Linda-Maria: Terrorismin torjunta toimii, mutta mielenterveyspalveluissa olisi korjattavaa
Etninen profilointi on ongelma Suomessakin, mutta se ei korjaannu sillä, että terrorismista puhutaan sellaisten tekojen kohdalla, joille ei ole ilmennyt terroristista motiivia.
Helsingin keskustassa sattui vappuaattona onnettomuus 33-vuotiaan miehen kaahattua Pohjoisesplanadilla, jossa hän törmäsi toiseen autoon. Onnettomuudessa loukkaantui kuljettajan lisäksi kaksi muuta henkilöä. Tekijää epäillään muun muassa törkeästä rattijuopumuksesta.
Olin itsekin ollut juhlimassa vappua Espalla vain hetkeä aiemmin. Ystäväni loukkaantui vakavasti Tukholman terrori-iskussa vuonna 2017, joten massatapahtumissa pohdin aina, miten yleisö on turvattu mahdollisilta iskuilta. Kun nyt luin Espan kaahauksesta, mietin ensimmäisenä, miksi väkijoukon lähelle on edes ollut mahdollista päästä autolla. Miksi tietä ei ole suljettu?
Poliisin kommentti siitä, ettei tekoa epäillä tahalliseksi, oli mielestäni tärkeä. Luottamus siihen, että Suomessa virkavalta kykenee estämään terrori-tekoja niin hyvin kuin olen ajatellutkin, rauhoittaa.
Sosiaalinen media kerkesi poliisin lausunnosta huolimatta jo kuohahtamaan. Jopa kansanedustajat alkoivat kutsua tekoa terrori-iskuksi ja media sai runsaasti kritiikkiä siitä, miksi kaaharia ei kutsuta uutisissa terroristiksi. Useissa kommenteissa uumoiltiin, että mikäli tekijä olisi maahanmuuttajataustainen, uutisissa puhuttaisiin terrorismista.
Nimenomaan tiedotusvälineiden kritisointi tällaisesta on mielestäni erikoista, sillä esimerkiksi Turun puukkoiskusta elokuussa 2017 uutisoitiin aluksi myös pelkästään puukotuksena. Poliisi kertoi myös tällöin, ettei tapausta tutkita terroritekona, vaikkakaan sen mahdollisuutta ei voitu kokonaan sulkea pois. Myöhemmin tutkinnan edetessä puukkoisku kuitenkin varmistui terroriteoksi.
Espan kaaharista ei tarvitse väkisin leipoa terroristia vain hänen valkoisen ihonvärinsä vuoksi.
Etninen profilointi on ilman muuta ongelma Suomessakin, mutta mielestäni ongelma ei korjaannu sillä, että terrorismista puhutaan sellaisten tekojen kohdalla, joille ei ole ilmennyt terroristista motiivia. Ongelma on se, jos jokin teko leimataan mediassa terrorismiksi ilman syytä, vain tekijän taustan perusteella.
Espan kaaharista ei tarvitse väkisin leipoa terroristia vain hänen valkoisen ihonvärinsä vuoksi. Maailmalta löytyy kyllä myös valkoisten ihmisten tekemiä terroritekoja. Lähimpänä esimerkkinä pohjoismaiden pahin, vuonna 2011 tapahtunut, 77 henkeä vaatinut terrori-isku, jonka takana oli norjalainen Anders Behring Breivik. Viime joulukuussa poliisi tiedotti Satakunnan käräjäoikeuden vanginneen viisi kankaanpääläismiestä epäiltyinä terroristisen teon valmistelusta. Miehet olivat Breivikin tavoin äärioikeistolaisia.
Mikäli Espan kaahauksessa on kyse jostain muusta kuin terrorismista, toivon mukaan voimme kaikki olla onnellisia siitä. Se kertoo vain siitä, että maassamme terrorismin torjunta toimii ja toivon mukaan toimii jatkossakin.
Seuraavaksi toimimaan pitäisi saada vielä mielenterveyspalvelut.
Kirjoittaja on muusikko, kirjailija ja häpeämättömästi hengellinen marsuäiti.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Linda-Maria: iPhone, lumisade tai maailmanmestaruusvoitto – mitä Jumalalta kehtaa rukouksessa pyytää?
PuheenvuorotOlen kuvitellut rukoilevani oikeampia asioita kuin muut. MM-kisojen kolmannen erän aikana jokin minussa muuttui.