Ritva Viljanen on palauttanut alkuperäisen sinisen Vantaan kaupunginjohtajan kokoushuoneeseen. Sohvat verhoiltiin uudelleen.
Kuinka vantaalainen olet, kaupunginjohtaja Ritva Viljanen? ”Täällä sataa vähemmän ja talvi on talvempi kuin Helsingissä”
”On hullu ajatus, että Suomi sulkisi rajansa. Kansainvälistyminen on myös meidän kaupunkimme etu”, sanoo Vantaata vuoden johtanut Ritva Viljanen.
Voi että oli hienoa, kun muutimme opiskelujen jälkeen Koivukylään. Että ihan kaksio! Se tuntui ylelliseltä.
Siitä lähtien olemme olleet vantaalaisia, kohta neljäkymmentä vuotta. Rajakylästä ostimme lopulta myös talon, mutta emme ymmärtäneet olla ostamatta vanhaa. Kuvittelimme hankkivamme vain väliaikaisesti perheelle tilaa, mutta talosta tulikin meidän tyttöjen koti. Niinpä olemme nyt juuri olleet remontin takia yhdeksän viikkoa ilman suihkua, saunaa ja pesukonetta. Aamuisin olen sujahtanut tyynynjälki poskessa Kontulan uimahalliin, missä iloinen senioriryhmä on sulkenut minut joukkoonsa kello kuusi.
Tietenkin minussa on myös lapsuuden ja nuoruuden Karkkilaa. Isässä ylpeyttä kotiseudusta oli vielä enemmän. Kun Senaatintorin kiveystä taannoin korjattiin, hän muistutti, että karkkilalainen yrittäjä oli ajanut siihen soran.
Vanhentunut stigma vaivaa
Vantaaseen on jäänyt velkavuosien stigma, joka ei enää ole totta. Kaupunki on mainettaan parempi ja vahvempi, eikä enää pääkaupunkiseudun velkaisin. Yhden määritelmän mukaan jokaisella vantaalaisella on vain kolmesataa metriä luontoon. Täällä sataa vähemmän ja talvi on talvempi kuin Helsingissä. Keskitulokin on Vantaalla naapuria korkeammalla, eikä missään koivujen suhina rauhoita niin mieltä kuin kotona Rajakylässä.
Viljaset ovat asuneet Vantaalla jo kohta neljäkymmenen vuoden ajan.
Vantaa on ketterä ja organisaatioltaan matala. Se ei yritä tehdä kaikkea itse, vaan käyttää ostopalveluita ja toimii yhteistyössä järjestöjen kanssa. Se on vantaalaista käytännöllistä järkeä ja mahdollistaa nopeatkin muutokset.
Kun nyt teemme yleiskaavaa, haluamme ohjata ihmiset asumaan niin, että he voivat kävellä ja pyöräillä tai käyttää joukkoliikennettä, minne menevätkin. Tavoitteenamme on olla vuonna 2030 hiilineutraali kaupunki. Tulevaisuuden Vantaalla ajetaan Mellunmäestä Aviapolikseen ratikalla.
Suuret kansalliset kulttuuri-instituutiot kuten Musiikkitalo ja Ooppera ovat Helsingin juttu. Meidän kannattaa löytää oma rento tyylimme. Uudistuvissa kaupunkikeskuksissa tarvitaan tilaa rouhealle ja rönsyilevälle kaupunkikulttuurille, jonka perässä tullaan muualtakin pääkaupunkiseudulta. Täällä on loistavat urheilumaastot, Heureka ja Flamingo. Ihmiset haluavat olla osa isompaa tarinaa ja löytää kaupungistaan erilaisia tekemisen paikkoja.
Vantaa kasvaa vauhdilla
Joka vuosi meitä on monta tuhatta enemmän. Myös maansisäinen muuttoliike tuo kansainvälisiä asukkaita Vantaalle. On hullu ajatus, että Suomi sulkisi rajansa. Kansainvälistyminen on myös meidän kaupunkimme etu. Tarvitsemme muiden kulttuurien osaamista. Yhtä paljon tarvitsemme viisautta nuorten maahanmuuttajien kotouttamisessa niin, että Vantaa olisi heille yhtä hyvä paikka kuin meille muille.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Koronan kurittaman Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen: valoa näkyy jo, vaikka taudin jälkiä korjataan vielä pitkään
AjankohtaistaKaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan Vantaan seurakunnat on ollut ihmisten auttamisessa arvokas yhteistyökumppani kaupungille.
