Kuinka vantaalainen olet, Aivi Mamia? ”Meillä on Myyrmäessä hyvä yhteisö”
Olen tosi vantaalainen siksi, että Vantaalla on niin ihania ihmisiä, sanoo Aivi Mamia Myyrmäen Jönsaksesta.
Kävin syntymässä Naistenklinikalla Helsingissä, olen asunut vuosia Saksassa ja vuoden Pohjois-Ruotsissa, mutta Vantaa on aina ollut kotini. Keski-Suomen mummolasta on jäänyt puheeseeni murteen väri.
Koulutukseltani olen jalkojenhoitaja, mutta toimin monitoimityöläisenä siellä, missä tarvitaan. Kerran olin perheen kanssa ravintolassa syömässä ja huomasin, että henkilökunnalla oli kiire. Sanoin, että minulle voi soittaa, jos tarvitsette apua. Työt pikemminkin löytävät minut kuin minä työt.
Meillä on Myyrmäessä hyvä yhteisö. Kauppakeskus Isomyyrin Monitoimitila Arkista on lähtenyt liikkeelle hienoja asioita. Ihmiset ovat antaneet erityistaitonsa käyttöön. Vuosi sitten sain vastuulleni Montun. Se on Myyrmäki-liikkeen tila, jonka kuka tahansa voi varata tapahtumalleen. Meillä on sitä varten kalustoa ja kahvilakontti. Olen apuna, kun vedetään sähköjä tai haetaan lupia.
Tärkeintä minulle on kaikki se pieni, millä voi parantaa yhteistä päivää.
En kuulu kirkkoon, mutta Pirkko-pappi välillä soittelee ja pyytää apua. Olen ollut rakentamassa jumalanpalvelusta Montulle ja jalkojenpesupäivää asemalle. Hienoa, kun kirkko on ruvennut näkymään siellä, missä ihmiset ovat.
Onhan tämä melkoista tasapainoilua työn ja vapaaehtoishommien välillä. Talvikausi on hiljaisempaa, mutta kun kevät tulee, avaimet kulkevat koko ajan taskussa ja puhelinta näpytellään. Katson, pääsenkö itse auttamaan vai hälytänkö jonkun muun paikalle.
Mieheni on onneksi pitkähermoinen ja tulee avuksi, kun olen pulassa. Hän hoitaa kotihommat ja huolehtii, että minulla on puhtaita vaatteita. Poika kulkee mukanani ja työnnän hänelle avaimet kouraan tai lapun vietäväksi. Hän tietää paikat ja juoksee apuna.
Nyt minulla on huoli siitä, mihin me myyrmäkeläiset kokoonnumme, kun Isomyyri puretaan. Päivisin Monitoimitalo Arkin täyttävät Vantaan eläkeläiset ja iltaisin kolmas kerros on täynnä nuorten harrastusryhmiä. Tiloissa tehdään ruokaa, on pelihalli, tanssistudio, tyttöjen oma huone ja mitä kaikkea. Kaupunki, yhdistykset ja yksityiset yrittäjät kohentavat vantaalaista elämänlaatua, mutta nyt se on lopetusuhan alla.
Voit viedä tytön Vantaalta mutta et tytöstä Vantaata. Olen ruohonjuuritason toimija ja innostunut kehittämään tätä kaupunkia. On ihanaa olla vantaalainen ja tutustua mitä ihmeellisimpiin ihmisiin. Tärkeintä on kaikki se pieni, millä voi parantaa yhteistä päivää.
Pidän ovea auki, nostan kaatuneen kauppakassin tai nauratan lasta. Ihmisten pitäisi enemmän tehdä pieniä asioita. Ne kääntävät kiireisen tai yksinäisen päivän toiseksi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kuinka vantaalainen olet, Aleksandra Blinnikka? ”Vantaa pysyy, kun kaikki muu muuttuu”
AjankohtaistaPurjelautailun maailmanmestari Aleksandra Blinnikka rakastaa maailman miljoonia maisemia, mutta palaa aina kotiin Vantaalle.
