Buddhalainen meditaatiopettaja Juha Penttilä, kristystä muslimiksi kääntynyt Inga Härmälä ja kristityn lehden päätoimittaja Ella Luoma puolustavat luontoa hengellisillä argumenteilla. Kuvat: Jonne Sippola ja kotialbumit.
Kristitty, buddhalainen ja muslimi kohtaavat ympäristökriisin – jokainen etsii neuvoja uskonnostaan
Muslimi Inga Härmälä lohduttaa itseään ohjeella: ”Vaikka tuomiopäivä koittaisi, istuta vielä taimi.”
Kristinusko määrittää tavan, jolla Ella Luoma suhtautuu luontoon. Kristillistä ja yksinkertaista elämäntapaa edistävän Sinapinsiemen-yhdistyksen lehden päätoimittaja ja ilmastonmuutoksesta huolestuneiden Myrskyvaroitus-yhdistyksen sihteeri seuraa Raamatun tekstiä, jonka mukaan kaikki Jumalan luoma on hyvää ja kaunista. Siksi luonnolla ja eläimillä on itseisarvo, ei vain välinearvoa ihmisille.
– Ilmastonmuutos liittyy mielessäni syntiin. Raamatun punaisena lankana ja Jeesuksen sanoman keskiössä on ihmisen hyvyyden tai pahuuden näkyminen siinä, miten hän kohtelee muita.
– Hedonismi on länsimaisen ihmisen suurin synti. Elämästä saa nauttia, mutta ei niin, että muut kärsivät. Suomeenkin tulee ihmisiä, jotka eivät pysty kasvattamaan ruokaa kotiseuduillaan, koska sieltä loppuu vesi ilmastonmuutoksen vuoksi.
Luoma pyrkii elämäntavoissaan kohtuullisuuteen: syö kasvisruokaa, pyöräilee paljon, välttelee lentämistä ja oli vuoden ostamatta uusia vaatteita.
– Silti ilmastosyntini ovat niin isoja, että mietin, joudunko niiden vuoksi helvettiin.
Minusta buddhalaisuuden ei pidä pelkistyä meditaatioksi.
– Juha Penttilä
Buddhalainen osallistui hiilikaivosten pysäyttämiseen
Meditaatio-opettaja Juha Penttilä oli perustamassa Suomeen Vihreä Buddha -harjoitusryhmää sekä meditaatioharjoittajien aktiivista Nirodha-yhteisöä. Hän on ollut myös pysäyttämässä hiilikaivosten toimintaa Saksassa ja Hollannissa.
– Buddhalaisen ajattelun ytimessä on kysymys siitä, miten aiheutamme kärsimystä itsellemme ja muille eläinlajeille ja kuinka sitä voisi vähentää. Kysymys on yhtä aikaa henkilökohtainen ja eettinen. Minusta buddhalaisuuden ei pidä pelkistyä meditaatioksi.
Buddhalaisuuden neljä jaloa totuutta käsittelevät kärsimystä ja sen lakkaamiseen johtavaa tietä. Meditaatioperinteessä on kritisoitu aistinautintojen tavoittelua ja haettu myötätuntoa muita eläviä olentoja kohtaan.
– Kun ympäristökriisit pystyy kohtaamaan sydäntään sulkematta, voi itsestään löytää rohkeutta viisaaseen toimintaan.
Ehkä linnut ylistävät laulaen ja porsaat tonkiessaan maata.
– Inga Härmälä
Koraanin perusteella maa luotiin myös eläimiä varten
– Koraanin mukaan kaikki, mikä seuraa luonnonlakeja, seuraa samalla Jumalan asettamia määräyksiä. Koraani näkee meidät tavallaan tasa-arvoisina muun luomakunnan kanssa. Ekologinen kriisi nähdään islamissa seurauksena henkisestä kriisistä, sanoo Inga Härmälä.
Härmälä on helsinkiläinen ympäristöekologian maisteri, joka kääntyi kristitystä muslimiksi 13 vuotta sitten. Hän teki gradunsa vihreistä muslimeista.
Härmälän mukaan islamilainen ekoteologia perustuu Koraaniin ja profeetta Muhammadin perimätietoon sekä perinteisiin islamin tulkintoihin koskien ympäristöä, etiikkaa ja filosofiaa. Hän kertoo, että Koraanin perusteella maa luotiin myös eläimiä varten, ja nekin palaavat Jumalan luokse.
– Koraanissa sanotaan, että kaikki taivaassa ja maan päällä ylistävät Jumalaa. Ehkä linnut ylistävät laulaen ja porsaat tonkiessaan maata.
Välillä on vaikeaa säilyttää toivo ympäristökriisien keskellä.
– Silloin ajattelen tätä profeetan perimätietoa: vaikka tuomiopäivä koittaisi, istuta vielä taimi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Tehokkaat altruistit” etsivät parhaita keinoja parantaa maailmaa – järjestöllä on myös kristitty siipi: ”Jeesus käskee rakastaa ja tehdä hyvää toisillemme”
HengellisyysMaailma on epäreilu ja täynnä tuskaa. Tämän ajatuksen alle on helppo hajota ja ajatella, ettei millään ole mitään väliä. Mutta entä jos ei hajoaisikaan, vaan ohjaisi aikaansa hyvän tekemiseen muille?
