Konsta Henriksson, Theo Nordlund, Iida Kerkkonen ja Anni Martikainen suunnittelivat, millaisen täytekakun he haluavat rakentaa Luokka loistamaan -hankkeen leirikeskuspäivässä Hvittorpissa.
Luokka loistamaan -hanke auttaa espoolaislapsia kasvamaan loistaviksi kavereiksi – täytekakkupajassa vaadittiin neuvottelutaitoja ja yhteistyötä
Espoon seurakuntien rahoittamassa ja toteuttamassa hankkeessa vahvistetaan lasten sosiaalisia taitoja. Kirkko ja kaupunki kävi seuraamassa hankkeeseen liittyvää leirikeskuspäivää, johon osallistuivat Tuomarilan koulun nelosluokkalaiset.
Norsu! Kirahvi! Papukaija! Keskellä oleva osoittaa jotakuta ringissä seisovaa sormella ja sitten pitääkin olla nopea: muodostaa kahden vieruskaverin kanssa esimerkiksi norsun korvat ja kärsä tai kirahvin kaula ja jalat. Leikin jälkeen lapset pohtivat hanketyöntekijä Kati Aitkosken johdolla, mitä taitoja äsken tarvittiin. He ovat hoksanneet homman ytimen: pitää reagoida nopeasti, mutta myös kuunnella, keskittyä ja tehdä yhteistyötä.
Viitisenkymmentä Tuomarilan koulun nelosluokkalaista on tullut Espoon seurakuntien omistamaan Hvittorpin leirikeskukseen viettämään Luokka loistamaan -hankkeen leirikeskuspäivää. Aikaisemmin oppilaat ovat harjoitelleet sosiaalisia taitoja erillisillä Luokka loistamaan -oppitunneilla, mutta tänään niille on varattu koko koulupäivä.
Espoon seurakuntaytymä rahoittaa 1 070 000 eurolla kolmivuotisen Luokka loistamaan -hankkeen, jossa on mukana 25 espoolaista ala- ja yhtenäiskoulua. Hanketyöntekijät järjestävät nelos- ja vitosluokkalaisille tunteja ja leirikeskuspäiviä, joiden tarkoituksena on vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja.
Anni Martikainen ja Ellen Rajala harjoittelivat kirahvin pään ja kaulan muodostamista aamun leikissä.
Opetus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja poliittisesti sitouttamatonta ja hankkeen tavoitteet sisältyvät opetussuunnitelmaan.
– Hanke on sujunut erittäin hyvin. Vastaanotto on ollut positiivinen, tuntien aiheet on koettu tärkeiksi ja leirikeskuspäivä on ollut monelle luokalle syksyn kohokohta. Lapset myös puhuvat tästä keskenään, ja esimerkiksi leirikeskuspäivää ja sen ohjelmaa osataan jo odottaa, hankepäällikkö Raili Keränen-Pantsu Espoon seurakunnista kertoo.
Luokka loistamaan -hanke sai 6. marraskuuta Ehkäisevän päihdetyön taitaja -tunnustuksen.
Anni Lundberg ja Aatu Kujala laittoivat täytteitä kakkuun.
Toiminta keskittyy lasten vahvuuksiin
Hanketyöntekijä Kati Aitkoski on tehnyt yhteistyötä kuuden eri koulun kanssa. Hän tapaa opettajat etukäteen ja selvittää, millaisia toiveita tai haasteita heillä on luokan kanssa.
Jokaisella Luokka loistamaan -tunnilla on oma teemansa, mutta ne alkavat aina asettumisella ja rauhoittumisella. Sitten tehdään ryhmä- ja pariharjoituksia sekä Luokka loistamaan -vihkosen tehtäviä ja leikitään.
Harjoitukset pohjautuvat ratkaisukeskeiseen ajatteluun ja positiiviseen psykologiaan.
– Keskitymme vahvuuksiin ja onnistumisiin ja opimme hyvän kautta, jolloin lapset motivoituvat. Annamme myös luokkahaasteita, joita oppilaat voivat tehdä oppituntien välillä. Prosessi jatkuu siis silloinkin, kun emme ole paikalla, Aitkoski kertoo.
Harjoituksilla on ollut vaikutusta kouluarkeen.
– Osa oppilaista on saanut keinoja tunteiden säätelyyn ja hankaliin tilanteisiin, osa keskittymiseen tai rauhoittumiseen vaikkapa ennen koetta. Opettajilta on tullut palautetta, että yhteistyö ja ryhmähenki luokassa ovat parantuneet, Aitkoski sanoo.
Hankkeessa opitut taidot voivat ennaltaehkäistä ristiriitoja ja kiusaamista.
– Hankkeessa vahvistetaan positiivista vuorovaikutusta ja kaveritaitoja eli taitoja liittyä eri ryhmiin ja toimia eri oppilaiden kanssa. Lisäksi hankkeessa testataan ristiriitojen sovitteluun kehitettyä materiaalia eli kuinka päästä eteenpäin tilanteessa, jossa asiat ovat menneet jo jollain tapaa solmuun, Raili Keränen-Pantsu kertoo.
Hanketyöntekijä Kati Aitkoski esitteli valmiit kakut kaikille, jotta lapset voivat kehuja toistensa aikaansaannoksia.
Samanmielisten maailma olisi tylsä
Seuraavassa työpajassa oppilaiden yhteistyötaidot ovat tarpeen, sillä ryhmien tehtävänä on suunnitella ja rakentaa täytekakku. Pitää lukea ohje, sopia työnjaosta, neuvotella koristeista ja täytteistä sekä keksiä kakulle nimi. Erityisruokavaliot ja makumieltymyksetkin pitää huomioida. Lopuksi siivotaan jäljet.
Kakuista tulee hienoja ja keskenään erilaisia, vaikka ainekset ovat samat. Lopuksi kakut esitellään ja muut saavat antaa niille kehuja.
Anni Martikaisen ryhmä antoi luomukselleen nimen Monsterikakku. Sen keskellä oli monsterin kita, banaanisiivuista tehdyt hampaat ja hillosta tehty kieli.
– Se meni tosi hyvin ja oli hauskaa. Kakun tekeminen vaati keskittymistä ja hyvää yhteistyötä, sitä ettei pelkästään häärätä. Se vaati myös itseluottamusta. Piti olla välittämättä siitä, mitä muut ympärillä tekevät, hän kertoo.
Anni Lundberg oli ryhmässä, joka kokosi ilotulitusteemaisen kakun. Homma vaati yhteistyötaitoja ja sitä, että kuuntelee.
– Meillä oli aluksi erimielisyyksiä koristelusta, mutta jos kaikki olisivat aina samaa mieltä asioista, olisi tosi tylsää, hän kertoo.
Koska oppilaita on paljon, puolet porukasta on ollut alkupäivän toisessa työpajassa ja saapuu kakkupajaan vasta myöhemmin.
Alisa Hajdini kertoo, että toinen ryhmä on tehnyt muun muassa kiitollisuusharjoituksen. Hän on oppinut harjoituksissa ainakin sen, että hengitys on tärkeää ja että kun kuljettaa sormea ylös alas sormia pitkin ja näkee ne liukumäkinä, rauhoittuu.
Monsterikakun keskellä on monsterin kita.
Opettaja saa oppilaisiin toisen näkökulman
Tuomarilan koulun opettajan ja vararehtorin Tia Thurinin näkökulmasta Luokka loistamaan -hanke on opettajille helppo ja kouluille hyödyllinen. Vaikka sosiaalisia taitoja harjoitellaan koulussa koko ajan, on hyvä, että niille on varattu omaa aikaa ja niitä harjoituttamaan saapuu joku ulkopuolinen henkilö, jolloin opettajakin saa oppilaisiinsa uutta näkökulmaa.
Oppituntien vaikutukset ovat ulottuneet kauas.
– Oppituntien asioita käsitellään vielä yhdessä. Tämä on ollut sellainen hyvän mielen hanke meille, Tia Thurin kertoo.
Leirikeskuspäivään saapuneet nelosluokkalaiset ovat Thurinin mukaan täydellinen kohderyhmä sosiaalisten taitojen vahvistamiselle.
– He ovat lapsia, jotka innostuvat vielä helposti ja lähtevät mukaan leikkeihin ja tekemiseen. Heillä on jo hyvät koululaistaidot, kirjoitus- ja lukutaito ja muut perustaidot löytyvät.
Alisa Hajdini, Erina Salihi, Daria Bozhinovska ja Mira Simon leirikeskuspäivän välitunnilla.
Välitunnilla Anni Martikainen, Anni Lundberg ja Alisa Hajdini kertovat vielä ajatuksiaan Luokka loistamaan -tunneista ja leirikeskuspäivästä.
Anni Lundberg on huomannut, että hengitysharjoitukset auttavat rauhoittumaan ja että luokalla on parempi yhteishenki kuin ennen. Anni Martikainen kehuu leirikeskuspäivän antia.
– Täällä on ollut tosi kivaa. Oli hyvää ruokaa ja täällä on kiva piha. Erilaista kuin koulussa. Tänne voisi jäädä vaikka asumaan.
Luokka loistamaan -hanke tähtää siihen, että porukalla olisi hyvä yhteishenki ja jokainen voisi olla hyvä kaveri toiselle.
– Hyvä kaveri on kiltti, auttavainen, huolehtivainen, rauhallinen, ei vihainen, Alisa Hajdini kuvailee.
– Hän on sellainen, ettei riitele, ei satuta, tekee hyvää yhteistyötä ja voi olla kaikkien kanssa, vaikka olisikin jonkun kanssa eri mieltä, Anni Martikainen sanoo.
Päivän aluksi käytiin läpi Luokka loistamaan -sopimus.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Espoossa vahvistetaan esiteinien tunne- ja kaveritaitoja – seurakunnat rahoittavat
AjankohtaistaEspoon seurakuntayhtymä tukee miljoonalla eurolla 4.–5.-luokkalaisille suunnattua hanketta, jolla pyritään lisäämään lasten hyvinvointia.
