”Osittain sattumalta ja osittain johdatuksen kautta päädyin Tuomasmessuun, jossa olen nyt käynyt jokusen vuoden hyvin tyytyväisenä”, kertoo Lauri Vaihemäki.
Lauri Vaihemäki kiersi konservatiivisia yhteisöjä, mutta löysi kodikseen avaran Tuomasmessun – ”Usko on sitä, miten ihminen ymmärtää olemassaolonsa”
Teini-iän jyrkkyys vaihtui Vaihemäellä aikuisuuden liberaalimpaan uskonnon tulkintaan.
Kun Lauri Vaihemäki, 29, tuli uskoon 17 vuotta sitten, hän luki Raamatun kannesta kanteen. Eikä se siihen jäänyt: hän kertasi sen kahdesti ja luki lisäksi Uuden testamentin kuudesti.
– Uskonnon harjoittaminen Raamattua yksin kotona lukien ehkä vaikutti siihen, että uskostani tuli aika jyrkkää, hän toteaa.
Vaihemäki asui maalla, ja lähin kirkko oli kilometrien päässä. Hän pääsi opiskelemaan oikeustiedettä ja muutti Helsinkiin, jossa elämä oli toisenlaista kuin kotiseudulla. Valinnanvaraa oli.
Vaihemäki löysi Vuosaaresta uuden kotiseurakunnan, Kansan Raamattuseuran, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen, helluntailaisuuden ja ekumeenisen raamattupiirin.
– Kun tapasin nykyisen puolisoni, raamattupiirissä ei hyväksytty sitä, että muutimme ennen avioliittoa yhteen asumaan. Tämä aiheutti jonkin sorttisen konfliktin, ja piiri loppui siihen.
Tapahtuman jälkeen Vaihemäki eli muutaman vuoden ilman hengellistä yhteisöä, mutta kaipasi sellaista.
– Osittain sattumalta ja osittain johdatuksen kautta päädyin Tuomasmessuun, jossa olen nyt käynyt jokusen vuoden hyvin tyytyväisenä.
– Tuomasmessussa yhdistyy kaksi asiaa: minulla on yhteisö enkä ainakaan suoranaisesti ole opillisesti heidän kanssaan eri mieltä. Siellä on helppo käydä, Vaihemäki sanoo ja huokaisee.
Onko Raamatun sana täydellistä?
Jumalan olemassaoloa Lauri Vaihemäki ei ole koskaan epäillyt, mutta hänen käsityksensä kristinuskon sisällöstä ovat vuosien varrella muuttuneet.
– Lähdin nuoruuden aika radikaaleista ja hyvinkin tiukoista näkemyksistä ja olen tullut nykyiseen huomattavasti liberaalimpaan uskonnon tulkintaan.
Vaihemäen lapsuudessa ja nuoruudessa maalla keskeiset yhteisöt olivat perhe ja kyläkoulu, eikä siellä useinkaan tavannut eri tavalla ajattelevia. Opiskeluaikana Vaihemäki oli Brysselissä töissä, ja siellä oli tilaisuuksia keskustella ja kuulla eri näkökulmia myös uskosta ja uskonnoista.
– Teini-ikäisenä olin vahvasti abortteja, avioeroja ja seksuaalivähemmistöjä vastaan. Ne olivat nuoren ihmisen hyvin radikaaleja mielipiteitä, ja niistä on tultu pitkä matka tähän päivään.
Minun tehtäväni ei ehkä kuitenkaan ole leikkiä inkvisiittoria tälle maailmalle.
– Lauri Vaihemäki
Työelämään jo siirtyneenä lakimiehenä Vaihemäkeä alkoi askarruttaa uskonnon ja yhteiskunnan suhde.
– Pitäisikö yhteiskunta järjestää uskonnon ympärille vai pitäisikö olla niin, että jokainen voisi harjoittaa uskontoaan niin kuin parhaimmaksi näkee?
Myös Raamattua Vaihemäki alkoi pohtia eri näkökulmista.
– Onko Raamattu kirjaimellista, muuttumatonta ja täydellistä Jumalan sanaa, vai onko se kenties vajavainen kertomus jostakin aidosta ja alkuperäisestä?
Tiukan näkemyksen höllentymiseen on Vaihemäen mukaan vaikuttanut tieto siitä, miten Raamattu on syntynyt, miten se on koottu ja miten sen sisällöstä ja käännöksistä on aikojen kuluessa väitelty.
– Nuorempana on helppo olla vanhurskas ja puritaani. Kun sitten huomaa, että on itse aika epätäydellinen, tulee armahtavaisemmaksi muita kohtaan. Minun tehtäväni ei ehkä kuitenkaan ole leikkiä inkvisiittoria tälle maailmalle.
Liberaaliväki ahkerammin liikkeelle
Lauri Vaihemäki on tosin huomannut konservatiivisessa uskossa kaksi ”miellyttävää koukkua”.
– Ensimmäinen on kokemus omasta oikeassa olemisesta: on kiva olla hyvä pahoja vastaan. Sitä tunnetta kaipaan aina silloin tällöin.
– Toinen koukku on se, että konservatiiveilla on hyvin vahvaa yhteisöllisyyttä.
Iso ongelma luterilaisessa kirkossa on Vaihemäen mielestä se, että suurin osa kirkon jäsenistä on liberaaliin uskontokatsomukseen kallellaan, mutta liberaaliväki istuu kotona, ei käy kirkossa eikä jaksa osallistua yhteisöihin. Hän toivoisi, että liberaalimmin ajattelevat olisivat myös valmiita tekemään jotakin oman näkemyksensä eteen.
Uskonnon liittymistä kaikkeen on vaikea selittää ihmiselle, joka hahmottaa uskon ensisijaisesti moraalikoodistona tai poliittisen aatteen tai filosofian kaltaisena asiana.
– Lauri Vaihemäki
– Konservatiivivähemmistön ääni kantaa paljon enemmän, koska se on valmis laittamaan aikaa, eforttia ja rahaa toimintaansa. Mutta niin sen tietysti pitääkin olla, että aktiivisesti osallistuvilla on vaikutusvaltaa.
Vaihemäki myöntää joskus kaipaavansa konservatiivisen uskonnäkemyksen selväpiirteisyyttä, mutta silti hän kokee nykyään olevansa lähempänä totuutta.
– Uskon olevani enemmän oikeassa nyt kuin aikaisemmin. Olen käynyt paljon uskonnollisesti konservatiivisissa yhteisöissä ja itse valinnut, etten halua jäädä niihin.
Tuomasmessussa käy eri elämänvaiheessa olevia, eri-ikäisiä ja eri alojen ihmisiä. Vaihemäen iloksi yhteisössä oppii tuntemaan toisia seurakuntalaisia varsinkin, jos osallistuu vapaaehtoistoimintaan.
– Tuomasyhteisö on huomattavasti lähempänä alkuseurakunnan aitoa seurakuntayhteyttä kuin luterilaisen kirkon perusmessu. Yhteisön toiminnanjohtaja on pappi, joka tuntee seurakuntalaisensa ja jonka seurakuntalaiset tuntevat.
Usko on kokonainen maailmankuva
Usko antaa Lauri Vaihemäelle viitekehyksen selittää maailmaa. Usko toimii myös moraalisena kompassina pohdittaessa, mikä on hyvää ja arvokasta ja mitä pitäisi tavoitella.
– Totta kai usko on myös turvan lähde silloin, kun elämässä on vaikeampi vaihe. Ja kun näkee merkityksellisyyttä maailman kauneudessa tai universumin äärettömyydessä, usko tuo kiitollisuutta.
Vaihemäki sanoo, että hän olisi aivan toisenlainen henkilö, jos ei olisi uskossa.
– Ei-uskovat ajattelevat usein, että uskonto on kasa sääntöjä, tapoja ja rituaaleja, vaikka usko on kokonainen maailmakuva eli se, miten ihminen ymmärtää olemassaolonsa.
Vaihemäki allekirjoittaa teologi Paul Tillichin ajatuksen, ettei ole olemassa elämän osa-aluetta, johon uskonto ei jollain tavalla liittyisi.
– Uskonnon liittymistä kaikkeen on vaikea selittää ihmiselle, joka hahmottaa uskon ensisijaisesti moraalikoodistona tai poliittisen aatteen tai filosofian kaltaisena asiana. Niitä se ei missään nimessä ole. Usko on koko olemassaolon läpäisevä muutos.
Lauri Vaihemäen lukulista
C.S. Lewis: Paholaisen kirjeopisto
Sir Terry Pratchett: Pienet jumalat
Mika Waltari: Johannes Angelos
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Maailma on ristiriitainen ja ihmiset tulevat monenlaisista taustoista – ja siksi aikuinen usko on tärkeää, sanoo USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio
HengellisyysKun Katri Kuusikallio irtautui esikoislestadiolaisesta liikkeestä, hän ajatteli, ettei enää rupea elämään ulkoisten sääntöjen mukaan. Sitten hän tutustui fransiskaaneihin.
