Laskettava torni, fossiileja lattiassa ja puretun hotellin hirret – tätä et tiennyt pääkaupunkiseudun kirkoista
Mikael Agricolan kirkon tornin piikki on 30-metrinen.

Mikael Agricolan kirkon tornin piikki on 30-metrinen.

Laskettava torni, fossiileja lattiassa ja puretun hotellin hirret – tätä et tiennyt pääkaupunkiseudun kirkoista

Kirkkoihin kätkeytyy monia erikoisia yksityiskohtia, joita ei välttämättä edes huomaa.

Vuonna 1935 valmistunut Mikael Agricolan kirkko on Etelä-Helsingin maamerkkejä. Sen 97 metrin korkeuteen kohoava, kauas merelle näkyvän tornin piikkimäinen yläosa suunniteltiin liikuteltavaksi. Kun talvisota vuonna 1939 syttyi, tornin 30-metrinen piikki laskettiin tiiliosan sisään, jotta se ei olisi palvellut vihollislentäjiä suunnistuspisteenä. Takaisin alkuperäiseen korkeuteensa torni vinssattiin vasta marraskuussa 1953, jonka jälkeen myös kirkonkelloilla oli taas tilaa heilahtaa ja soida.

Vuonna 1992 ukkosmyrskyssä tornin yläosan pelättiin kaatuvan, mutta enää ei olisi ollut mahdollista laskea sitä alas, koska taljat poistettiin jo 1950-luvun noston ­jälkeen.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, Helsinki

Suomenlinnan kirkko rakennettiin ortodoksikirkoksi.

Suomenlinnan kirkko rakennettiin ortodoksikirkoksi.

Suomen suurin kirkonkello ja ortodoksinen menneisyys

Suomenlinnan kirkko rakennettiin alun perin ortodoksikirkoksi ja palvelemaan tsaarin armeijaa. Luterilaiseksi Aleksanteri Nevskin kirkko muutettiin vasta Suomen itsenäistyessä. Neljän sivutornin liekkikupolit purettiin. Niiden kannat ovat edelleen kirkon vesikaton alla. Nykyisen muotonsa kirkko sai kymmenen vuotta myöhemmin. Seinät muurattiin sileiksi ja rapattiin valkeiksi. Sivutornit poistettiin kokonaan ja päätornin liekkikupoli vaihtui kustavilaistyyliin.

Kellotapulin kirkonkello on Suomen suurin. Se on valettu Moskovassa 1885. Kirkkoa ympäröivä aita on tehty 1700-luvun kanuunoista ja salmien sulkemiseen käytetystä kettingistä.

Suomenlinnan kirkontornin majakkatuli on morsettanut Helsinkiin saapuville merenkävijöille h-kirjainta vuodesta 1929.

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C 43, Helsinki

Temppeliaukion kirkkoon kätkeytyy viesti nälänhädästä.

Temppeliaukion kirkkoon kätkeytyy viesti nälänhädästä.

Muistutus nälänhädästä

Fredrikinkadun päässä Etu-Töölössä on kallio, johon suunniteltiin kirkkoa jo 1930-luvulla. Sota keskeytti tontin louhinnan. Kun kirkkohankkeeseen 1960-luvulla palattiin, arkkitehtiveljekset Tuomo ja Timo Suomalainen keksivät piirtää kirkon kallion sisään.

Julkinen keskustelu ei pyhäkköjen rakentamista arvostanut, nälkää näkevien maailmassa. Kristityt opiskelijaradikaalit jättivät painavan vastalauseensa kirkon rakennustyömaalle. Ylioppilaiden kristillisen yhdistyksen jäsenet maalasivat Temppeliaukion kallioon peräti yksitoista kertaa sanan ”Biafra” muistuttamaan alueesta, jossa nähtiin nälkää.

Tempaus sai paljon julkisuutta ja radikaalit opiskelijat vastaansa sekä Helsingin kaupungin että seurakunnat. Lopulta kirkolliset piirit piispoja myöten osallistuivat kolehtiin sakkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseksi. Yksi Biafra-teksteistä muistuttaa tapahtuneesta Temppeliaukion kirkon kellarissa.

Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, Helsinki

Martti Aihan taidetta Hämeenkylän kirkon lattiassa.

Martti Aihan taidetta Hämeenkylän kirkon lattiassa.

Taidetta ja fossiileja

Hämeenkylän 1992 valmistuneessa kirkossa Vantaalla on muistuma menneiden sukupolvien tavasta haudata vainajia kirkon lattian alle. Kuvanveistäjä Martti Aihan pääsiäisaiheisen teoksen yhtenä osana on lasinen neliö kirkon lattiassa. Sinisenä hehkuvan kuopan pohjalla on kultainen kuutio. Teoksen nimi on Hauta.

Hämeenkylän kirkossa kannattaa muutenkin katsoa lattiaan, sillä lattian kiveyksessä on myös oikosarvien fossiileita. Oikosarvet ovat mustekalojen esi-isiä ja elivät 450 miljoonaa vuotta sitten.

Hämeenkylän kirkko, Auratie 3, Vantaa

Hämeenkylän kirkon lattiassa näkyy fossiileita.

Hämeenkylän kirkon lattiassa näkyy fossiileita.

Yllättävä alttaritaulu

Korson kirkossa on vaihtuva alttaritaulu. Kirkkovuoden eri vaiheissa esillä ovat kuuden eri taiteilijan teokset.

Valmistuessaan 2005 alttaritaulu oli ensimmäinen, jossa käytettiin myös liikkuvaa kuvaa. Sähköisen osan on tehnyt Tyrvään Pyhän Olavin kirkon maalauksista tuttu kuvataiteilija Osmo Rauhala.

Rauhalan työssä taivaalta leijailee kirjaimia kuin lumihiutaleita. Silloin tällöin ne muodostavat jouluevankeliumin sanoja. Työ on esillä adventista loppiaiseen.

Korson kirkko, Merikotkantie 4, Vantaa

Korson kirkon alttaritaulu on vaihdettava.

Korson kirkon alttaritaulu on vaihdettava.

Korson kirkon alttarilla näkee myös liikkuvaa kuvaa. Teoksen on suunnitellut Osmo Rauhala.

Korson kirkon alttarilla näkee myös liikkuvaa kuvaa. Teoksen on suunnitellut Osmo Rauhala.

Markan tontti ja ja venetsialaista pitsiä

Kehä ykkösen ja Perkkaan toimistotalojen puristukseen jäänyt Perkkaan kappeli oli alun perin Leppävaaran kirkko, toinen kirkkorakennus Espoossa. Tontti saatiin radanvarresta markalla ja hirret Kluuvikadun ja Hallituskadun kulmasta puretusta hotellista Helsingistä. Piirustukset, työnjohto ja esineistö saatiin lahjoituksina seurakuntalaisilta.

Naapurissa asunut Akseli Gallen-Kallelan tytär Kirsti suunnitteli seinään kiinnitettävät valaisimet, taidemaalari Anna Sahlstén maalasi alttaritaulun, vapaaherratar Standertskjöld lahjoitti alttariliinaan venetsialaista pitsiä ja Kauppatorille Havis Amandan veistänyt Ville Vallgren valvoi kirkkosalin maalaustöitä ja valoi kirkon alttarille kipsisen krusifiksin. Kirkon punainen matto pakattiin pyykkikoriin ja haettiin junakyydillä Helsingistä.

Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5, Espoo

Perkkaan kappeli oli alun perin Leppävaaran kirkko.

Perkkaan kappeli oli alun perin Leppävaaran kirkko.

Verta, viiniä ja leipiä

Espoon Karakappelin kokonaistaideteos Kuningastie johdattaa Jeesuksen elämää kuvaavin symbolein kohti verta ja viiniä vuotavaa alttarisydäntä. Sydämeen on sommiteltu erikokoisia oikeita leipiä, ja sydämen keskellä on ristillä puun oksista rakennettu Kristus. Lattian kuviot on leikattu tietokoneen avulla ja upotettu parkettiin. Sydämen taustana on alumiinifolio, jonka ornamenttikuviot ovat digitaalisesti muokattuja kuvia suomalaisesta luonnosta.

Karakappelin taideteoksen on suunnitellut hätkähdyttävistä performansseistaankin tunnettu kuvataiteilija Jan-Erik Andersson, joka nykyään tunnetaan myös poliitikko Li Anderssonin isänä.

Karakappeli, Karakalliontie 12, Espoo

Kuningastie-kokonaistaideteos koristaa Karakappelia.

Kuningastie-kokonaistaideteos koristaa Karakappelia.

Espoon Karakappelin alttarilla on Jeesus ja leipiä.

Espoon Karakappelin alttarilla on Jeesus ja leipiä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi