null Taiteilija Kaisa Salmi ideoi Rekolan kirkkoon rakkautta pulppuavan kastepuun – puuhun kiinnitetään uusien kastettujen nimet

Taiteilija Kaisa Salmi (keskellä) suunnitteli Rekolan Pyhän Andreaan kirkkoon kastepuun.

Taiteilija Kaisa Salmi (keskellä) suunnitteli Rekolan Pyhän Andreaan kirkkoon kastepuun.

Ajankohtaista

Taiteilija Kaisa Salmi ideoi Rekolan kirkkoon rakkautta pulppuavan kastepuun – puuhun kiinnitetään uusien kastettujen nimet

Vantaalaisessa Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa otettiin joulukuussa käyttöön kastepuu, joka sai lopullisen hahmonsa taiteilijan ja seurakuntalaisten yhteistyönä. 

Kun Rekolan seurakunta pyysi ­Kaisa Salmea suunnittelemaan kastepuun, taiteilija sai salamannopeasti idean teoksesta. Hän alkoi hahmotella luonnoksia, ja lopullinen suunnitelma oli valmis parissa päivässä.

– Kyseessä on rukouspuu, jonka lähtökohtana ovat perinteiset elämänpuut. Kastepuu pulppuaa rakkautta sydänten ja lintujen muodossa. Linnut viittaavat Franciscus Assisilaisen saarnaan linnuille, joka on jäänyt mieleeni lapsuudesta.

Väriä pursuavan kastepuun runko ja oksat on valmistettu kuparista, ja sen jalka on teräksestä. Sydämet ja linnut, joita on yhteensä 700, on tehty koivuvanerista ja maalattu helmimaalilla.

– Uusien kastettujen nimet kiinnitetään nauhoilla puun runkoon. Ajatuksena on, että ihminen on tuolloin elämänsä alussa. Kastetuissa on kuitenkin myös muita kuin lapsia.

Rekolan seurakuntaan oli jo pitkään ­toivottu kastepuuta. Pastori Laura Leverinin vetämä projekti alkoi kolme vuotta sitten seurakuntalaisille suunnatulla kyselyllä siitä, millaisen kastepuun he haluaisivat. Tämän pohjalta valittiin yhteisöllinen toteutustapa. Työn suunnittelijaksi valikoitui Kaisa Salmi, joka tunnetaan taitavana ja monipuolisena yhteisö- ja ympäristötaiteilijana.

Kastepuussa on koivuvanerista sahattuja sydämiä ja lintuja.

Kastepuussa on koivuvanerista sahattuja sydämiä ja lintuja.

Kaisa Salmi on iloinen siitä, että kastepuu toteutettiin yhteistyössä seurakuntalaisten kanssa. Erityisesti Rekolan seurakunnan nikkarointia tekevällä nikkaristiryhmällä oli suuri osuus työn valmistumisessa.

– Oli hienoa saada mukaan tällainen osaava harrastajaporukka. Nikkaristeilta tuli hyviä ideoita siihen, miten kastepuun rakenteet tehtäisiin. Lisäksi seurakunnan työntekijät ja eri kerhoryhmät maalasivat  sydämiä ja lintuja, Salmi selvittää.

Työn tuloksena on yli kaksi ja puoli metriä korkea ja neljä metriä leveä kastepuuteos, joka on sijoitettu kirkkosaliin. Salmi on valinnut teokseen puhtaita värejä, jotka toistavat taiteilija Nanna Suden suunnitteleman alttaritaulun värisävyjä.

Mielestäni loppu­tulos on hyvä, eikä muualta löydy toista samanlaista.

Rekolan seurakunnan nikkaristiryhmään kuuluva Eero Mustonen koki teoksen tekemisen antoisaksi ja mielenkiintoiseksi.

– Oli harvinainen tilaisuus päästä toteuttamaan taiteilijan näkemystä. Hän myös kuunteli ideoitamme, joten meidän nikkaristien työpanos näkyy silläkin tavalla teoksessa.

– Tämä on tosiaankin tuntunut koko seurakunnan yhteiseltä projektilta. Mielestäni lopputulos on hyvä, eikä varmaan muualta löydy toista samanlaista.

Eero Mustosen mukaan kastepuussa oli muutama yksityiskohta, joiden käytännön toteuttamista piti pohtia uusiksi yhdessä taiteilijan kanssa. Tällaisia olivat esimerkiksi puun rungossa olevien sydänten koko ja kastettujen niminauhojen kiinnittäminen sydämiin.

– Kun oksia kiinnitettiin tukirakenteeseen, tarvittiin monen nikkaristin yhtäaikaista työpanosta. Työläs vaihe oli myös sydänten sahaaminen vanerista.

Mustonen kertoo kastepuun sisältävän tekniikkaa, josta ei ulkopuolisella ole aavistusta. Jos esimerkiksi puun yksi oksa katkeaa, se voidaan irrottaa ja korjata purkamatta koko ­teosta.

Diakoni Kaisa Aallon luotsaamaan nikkaristiryhmään kuuluu 15 nikkaroinnin harrastajaa. He tekevät ihmisten kodeissa erilaisia pieniä kunnostustehtäviä kuten taulujen, peilien ja valaisimien kiinnittämistä, kalusteiden kokoamista ja verhojen vaihtamista. Nikkaristiapua voi pyytää diakoniatoimiston kautta.

– Suurin osa avun pyytäjistä on vanhuksia, ja työkeikkoja on ollut keskimäärin yksi tai kaksi kuukaudessa. Toiminta oli kuitenkin välillä kokonaan pysähdyksissä koronan vuoksi, Eero Mustonen kertoo. 

 

 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.