null Katutaiteilijat Maikki Rantala ja Essi Ruuskanen tekivät Myyrmäkeen uudenlaista, katoavaa kirkkotaidetta

Essi Ruuskanen (vas.) maalasi muraaliin sinisen virran, Maikki Rantala jättimäiset jänikset.

Essi Ruuskanen (vas.) maalasi muraaliin sinisen virran, Maikki Rantala jättimäiset jänikset.

Hengellisyys

Katutaiteilijat Maikki Rantala ja Essi Ruuskanen tekivät Myyrmäkeen uudenlaista, katoavaa kirkkotaidetta

Riikinkukko kertoo paratiisista ja jänikset maallisen elämän iloista seinämaalauksessa, jota Vantaankosken seurakunnan tilaisuuksissa tutkaillaan muutaman vuoden ajan.

Vesi virtaa polveillen pitkin seinää välillä vuolaampana, välillä hennommin. Matkan varrella värit vaihtuvat, ja takaseinälle kaarruttuaan virta jähmettyy marmoriksi. Ollaan Vantaankosken seurakunnan Virtakirkossa, väistötilassa, jossa muun muassa seurakunnan jumalanpalvelukset pidetään sillä aikaa, kun Myyrmäen kirkkoa remontoidaan.

Virta oli lähtökohtana seinämaalaukselle eli muraalille, jonka Street Art Vantaa -taiteilijakollektiivin Essi Ruuskanen ja Maikki Rantala suunnittelivat ja tekivät väliaikaiseen kirkkotilaan.

Riikinkukko on ikuisen elämän symboli.

Riikinkukko on ikuisen elämän symboli.

Seinällä virtaava vesi ja sen yllä parveilevat sudenkorennot ovat Ruuskasen käsialaa. Rantala maalasi suurikokoiset eläinhahmot ja kirkkoarkkitehtuuriin viittaavat aiheet. Yksittäisiä kuvaelementtejä tärkeämpää olivat kuitenkin teoksen tunnelma ja värimaailma, joka oli sovitettava Myyrmäen kirkosta tuotuihin tekstiileihin ja huonekaluihin.

– Haluttiin, että teos on rauhallinen ja että siinä olisi runsaasti katseltavaa, niin että se palvelee hiljentymistä, Rantala sanoo.

Elämän virta menee menojaan

Virtaa voi kotiseutuhengessä katsoa vaikka Vantaanjokena. Veteen sisältyy myös paljon kristillistä symboliikkaa. Jumalasta puhutaan elävän veden lähteenä. Kastetoimituksessa veden ja Jumalan sanan ajatellaan pesevän puhtaaksi synnistä.

– Virta ja vesi liittyvät moneen Raamatun kertomukseen, joten se oli luonteva aihio lähteä liikkeelle. Virta kuvaa myös sitä, että asiat menevät eteenpäin ja muuttuvat. Usein elämää ajatellaan virtana, jossa tapahtuu iloisia ja surullisia asioita. Virta ei pysähdy, se vain menee menojaan. Halusin kuitenkin, että virranlopussa vesi muuttuu marmoriksi, koska kivi kertoo ikiaikaisuudesta ja historiasta, Essi Ruuskanen kertoo.

Muinoin uskottiin, että riikinkukon liha ei pilaannu, ja niin siitä antiikissa tuli kuolemattomuuden symboli.

Ruuskanen maalasi muraaliin myös omaa historiaansa. Lapsena hänellä oli isoisän tekemä keppi, jota hän kutsui Mooses-kepiksi. Sen kanssa hän leikki Moosesta, joka sauvansa kohottamalla halkaisi Kaislameren, ja ajatteli, miten hienoa olisi oikeasti voida tehdä niin. Nyt aikuisena Ruuskanen halkaisi vedet maalaamalla kaksi aaltoa, joista toinen on tilan etu- ja toinen takaseinällä.

Mutta miksi kirkkotilan seinällä on riikinkukko ja kaksi jänistä? Sudenkorennoista puhumattakaan?

Maikki Rantala toteaa, että riikinkukko ja jänikset eivät ole kirkkotaiteessa yhtä itsestäänselviä symboleita kuin vesi. Muinoin uskottiin, että riikinkukon liha ei pilaannu, ja niin siitä antiikissa tuli kuolemattomuuden symboli. Kristillisessä perinteessä sen on ajateltu symboloivan Jeesusta. Turkissa riikinkukkokoristeluja on löydetty vanhoilta kristittyjen haudoilta, missä ne ovat olleet lupaus paratiisista.

Sudenkorennot viittaavat suomalaiseen muinaisuskoon.

Sudenkorennot viittaavat suomalaiseen muinaisuskoon.

– Jänikset puolestaan kuvaavat enemmän maallista elämää. Jänishän on hedelmällisyyden symboli, Rantala sanoo.

Sudenkorentoja ei kristillisestä perinteestä ja kuvamaailmasta löydy. Ruuskanen ajattelee niiden muistuttavan kristinuskoa vanhemmasta suomalaisesta muinaisuskosta.

– Niitä pidetään monesti pahuuden symboleina, mutta minulle ne edustavat kaikkea ihanaa ja positiivista: kepeyttä, elämäniloa ja yhdessä elämästä nauttimista.

Katutaidetta ei restauroida

Muraalia suunnitellessaan taiteilijat perehtyivät suomalaiseen kirkkotaiteeseen, ja huomasivat, että naisten tekemiä maalauksia on kirkoissa hyvin vähän. Parhaiten tunnetaan Helene Schjerfbeckin alttaritaulu Ruotsinpyhtään kirkossa ja Tove Janssonin alttaritaulu Teuvan kirkossa.

– Harvoin sitä pääsee samaan kategoriaan tuollaisten taiteilijoiden kanssa, ja vielä katutaiteen keinoin, Essi Ruuskanen iloitsee.
Katutaiteeseen kuuluu se, että teokset elävät, kuluvat ja katoavatkin. Niitä ei yleensä restauroida.

– Tämäkään teos ei ole ikuinen. Seuraavat vuokralaiset tulevat tähän tilaan neljän vuoden päästä, ja silloin tämä luultavasti häviää, maalataan piiloon, Maikki Rantala muistuttaa.

Katso Vantaan seurakuntien tuottama video Virtakirkosta:

Toista video

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.