null Ammattilaisnyrkkeilijä Niklas Räsänen: ”Nuorten stressin pitäisi päästä ulos myös fyysisesti”

Niklas Räsänen vetää eri-ikäisille nyrkkeilytreenejä Töölön kisahallissa. Erityisen lähellä hänen sydäntään ovat nuoret.

Niklas Räsänen vetää eri-ikäisille nyrkkeilytreenejä Töölön kisahallissa. Erityisen lähellä hänen sydäntään ovat nuoret.

Hyvä elämä

Ammattilaisnyrkkeilijä Niklas Räsänen: ”Nuorten stressin pitäisi päästä ulos myös fyysisesti”

Niklas Räsänen kärsi nuorena levottomuudesta ja ulkopuolisuuden kokemuksista. Nyt hän tahtoo tarjota nuorille läsnäoloa ja mahdollisuutta aggressioiden käsittelyyn.

Ammattilaisnyrkkeilijä Niklas ­Räsänen ei oikein tiedä miten olla. Haastattelutilanteet ovat aina outoja.

– Olemme tässä maailmassa niin tietoisia itsestämme ja ­esimerkiksi siitä, mitä haluamme kenellekin ”omasta brändistämme” antaa.

Henkilökohtaisesta elämästä jakaminen ei sinänsä Räsästä jännitä, sillä hän kertoo mielellään omista kokemuksistaan.

– Jos siitä on vaikka jollekulle apua, Räsänen sanoo.

Kokemuksistaan hän kertoo myös Instagram-tilillään, jolle hän lataa videoita nyrkkeilytreeneistä ja -otteluista sekä kuvia perheestään. Lisäksi hän ottaa kantaa yhteiskunnassa pinnalla oleviin kysymyksiin, kuten sukupuoleen ja nuorten tilanteeseen, sekä jakaa Raamatun lauseita ja ajatuksiaan elämästä.

Tilillä on lähes 10 000 seuraajaa, mutta heitä on Räsäsen mukaan alkanut pudota pois sen jälkeen, kun hän on ryhtynyt kirjoittamaan uskon asiois­ta avoimemmin. Sosiaaliseen mediaan Räsänen suhtautuu ristiriitaisin tuntein. Välillä tekisi mieli poistaa koko tili.

Yksi Niklas Räsäsen valmennettavista on Antti Sippola.

Yksi Niklas Räsäsen valmennettavista on Antti Sippola.

Keväällä Räsänen oli eduskuntavaaleissa kristillisdemokraattien ehdokkaana. Vaalikampanjansa hän teki pienimuotoisesti Instagramissa.

– Lähdin ehdokkaaksi, vaikka ajattelin, ettei politiikka välttämättä ole minua varten. Kävin tutustumassa politiikan kulttuuriin parissa paneelissa, ja huomasin jo poliitikon minussa nousevan esiin.

Räsästä ei valittu eduskuntaan. Politiikkaan hän halusi lähteä, koska on huolissaan nykynuorista. Etenkin häntä huolettavat pojat.

Kovempien rangaistusten rinnalle pehmeitä keinoja

Jopa kolme neljästä suomalaisesta kannattaa sitä, että nuorten väkivaltarikosten rangaistuksia kovennetaan, jos se auttaa ehkäisemään nuorisojengien tekemiä rikoksia. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien kesällä teettämästä kyselystä.

Nykyinen hallitus aikookin koventaa katu­jengi-­ilmiöön kytköksissä olevien rikosten rangaistuksia.

Kaikki haluaisivat kuitenkin kuulua johonkin joukkoon, mutta kaikilla ei ole siihen osaamista.

Niklas Räsäsen mielestä kovempien rangaistusten rinnalle tarvitaan myös pehmeitä keinoja, kuten kohtaamista ja läsnäoloa. Hän ajattelee, että yksi nuorisorikollisuuden taustalla olevista juurisyistä on tunne ulkopuolisuudesta.

– Voi olla, että siinä on isossa roolissa eräänlainen isättömyys, niin henkinen kuin fyysinenkin.

– Kaikki haluaisivat kuitenkin kuulua johonkin joukkoon, mutta kaikilla ei ole siihen osaamista. Ja usein joukot eivät itsekään tiedä, ovatko ne lintuja vai kaloja. Kuulu siinä sitten johonkin, Räsänen sanoo.

Räsänen on etsinyt rahaa useisiin erilaisiin nuorisoprojekteihin. Alkusyksystä hän ehdotti yhteistyötä Porvoon poliisilaitoksen sosiaalityön kanssa.

– Haluaisin löytää nuoria, joita kohdata. Voisimme tehdä punttia ja nyrkkeillä tai vaikkapa skeitata, lumilautailla ja soittaa rumpuja yhdessä. Sitä kautta nuorelle voisi löytyä uusi suunta elämään ja hän voisi lähteä kasvamaan ihmisenä.

Räsänen ajattelee, että yksi syy rauhattomuuden ja väkivallan lisääntymiselle on nuorten liikkumattomuus ja liiallinen älylaitteiden käyttö.

– Nuorten staattisuus on ongelma. Kaikkialta tulee koko ajan inputtia, mutta se ei purkaudu missään. Stressin pitäisi päästä ulos myös fyysisesti.

Räsäsen mielestä meidän tulisi myös ymmärtää, että aggressio on osa ihmisen luonnetta. Sitä pitää päästä purkamaan. Nyrkkeily voisi olla nuorille turvallinen tapa tutustua omaan ­aggressioon.

– Nykyään kaikki aggressiivisuus halutaan pakottaa pois. Nyrkkeily on monen muun asian ohella oiva mahdollisuus päästä purkamaan agg­ressiota, oppia kunnioituksen kautta kontrolloimaan sitä ja siten ehkäistä väkivaltaista käytöstä.

Usko kantava voima

Niklas Räsänen kärsi itsekin nuorena ulkopuolisuuden kokemuksista. Kenties siksi hän ymmärtää niin hyvin niitä, jotka eivät sopeudu yhteiskunnan määrittämiin rajoihin.

– Olen ollut yhteiskuntapudokas ala­koulusta saakka. En pystynyt istumaan paikallani enkä oikein kokenut sopivani joukkoon, vaikka kovasti yritin.

– Jekkuilu ja rajoja kokeileva toiminta aiheuttavat ongelmia. Saa huonoa palautetta ja alkaa oudolla tavalla elää siinä huomiossa, minkä saa.

Tunsin Pyhän Hengen läsnäolon. Se vain rokkasi minun maailmaani.

Räsäsen mukaan hänet pelasti urheilu, jossa hän on hyvin lahjakas. Hän harrasti pitkään telinevoimistelua ja pelasi jalkapalloa maalivahtina. Myös lumilautailu ja skeittaaminen olivat hänelle rakkaita lajeja.

Kun Räsänen oli 13-vuotias, eräs ystävä sai houkuteltua hänet mukaan helluntaiseurakunnan nuorten leirille. Siellä Räsänen tuli uskoon.

– Tunsin Pyhän Hengen läsnäolon. Se vain rokkasi minun maailmaani. Se oli niin mahtava kokemus, ettei sellaista löydä mistään muualta.

– Se hetki muutti elämäni, ja koko seuraava vuosi meni ihmeellisessä virrassa. Silloin en kuitenkaan vielä päässyt juurtumaan uskoon.

Jeesus-tatuointi pohkeessa kertoo Niklas Räsäsen uskosta.

Jeesus-tatuointi pohkeessa kertoo Niklas Räsäsen uskosta.

Usko on muuttunut matkan varrella, ja siitä on tullut kantava voima elämän vaikeissa hetkissä.

Seurakunnan toiminnassa Räsänen pääsi soittamaan rumpuja. Sieltä juontaa lempinimi Drummerboy.

– Seurakuntakavereiden kanssa perustettiin bändi ja myöhemmin toinenkin.

Räsänen ehti haaveilla rocktähteydestä, kunnes muutto Helsinkiin toi elämään uuden intohimon, nyrkkeilyn. Räsänen oli tuolloin 20-vuotias.

Paluu nyrkkeilykehään

Nuorena harrastettu telinevoimistelu ­auttoi muokkaamaan Niklas Räsäsen kehosta nyrkkeilijän vartalon. Hän aloitti ammattilaisnyrkkeilijänä vuonna 2013.

Räsänen otteli menestyksekkäästi useita vuosia, mutta vuonna 2019 hän joutui laittamaan nyrkkeilyuransa tauolle masennuksen ja loppuunpalamisen vuoksi.

– Mieleni ja kehoni hajosivat täysin. Kun menestystä tulee, ihminen unohtaa ­aika helposti todelliset tarpeensa.

Nyrkkeilykehään Räsänen pääsi palaamaan vasta tämän vuoden maaliskuussa. Sen jälkeen hän on otellut kaksi kertaa ja voittanut kummankin ottelun.

Paitsi uudesta mahdollisuudesta ammattinyrkkeilijänä, Räsänen on kiitollinen myös perheestään, johon kuuluvat puoliso Eva Wahlström ja heidän yhteinen poikansa sekä molempien lapset edellisistä liitoista.

– Olen myös kiitollinen siitä, että saan kokea merkityksellisyyttä työssä.

Niklas Räsänen palasi nyrkkeilykehään muutaman vuoden tauon jälkeen. Kuvassa valmennettavat Antti Sippola ja Antti-Pekka Kuusiluoma.

Niklas Räsänen palasi nyrkkeilykehään muutaman vuoden tauon jälkeen. Kuvassa valmennettavat Antti Sippola ja Antti-Pekka Kuusiluoma.

Alkusyksystä Räsänen aloitti uuden työn koulunkäyntiavustajana Sipoonlahden peruskoulun ensimmäisellä luokalla.

– Se on antoisaa, mutta joskus myös sairaan kuluttavaa ja energiaa vievää hommaa.

Räsänen käy myös puhumassa yritysten teemapäivissä ja valmentaa yksityisoppilaitaan. Haastatteluiltana Räsänen vetää vielä yhdet nyrkkeilytreenit.

– Kanssani käy treenaamassa hauska otanta porukkaa liikaa pelaavista lapsista yritysjohtajiin. Minua kiinnostaa ihmisyys, ja tämä on hyvä tapa tutustua siihen. 

Niklas Räsänen kärsi itsekin nuorena ulkopuolisuuden kokemuksista.

Niklas Räsänen kärsi itsekin nuorena ulkopuolisuuden kokemuksista.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.