Kuula: Miksi kirkon johto ei sano suoraan, että naispappeuden vastustajat levittävät väärää oppia?
Naisten pappeudessa ei ole kyse tasa-arvosta vaan pappeuden teologiasta.
Naispappeutta vastustetaan edelleen. Joskus naisille sanotaan suoraan, että sun ei pitäisi olla pappina. Naispapin ehtoollispöytää väistetään. Eräät järjestöt opettavat naispappeutta vastaan. Kirkon johto tietenkin ilmaisee tukensa naispapeille, joita heidän pappeutensa kyseenalaistaminen loukkaa.
Mutta tuki tuntuu ohuelta ja puolinaiselta, sillä vastustajia ymmärretään liikaa. Kirkon linja kerrotaan tahdikkaasti subjektiivisena makuasiana. Meillä naiset ovat pappeina, mutta ymmärrämme joidenkin ajattelevan toisin. Toki moneen teologian kysymykseen mahtuu tulkinnanvaraa.
Mutta Suomen luterilaisen kirkon oppi pappeudesta on selvä. Pappeutta ei ole sidottu sukupuoleen. Naiset ovat pappeja siinä kuin miehetkin. Kyse ei ole tasa-arvosta vaan pappeuden teologiasta. Tämä on kirkon oppi. Näin ollen vastustajat ovat väärässä. He erehtyvät. Tekevät virheen, Tulkitsevat pieleen. Ymmärtävät ohi.
Kumma kun tätä ei saada sanottua suoraan ja selvästi. Vaikka asia on kiistaton. Naispappeuden vastustajilla on pappeudesta väärä oppi. Ei harhaoppi, mutta väärä kuitenkin. Vakava asia sekin on. Väärän opin levittäminen johtaa harhaan ja sotkee senkin mikä on oikeaa.
Nykytilanteessa naispappeuden vastustajalla ei ole mitään asiaa kirkon pappistehtäviin.
Pehmittelyn kummallisuutta terästää vielä se, miten keskeisessä asiassa he erehtyvät. Kirkon ytimessä on sanoma Jumalan armosta ja sitä välittävät sakramentit. Vastustajien mielestä niitä ei saisi antaa naisten käsiin. Kristinuskon yhteisöllinen edustus kuuluu miessuoralle. Aivan vikakäsitys evankeliumin ytimessä.
Jos firman johto ei saa sanottua tätä julki selvästi, minä teen sen heidän puolestaan. Nykytilanteessa naispappeuden vastustajalla ei ole mitään asiaa kirkon pappistehtäviin. Tästä ei pidä loukkaantua. Sen verran pitää teologiaa ymmärtää, että näkee pappisviran oikein. Ja siitä käsin tunnustaa kaikkien kollegoiden arvon ja aseman.
Kirkko myös toivoo, etteivät eräät järjestöt edelleen opettaisi naispappeutta vastaan. Se kun on väärää opetusta. Sillä johdetaan ihmisiä harhaan ja luodaan huonoa ilmapiiriä seurakuntiin.
Joku sanoo nyt, että eihän Suomessakaan ole aina hyväksytty naispappeutta. Eikä enemmistö maailman kristikunnasta tänä päivänäkään. Ei niin. Mutta se on virhe. Meidänkin kirkolla oli ennen väärä oppi ja käytäntö. Kyllä tämänkin voi myöntää avoimesti. Olimme toimineet väärin, mutta nyt teemme siitä parannusta.
Emme enää halua kuulua siihen osaan kristikuntaa, joka estää naisilta täyden osallisuuden kirkon elämään.
Kirjoittaja on ahaa-elämyksiin addiktoitunut etsijä. Ja löytäjä. Taipumusta yläpilviajatteluun. Pappi, teologian tohtori ja tietokirjailija.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”On järkyttävää, jos kirkon kasvot julkisuudessa ovat aina miehen” – tuore kirja katsoo kirkkoa tasa-arvon näkökulmasta
AjankohtaistaMillaista Jumalaa kirkko julistaa? kysyy Taantuvan tasa-arvon kirkko -kirjan toimittanut Anni Tsokkinen. Hänen mielestään tasa-arvo-ongelmat ovat kirkolle myös uskottavuusongelmia.
