Leppävaaran kirkko sai kastepuun – sellainen löytyy jo joka toisesta pääkaupunkiseudun seurakunnasta 
 – Kastepuu nostaa kauniisti esiin kastetta ja lasta, kertoo Seija Hatakka, joka on suunnitellut Leppävaaran kirkon uuden kastepuun. 

 – Kastepuu nostaa kauniisti esiin kastetta ja lasta, kertoo Seija Hatakka, joka on suunnitellut Leppävaaran kirkon uuden kastepuun. 

Leppävaaran kirkko sai kastepuun – sellainen löytyy jo joka toisesta pääkaupunkiseudun seurakunnasta 

Perhetoiminnanohjaaja Seija Hatakka suunnitteli kastepuun Leppävaaran kirkolle. Pian puu puhkeaa väriloistoon, kun siihen kiinnitetään lehti jokaisen seurakuntaan kastetun merkiksi.

Leppävaaran kirkon takaseinällä komeilee upouusi nelimetrinen kastepuu. Sen on suunnitellut perhetoiminnanohjaaja Seija Hatakka.

– Kastepuu on tämän ajan trendi. Näitä alkaa olla ympäri Suomea. 

Leppävaaran seurakunnassa oli haaveiltu kastepuusta useampien vuosien ajan. Lopulta suunnittelu päätyi tutulle työntekijälle.

– Ei minua suoraan pyydetty kastepuuta tekemään, mutta ajatus rupesi kutkuttamaan. Tehtävä ikään kuin putosi syliini, kuvaa Hatakka.

Oman seurakunnan kastepuu oli minulle haastava, mutta ihana työ

Teos syntyi vanerista ja MDF-levystä. Puun veisti mittaan, Hatakan pienoismallin mukaan, veneveistäjä Rudi Biaudet. Puun runko on hunajanvärinen ja lehvästö grafiitinmusta.

Se, että Seija Hatakka päätyi suunnittelutyöryhmään, ei ollut sattumaa. Kasvattajan taidokas kädenjälki on seurakuntalaisille tuttua niin näytelmien lavastuksista kuin Lasten kappeli Arkin näyteikkunasta.

Aiemmalta koulutukseltaan Hatakka on sisustusarkkitehti ja metallialan artesaani. Hän on suunnitellut muun muassa kirkkotaidetta Lohjan seurakuntaan. Myös Agricolan kirkon Tuomasmessun hitsatut, kalanmuotoiset tuohusastiat ja pöytäalttarit ovat hänen käsialaansa.

– Oman seurakunnan kastepuu oli minulle haastava, mutta ihana työ. Sisustusarkkitehtina kiertelin kirkkotilaa moneen kertaan ja katselin sen värejä ja muotoja.

 – Leikittelin aluksi useilla värivaihtoehdoilla, mutta päädyin vaaleaan runkoon ja tummaan lehvästöön, kertoo kastepuun suunnittelija Seija Hatakka.

 – Leikittelin aluksi useilla värivaihtoehdoilla, mutta päädyin vaaleaan runkoon ja tummaan lehvästöön, kertoo kastepuun suunnittelija Seija Hatakka.

– Leikittelin aluksi useilla värivaihtoehdoilla, mutta päädyin vaaleaan runkoon ja tummaan lehvästöön. Värit sopivat hyvin kirkkotilaan. Vihreät ja punaiset lehdet ja niiden muoto nousevat hienosti tummasta tausta esiin.

Puun lehvästön liekkimäinen muoto on mielenkiintoinen. Se on lähes identtinen puun lehtien muodon kanssa.

– Ajatus oli, että puu on yhtä kuin lehti. Näin jokainen kastettu on yhtä kuin puu. Niinhän Raamatussa sanotaan, että Kristus on puu ja me olemme oksat.

Kastepuuta ideoidessaan Seija Hatakka tutustui muihin kastetaideteoksiin Ruotsin Täbyn kirkkoa myöten. Viimeisen viiden vuoden aikana kastepuita on rakennettu joka toiseen pääkaupunkiseudun seurakuntaan.

Niitä on tehty niin metallista, puusta, vanerista, pitsiliinoista kuin poppanoistakin.

Vuonna 2017 Kirkko ja Kaupungin lukijat äänestivät pääkaupunkiseudun kauneinta kastepuuta. 

Toisen sijan voitti Olarin kirkon ja kolmannen Soukan kappelin kastetaideteos. Nyt myös Espoon tuomiokirkkoon suunnitellaan kastepuuta. Kun se valmistuu, löytyy kastepuu kaikista Espoon seurakunnista Tapiolaa lukuunottamatta.

– Kastepuu kertoo seurakuntien lapsimyönteisyydestä, sanoo Hatakka.

Hän toivoo, että Leppävaaran kastepuu palvelisi etenkin pieniä kirkkovieraita.

– Toivon, että kastepuu tekee kirkkotilaa omalta osaltaan mielenkiintoisemmaksi. Lapsillakin on lisää tutkittavaa.

Kastetun isosisko tai -veli voi olla myös se, joka kiinnittää messussa sisaruksensa lehden puuhun.

– Uskon, että kastepuun suosio johtuu siitä, että se on valtavan konkreettinen ja kaunis tapa nostaa esille kastetta ja lasta. Kastepuu luo kasteen ympärille uusia traditioita ja voi saada nuoret perheetkin innostumaan kasteesta. Puu on kasvun ja elinvoiman merkki.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi