Miika Mehmet on yksi HelsinkiMission Myyrmäen lähiösalin kolmesta valmentajasta. Päälaji salilla on nyrkkeily.
Lähiösalilla ennaltaehkäistään väkivaltaa treenaamalla kamppailulajeja – ”Jos viha toimii ajurina, se tuhoaa lopulta kaiken”, sanoo valmentaja ja entinen ammattirikollinen Miika Mehmet
Vantaan Myyrmäessä helmikuussa avautunut toiminta on suunnattu teinipojille ja nuorille miehille.
Isomyyrin kauppakeskuksessa Vantaan Myyrmäessä avautui helmikuussa paikka, jossa tehdään töitä sen eteen, että näkisimme tulevaisuudessa vähemmän väkivallasta ja pahoinvoinnista kertovia otsikoita. 13–29-vuotiaille pojille ja nuorille miehille suunnatulla lähiösalilla treenataan kamppailulajeja ja keskustellaan. Näin ennaltaehkäistään väkivaltaa ja jengiytymistä.
Toiminnasta vastaa HelsinkiMissio, ja sitä toteutetaan yhteistyössä Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden kanssa. Työ pohjautuu HelsinkiMissiossa kehitettyyn väkivallasta irtautumisen Aggredi-menetelmään.
– Toiminta on lähtenyt käyntiin tosi hyvin. Heti ensimmäiset viikot osoittivat, että kundeilta on puuttunut tällainen paikka, kertoo Miika Mehmet, yksi lähiösalin kolmesta valmentajasta.
Treenaamisen lisäksi lähiösalilla pelataan ja laitetaan ruokaa. Keskustelut käydään yleensä tekemisen lomassa. Nyrkkeily antaa työkaluja puhumiseen.
– Voin vaikka sanoa nuorelle: Huomasitko? Tuossa kohtaa sinulla tunteet kuumenivat. Mistä aggressio tulee? Minkä takia se tulee? Mitä aggressiolle voi tehdä, miten sitä voi hallita? Miksi provosoidut siitä, että sinuun osuttiin, kävikö se kunnian päälle vai synnyttikö se häpeää? Jo lyhyessä ajassa olemme päässeet ytimeen ja käyneet monia hyviä keskusteluita.
Kamppailulajien treenaaminen tarjoaa sauman puhua monista tärkeistä asioista kuten voimankäytöstä ja aggression hallinnasta.
Aggressiivisuutta pitää oppia hallitsemaan
Jokaisessa ihmisessä on aggressiivisuutta ja jokaisen pinna palaa joskus. Se vaihtelee, miten kukin aggressionsa tunnistaa, purkaa ja käsittelee.
– Ihmisen on vaikea tunnistaa omaa aggressiivisuuttaan, ja usein se halutaan nähdä kaikissa muissa paitsi itsessä. Aikuiset ovat tässä vielä huonompia kuin lapset ja nuoret, sillä he ottavat asiat niin henkilökohtaisesti. Nuoren mieli on vielä joustava, Miika Mehmet sanoo.
Joskus keskustelut voivat liittyä siihen, mitä treenatessa juuri äsken tapahtui, joskus siihen, mitä tapahtui jossakin tilanteessa kauan aikaa sitten.
Tämä ei ole mikään lennokkikerho, ja juuri se vetoaa tietynlaisiin nuoriin.
Tunteita on opeteltava hallitsemaan, sillä viha ei vie ihmistä eteenpäin, vaan alkaa lopulta syödä ihmistä.
– Jos viha toimii ajurina, se tuhoaa lopulta kaiken. Se on pidemmän päälle tuhoavaa energiaa, Mehmet summaa.
Miika Mehmet näkee lähiösalilla käyvissä vilkkaissa nuorissa itselleen tuttuja piirteitä. "Minäkään en viihtynyt koulunpenkillä, en saanut dopamiiniannosta siitä, että ratkaisen jonkun matemaattisen yhtälön."
Vilkkaat kaverit pääsevät purkamaan energiaa
Monet lähiösalin kävijät ovat sellaisia poikia ja nuoria miehiä, joiden on ollut vaikea istua aloillaan koulussa ja opinnoissa.
– Kaverit ovat vilkkaita, energiaa on. Tämä on paikka, jossa he pääsevät sekä hengähtämään että juoksemaan. Täällä saa tehdä niitä asioita, joita he haluavat tehdä. Poikien maailma on vähän tällaista nujuamista. Ei kaikkien, mutta joidenkin, en tiedä, onko se sitten dna:ssa vai geeneissä. Tämä ei ole mikään lennokkikerho, ja juuri se vetoaa tietynlaisiin nuoriin, Miika Mehmet sanoo.
Mehmet on itse paitsi entinen vapaaottelija myös entinen ammattirikollinen, joka vankilasta vapauduttuaan otti elämälleen uuden suunnan. Mehmet näkee monissa kävijöissä jotakin tuttua.
– Näen nuorta itseäni heidän tavassaan ilmaista itseään. Minäkään en viihtynyt koulunpenkillä, en saanut dopamiiniannosta siitä, että ratkaisen jonkun matemaattisen yhtälön. Jotakin piti tehdä, ja haastaa itseä kehollisesti.
Työssä kohtaamilleen nuorille hän yrittää painottaa sitä, että koulu kannattaa kuitenkin hoitaa ja itselleen kannattaa asettaa tavoitteita.
– Totta kai koulu pitää käydä, sillä näin se menee ja yhteiskunta toimii.
Rankkoja tarinoita, mutta paljon iloa
Ihmiset ovat viime vuosina saaneet tottua lukemaan uutisia väkivallasta, ryöstöistä ja jengiytymisestä. Alle 21-vuotiaiden nuorten väkivaltarikoksia eli pahoinpitelyjä, ryöstöjä ja henkirikoksia kirjattiin vuonna 2022 noin neljännes enemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaalla alle 17-vuotiaiden tekemät väkivaltarikokset ovat kasvaneet huomattavasti.
Miika Mehmet ei mielellään lähde arvioimaan ilmiöiden laajuutta tai spekuloimaan syillä, sillä hän katsoo maailmaa vain omasta perspektiivistään.
– Se ei ole minun tehtäväni. Me täällä nähdään nuoret nuorina ja annetaan eväitä siihen, että he voisivat olla osa tätä yhteiskuntaa.
Joitakin muutoksia hän on kuitenkin pannut merkille.
– Huumeitten helppo saatavuus on muuttanut meininkiä. Myös rikollismaailman jengikulttuuri on tullut nuorten maailmaan. Heitä käytetään jonkinlaisena värväysalustana rikollisuudessa. Ryöstetään kavereita ja käydään vape-kauppaa, eli kauppaa sähkötupakasta. Ei sellaista ollut ennen.
Monet Mehmetin kohtaamat nuoret ovat käyneet läpi rankkoja juttuja elämässään. Siitä huolimatta Mehmet näkee työssään iloa.
– Minä en näe sitä pahoinvointia työssäni niinkään, päinvastoin. Täällä on paljon naurua ja hauskanpitoa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Myyrmäen seurakunnan vaikuttajanuoret järjestävät Mission Possible – Iloisesti yhdessä -ilmastoillan
AjankohtaistaIllan vieraat kertovat muuttuvasta ilmastosta kehitysyhteistyössä ja lähetystyössä.
