null Kuvataiteilija Hannu Väisänen palaa Kontula Book City -tapahtumassa kohutun alttaritaulunsa syntyvaiheisiin

– Minulle oli alusta asti selvää, että teoksessa pitää olla tunnistettava Abloy-avain, Hannu Väisänen sanoo.

– Minulle oli alusta asti selvää, että teoksessa pitää olla tunnistettava Abloy-avain, Hannu Väisänen sanoo.

Kuvataiteilija Hannu Väisänen palaa Kontula Book City -tapahtumassa kohutun alttaritaulunsa syntyvaiheisiin

Kontulan Mikaelinkirkon alttariteos jakoi mielipiteitä rajusti valmistuttuaan 1987. Nyt se on suomalaisen kirkkotaiteen helmiä.

Mikaelinkirkon alttarimaalauksessa komeilee muun muassa kotiavain. Se on palkitun kuvataiteilijan Hannu Väisäsen maalaama ihan tavallinen Abloy-avain.

Kun vuonna 1987 valmistuneeseen Mikaelinkirkkoon haettiin alttaritaulun tekijöitä kutsukilpailun avulla, lautakunta päätyi Väisäsen luonnoksiin. Seurakuntaneuvosto asettui kuitenkin poikkiteloin ja arvosteli jyrkästi työtä. Lopulta Väisäsen ehdotus hyväksyttiin äänin 12–2, yksi äänesti tyhjää.

Prosessi oli Hannu Väisäselle monin tavoin traumaattinen. Kymmenen vuotta aiemmin hänen Oulun Pyhän Tuomaan kirkkoon toteuttamansa kirkko­taidekokonaisuus oli ollut seurakunnan päättäjien hampaissa. Sama näytti toistuvan taas.

Teos herätti närää myös valmistuttuaan.

– Mikaelinkirkon Fragmentteja uskosta valittiin jossain äänestyksessä Suomen rumimmaksi alttaritauluksi kolmena seuraavana ­vuonna. Olin paennut Ranskaan ajatellen, etten enää koskaan palaa tähän kirkkoon. Sitten perääni soiteltiin, että kukaan ei halua pitää siellä häitä tai kastaa lapsia. Että siihen alttaritaulun tilalle voisi vielä maalata jotain, Väisänen ­kertoo.

Avain on myös alun symboli: kaikki aukeaa, kaikki ratkeaa, kaikki selviää.

Silloinen kirkkoherra Armas Viita pysyi kuitenkin taiteilijan tukena koko ajan.

– Kun viimeistelin työtä iltamyöhään, hän kiikutti minulle eväitä ja kannusti. Laittoi Bachia ja Vivaldia soimaan kirkkosaliin, Väisänen sanoo.

Kritiikkiä herättänyt Abloy-avain teoksessa tuntuu nyt jopa vanhanaikaiselta, kun avaimia on korvattu kulkukorteilla.

– Minulle oli alusta asti selvää, että siinä pitää olla tunnistettava Abloy-avain. Se nousee lapsuudestani yksinhuoltajaisän lapsena. Aina oli villalangasta roikkuva avain kaulassa. Avain on myös alun symboli: kaikki aukeaa, kaikki ratkeaa, kaikki selviää.

– Kenties tulevaisuus on lopulta puolellani, kun Mikaelin­kirkon alttaritaulu vanhenee, pohdiskelee ­Ranskassa asuva Hannu Väisänen.

– Kenties tulevaisuus on lopulta puolellani, kun Mikaelin­kirkon alttaritaulu vanhenee, pohdiskelee ­Ranskassa asuva Hannu Väisänen.

Alttaritaulu koostuu kristillisistä symboleista, kuten tyhjästä haudasta, Kristuksen kärsimystä kuvaavista punaisista ruusuista ja pesuvadista.

– Kaikkiin liittyy ihminen sillä tavoin, että ihmisen kädet ovat koskettaneet niitä.

Ranskassa asuva taiteilija kertoo kohutun alttaritaulun syntyprosessista Kontula Book City -tapahtumassa Mikaelinkirkossa perjantaina 19.8. Väisänen on kuvannut teoksen maalaamisen vaiheita myös romaanissaan Taivaanvartijat.

Kirjoittaminen on vapauttanut Väisästä ikävistä kokemuksista ja avannut tasapainon kirjoittamisen ja kuvataiteen välille.

– Kuvani ovat kehittyneet abstraktimmiksi ja kertomisen vimma on siirtynyt kirjoihin. 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: