen äänen ohjata.

– En hirveästi jäänyt miettimään, vaan kun näin jotain puhuttelevaa, leikkasin sen mukaan. Uskon, että alitajuntani on jo työstänyt asiaa, Raunetsalo vahvistaa.

Omaa aarrekarttaa ei tarvitse näyttää, saati selittää kenellekään, mutta Raunetsalo tekee niin. Hänen kartalleen on valikoitunut kirkko vuoristoisessa maisemassa, yksinäinen kulkija riippusillalla, luminen vuorenrinne, jyrkkiä rantakallioita ja pieni hirsimaja. On nainen ostoksilla torilla ja yhteen liitettyjä erivärisiä käsiä.

– Haen jonkinlaista vapautta siitä oravanpyörästä, jossa nyt olen, ja myös keveyttä ja leikkisyyttä. Olen ollut stressaantunut monista asioista jo vuosia. Nyt päällimmäisenä on ajatus, että haluaisin huilata, ihan vain olla hiljaisessa paikassa itsekseni ja miettiä, mitä haluan, Raunetsalo kertoo.

Vapaus ja keveys voisivat olla Raunetsalolle vaikka sitä, että aamulla olisi aikaa poiketa torille ostamaan vihanneksia. Hän toivoisi kartan kertovan myös jotakin hänen halustaan kulkea tavalla tai toisella ihmisten rinnalla. Unelma auttamisesta voisi toteutua vaikkapa ulkomailla.

Kristiina Raunetsalo (vas.) kokeilee ensimmäistä kertaa aarrekartan tekemistä. Kristiina Blom opastaa vuosikymmenten kokemuksella.

Kristiina Raunetsalo (vas.) kokeilee ensimmäistä kertaa aarrekartan tekemistä. Kristiina Blom opastaa vuosikymmenten kokemuksella.

Vuorillekin Raunetsalo haluaisi. Kesällä 2010 hän kiipesi Yhdysvalloissa Mount Rainierille ja saman vuoden joulukuussa Tansaniassa Kilimanjarolle.

– Vuorelle nouseminen on kovaa duunia ja kovaa treeniä. Se on raskasta, mutta opettaa paljon. Loppuvaiheessa kyse ei ole enää kunnosta, vaan jostakin muusta. Minulle oli sanottu, että elämäni tulee muuttumaan ensimmäisen vuoren jälkeen, ja niin kävi. Mount Rainierin jälkeen tulin uskoon, Kilimanjaron jälkeen menin naimisiin. Aika isoja asioita.

Monelle elämän risteyskohdat ovat myös hengellisen kriisin ja etsinnän aikoja. Sitä Raunetsalo ei ole nyt kokenut.

– Minulle on selvää, että olen uskossa ja ammennan kaiken sieltä. Vaikka tällä hetkellä on hankalaa, uskon siihen, että Jumala näkee nämä asiat paljon laajemmin kuin minä itse. Vaikka tämä on kuin löysässä hirressä roikkumista, luotan siihen, että Jumalalla on täydellinen suunnitelma, ja mitä ikinä tapahtuukaan, se on juuri niin kuin pitääkin. Minun täytyy vain uskaltaa tehdä valintoja.

Kristiina Blom nyökyttelee.

– Minun käsitykseni Jumalan tahdosta on se, että meille tarjotaan mahdollisuus tehdä valintoja. Meillä on vapaa tahto, eikä Jumala voi tehdä valintoja meidän puolestamme. Uskon, että Jumalan tahto on, että ihminen toteuttaisi omaa perusolemustaan, johon kuuluu myös kyky olla onnellinen, sanoo Blom.

Valitse vain muutama asia

Parin kuukauden päästä, loppukesästä, Kristiina Raunetsalon kannattaisi tarkastella aarrekarttaansa uudelleen kaikessa rauhassa. Kristiina Blomin mukaan muutaman kuukauden kuluttua lähes kaikki aarrekartan ääreen palaavat huomaavat, että se, mitä kuva edusti, on joko toteutunut tai täyttä päätä tapahtumassa. Tai sitten he ihmettelevät, minkä ihmeen takia ovat laittaneet karttaansa sellaista, mikä tuntuu turhalta.

– Aarrekarttaan kannattaa laittaa vain muutama asia, vaikka mielessä pyörisi paljon kaikkea ihanaa. Aarrekartan tehtävä on herkistää ja suunnata mieltä, mutta ei mielikään jaksa tehdä töitä moneen suuntaan koko ajan. Lähdetään liikkeelle niiden ensimmäisten tärkeiden asioiden kanssa ja katsotaan, mitä tapahtuu, Blom neuvoo.

Katso tästä Kristiina Blomin vinkit aarrekartan tekemiseen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi