Kummilusikkaan kaiverretaan tavallisimmin kummilapsen nimi ja syntymäpäivä. Kello- lusikkaan jää muistoksi myös syntymäaika, -paino ja -pituus.
”Olkoon sinulla syötävää, olkoon tälle käyttöä” – Tiesitkö tämän kummilusikan symboliikasta?
Jo keskiajalla oli tapana antaa vastasyntyneelle lahjaksi lusikka. Rikkaat kummit lahjoittivat hopealusikan. Köyhemmät antoivat tina- tai kuparisekoitteisia lusikoita.
Espoolainen Hilda-vauva sai kummiltaan kastelahjaksi hopeisen Pluto-lusikan. Siskolta löytyy Karitsa-lusikka ja veljen kummilusikkaa koristaa norsu.
– Minä sain kummisedältäni aikanaan kastelahjaksi kolme nimikoitua Chippendale-kahvilusikkaa ja seuraavana syntymäpäivänä kolme lisää, muistelee Hildan äiti Riina Toivanen.
Tapa antaa kummilapselle kastelahjaksi hopeinen muistolusikka juontaa juurensa keskiaikaisiin apostolinlusikoihin, joita annettiin lahjaksi vastasyntyneelle. Nimitys tulee lusikoiden varren päähän kaiverretuista Jeesuksen opetuslasten kuvista.
Kastelahjaksi annettu apostolinlusikka muistutti, että lapsi liittyi varhaisten opetuslasten joukkoon. Lusikassa oleva apostoli saatettiin valita joko kasteen saaneen lapsen nimen tai lahjan antajan suojeluspyhimyksen mukaan. Apostolinlusikat olivat suosittuja kastelahjoja erityisesti Englannissa ja Saksassa.
Keskiajalta periytyy ilmeisesti myös sanonta ”syntynyt hopealusikka suussa”. Rikkaat kummit lahjoittivat hopealusikan, mutta köyhillä oli varaa vain tina- tai kuparisekoitteisiin lusikoihin.
Lusikka oli tarpeellinen lahja - oma lusikka otettiin mukaan kylään ja matkoille
Kastelusikkaperinne tunnettiin Suomessa jo 1700-luvulla. Lusikka oli lapselle tarpeellinen lahja, sillä alkujaan jokaisella perheenjäsenellä oli oma henkilökohtainen lusikka. Oma lusikka otettiin mukaan kylään ja matkoille. Lusikat edustivat myös menneen ajan pankkitiliä ja hopea oli hyvä sijoitus, sillä hopealusikka kävi tarvittaessa rahasta.
Pekka Piekäisen suunnittelemalla kummilusikalla tuetaan Arvo ja Lea Ylppö - säätiön toimintaa.
Kansan uskomuksissa kummilusikkaa pidettiin vaurauden enteenä ja sillä oli myös symbolinen merkitys: ”Olkoon sinulla syötävää, olkoon tälle käyttöä.”
Ruokailuvälineiden yleistyessä kummille tuli vanhan tavan mukaan velvollisuus antaa kummilapselleen lusikka lapsen jokaisena syntymäpäivänä, kunnes lusikoita oli kertynyt puoli tusinaa tai tusina.
Nykyisin kummi päätyy kummilahjaa hankkiessaan useimmiten lastenlusikkaan.
Kummilusikka on perinteisesti sylikummin lahja lapselle. Tapana on, että lahjan antaja kaiverruttaa lusikkaan tavallisimmin kummilapsen nimen ja syntymäpäivän, toisinaan myös syntymäajan, -painon ja -pituuden. Moni lastenlusikkamalli on vuosikymmeniä vanha.
Keskiajalta periytyy ilmeisesti sanonta ”syntynyt hopealusikka suussa".
– Suosituin kummilusikka on edelleen perinteistä Kello-mallia, ja sitten tulee Karitsa-malli, kertoo Liisa Ritvanen espoolaisesta Kello ja Kulta Pulkkisesta.
Lastenlusikoiden sijaan nykykummitkin hankkivat kummilusikoiksi myös perinteisten pöytähopeamallien lusikoita.
– Näin kummit ja isovanhemmat voivat tulevaisuudessa kerätä lapselle lahjaksi pöytähopeasarjaa, Ritvanen sanoo.
Monikäyttöisiksi kummilusikoiksi Ritvanen nimeää Aino-pöytähopeasarjan lastenlusikan ja Kalevala Korun lusikkamallit.
Kastelahjan hankinnalla voi tukea myös hyväntekeväisyyttä. Esimerkiksi osa WWF:n Panda-lusikan tuotosta menee luonnossa elävien isopandojen suojelutyöhön. Arvo ja Lea Ylppö -säätiön kummilusikalla tuetaan puolestaan lasten hermoston sairauksien ja vammojen tutkimus- ja opetustyötä.
Leveävartinen lastenlusikka sopii pienen ruokailijan käteen
Jos kummilusikka on jäänyt aikanaan hankkimatta, sen voi antaa myös kasteen jälkeen jonakin sopivana merkkipäivänä. Sota-aikaan syntynyt Timo Vehmas sai kummitädiltään kummilusikan 18-vuotislahjaksi.
– Käytämme kuusella koristelua lusikkaa ottimena joka joulu, ja samalla muistuu kummitäti mieleen, Vehmas kertoo.
Kummilusikkaa ei kannata säilöä vitriinissä, vaan sen voi antaa lapselle käyttöön. Leveävartinen lastenlusikka sopii hyvin pienen ruokailijan käteen, ja hopea on bakteereja hylkivä materiaali.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pettynyt isosisko, pyörtyvä kummi ja päihtyneet kalkkunat – Vantaan seurakunnat kokosi muistoja ikimuistoisista ristiäisistä
Hyvä elämäRistiäiset on herkkä ja kaunis tilaisuus, joissa usein myös sattuu ja tapahtuu.
Kastettavalle riittää jatkossa yksi kummi
Ajankohtaista
