Afganistanin turvallisuusviranomaiset tutkivat itsemurhaiskun tapahtumapaikkaa pääkaupunki Kabulissa maaliskuussa 2017.
Migri perustelee Afganistan-linjaansa: ”Tavallinen afganistanilainen ei ole niin kiinnostava, että Taliban etsisi hänet Kabulista”
Maahanmuuttovirasto lähetti tiedotteen, jossa se perustelee Afganistan-linjaansa. Kirkko ja kaupunki lähetti oikeus- ja maatietoyksikön johtajalle tarkentavia kysymyksiä.
Maahanmuuttovirasto eli Migri lähetti torstaina 6.4. tiedotteen, jonka mukaan koko Afganistan ei ole sodassa ja sinne voidaan palauttaa ihmisiä. Tiedotteessaan Migri käy läpi turvapaikkapäätöstensä perusteluja ja eri viranomaisten toimivaltaa asiassa.
Migrin mukaan kaikissa turvapaikkapäätöksissä on pohjana palautuskielto, joka on ehdoton. Se määrää, että ketään ei saa lähettää maahan, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Saadakseen turvapaikan ihmisen pitää olla henkilökohtaisen vainon vaarassa. Turvapaikkahakemuksia ei ratkaista sillä perusteella, pidetäänkö Afganistania yleisesti turvattomana maana.
Helmandin maakunnassa ja sen lähialueilla ja Afganistanin itäosissa tilanne on sellainen, ettei sinne palauteta ketään. Näillä alueilla käytävät taistelut eivät Migrin mukaan kuitenkaan vaikuta valtaosaan Afganistanin väestöstä siten, että he voisivat saada kansainvälistä suojelua.
Tavallinen afganistanilainen ei ole yleisesti ottaen niin kiinnostava, että Taliban etsisi hänet Kabulista.
Esimerkiksi Afganistanin suurimmissa kaupungeissa ei vallitse sotatila, vaan "asukkaat elävät omaa arkeaan", vaikka Kabulissa tapahtuu "satunnaisia terrori-iskuja". Koska Kabul on miljoonakaupunki, "todennäköisyys terrori-iskun kohteeksi joutumiselle on siviilille pieni" ja tällaisen satunnaisen väkivallan kohteeksi joutuminen ei ole peruste myöntää kansainvälistä suojelua.
Vaikka henkilö tulisi taistelualueelta, hän ei välttämättä saa suojelua Suomessa, jos asettuminen muille alueille on mahdollista. "Aikuiselta terveeltä mieheltä tätä voidaan yleensä odottaa", toteaa Migri.
Migri korostaa, että Suomi on oikeusvaltio, jossa hakemukset ratkaistaan lain perusteella ja viranomaisten päätöksistä voi valittaa oikeuteen. Hallinto-oikeus tutkii asiat itsenäisesti. Jos hakijan tai hänen kotimaansa tilanne muuttuu valitusvaiheessa, oikeus arvioi asiaa senhetkisen tilanteen mukaan.
Tämän vuoden maaliskuussa hallinto-oikeudessa kumoutui neljä prosenttia Migrin päätöksistä menettelyvirheen takia. Hallinto-oikeudesta voi valittaa vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hakijalla on oikeus tehdä vielä uusi hakemus, kun hän on saanut päätöksen edellisestä. Jos siinä ei esitetä uusia perusteita kansainväliselle suojelulle, hakemus voidaan ratkaista ilman uutta turvapaikkapuhuttelua.
Mistä Migri voi tietää, ettei vaino jatku?
Tiedote jättää vastaamatta muutamiin keskeisiin kysymyksiin. Kirkko ja kaupunki lähetti Migrin oikeus- ja maatietoyksikön johtajalle Hanna Helingolle lisäkysymyksiä.
Ensimmäinen kysymys liittyi päätöksiin, joissa Migri itse toteaa tosiasiaksi, että kidusta tai tappouhkauksia on tapahtunut. Sitten se kuitenkin toteaa, että hakijalla ei ole objektiivista syytä pelätä eikä vaino todennäköisesti jatku ainakaan siinä paikassa, johon hakija palautetaan. Mistä Migri voi tämän tietää?
– Jokainen päätös tehdään yksilöllisesti ja peruste päätöksille riippuu asioista, jotka henkilö on esittänyt ja hänen asemastaan Afganistanissa. Taliban kohdistaa iskujaan hallituksen edustajiin, turvallisuusjoukkoihin, poliisiin ja ulkomaalaisiin. Sen kohteena ei ole Afganistanin siviiliväestö, vastaa Hanna Helinko.
Suomi ei seuraa sitä, mitä hakijoille palautuksen jälkeen tapahtuu.
Hänen mukaansa Talibanin valta keskittyy maaseudulle, eikä tavallinen afganistanilainen ole yleisesti ottaen niin kiinnostava, että Taliban etsisi hänet Kabulista.
– Profiloituneen henkilön asema voi olla toinen. Jos hakijaan on kohdistunut jotain tekoja, mutta me katsomme, että henkilö ei enää ole vaarassa, se perustellaan kyllä päätöksessä.
Edelliseen kysymykseen liittyen: jos palautuskielto on ehdoton ja henkilö palautuksen jälkeen tapetaan, mikä on Maahanmuuttoviraston vastuu asiasta? Maallikkona ajattelisin, että jos on olemassa pienikin epäilys, että vaino jatkuu, palautusta ei pitäisi tehdä. Ajatteletteko toisin?
– Palautuskielto on ehdoton. Siksi juuri henkilöä ei palauteta, jos on uhka sille, että vaino jatkuu. Eikä henkilöä palauteta taistelualueelle, jossa siviilit ovat vaarassa.
Kysymykseen vastuusta, jos käykin toisin kuin Migri ennakoi, Helinko ei vastaa. Suomi ei seuraa sitä, mitä hakijoille palautuksen jälkeen tapahtuu.
Turvapaikanhakijoiden palauttamista vastustava mielenosoitus keräsi Helsinki-Vantaan lentoasemalle noin 200 ihmistä.
Perheen isän merkitys päätöksissä
Migrin tiedotteessa todetaan, että henkilö ei välttämättä saa Suomesta suojelua, jos asettuminen muille kuin taistelualueille on mahdollista ja että aikuiselta terveeltä mieheltä tätä voidaan odottaa. Eikö Suomi kuitenkin palauta Afganistaniin myös perheitä, naisia ja lapsia?
– Yksinäisten naisten tai yksinhuoltajien katsotaan olevan haavoittuvassa asemassa, jos heillä ei ole turvaverkkoa, joka heistä huolehtisi kotimaassaan. Heidän ei odoteta siirtyvän muille alueille vainoa välttääkseen. Jos kyseessä on perhe, jolla on myös isä, arvioidaan sisäisen paon soveltaminen perheen olosuhteiden mukaan yksilöllisesti perheen olosuhteiden mukaan.
Yksinäisten naisten ja alaikäisten osalta turvaverkon puuttuminen johtaa oleskeluluvan myöntämiseen.
Helinko sanoo, että lapsiperhekin voi saada kielteisen päätöksen, jos perhe ei Migrin arvion mukaan ole vainon vaarassa eikä palauttaminen tarkoita epäinhimillisiin olosuhteisiin joutumista.
– Afganistanin yleiset olot eivät ole ulkomaalaislain tarkoittama epäinhimillinen olosuhde, vaikka köyhyys ja sosiaaliset ongelmat ovat suuria siellä. Yksinäisten naisten ja alaikäisten osalta turvaverkon puuttuminen johtaa oleskeluluvan myöntämiseen.
Turvaverkon olemassaolo selvitetään turvapaikkapuhuttelussa. Sillä on siis keskeinen merkitys. Päätöksiä on kritisoitu siitä, että tulkkauksissa on ollut ongelmia.
Onko Afganistan turvallinen?
Suomen mukaan Afganistan on sikäli turvallinen maa, että sinne voidaan palauttaa ihmisiä. Kuitenkin viimeaikaisten uutisten mukaan näyttää siltä, että maa on ajautumassa entistä syvempään kaaokseen. Afganistanin armeijan hallitsema alue on kutistunut 72 prosentista 57:ään, kertoo Yhdysvaltain kongressin valvova elin SIGAR. Ilta-Sanomien mukaan maa on kaksinkertaistamassa erikoisjoukkonsa.
Onko tiedotteen kuvaus Afganistanin tilanteesta ajan tasalla?
– Tuo oli hyvin yleisluontoinen, lyhyt kuvaus. Yksittäisen hakijan tilanne ratkaistaan tarkan, henkilön kotialuetta koskevan ajantasaisen maatiedon perusteella.
Helinko lähettää luettavaksi Migrin Afganistan-katsauksen tammikuulta 2017 ja kertoo, että niin Migrissä kuin oikeudessakin käytetään muutakin relevanttia maatietoa "ratkaisuhetken mukaisin tiedoin".
Migrin tammikuun maatietoraportti on perusteellinen, mutta nyt ratkaisuhetki näyttää pahalta. YK:n Afganistanin avustusoperaatio UNAMA kertoo raportissaan, että Afganistanissa kuoli tai haavoittui viime vuonna 11 418 siviiliä. Erityisen rajusti konflikti vaikutti lapsiin, joita kuoli tai haavoittui 3 512. Tämä oli ennätysmäärä lapsiuhreja. Naisia kuoli tai haavoittui 1 218. Migri seuraa UNAMAn tietoja.
Siviiliuhrien määrä kasvoi viidellä kahdeksasta Afganistanin alueesta. Keskialueella, johon Kabul kuuluu, siviiliuhreja oli nyt toiseksi eniten, koska Taliban ja Isis-järjestö ovat iskeneet sinne. Palataan vielä kysymykseen: miten voidaan taata, ettei Taliban löydä uhrejaan myös Kabulista?
– Me arvioimme sen, ovatko henkilöt Talibanin erityisen kiinnostuksen kohteena. Jos eivät, ei ole todennäköistä, että Taliban etsisi heitä Kabulista. Tämä hakijan profiloitumiseen perustuva arvio on myös oikeuskäytännössä vahvistettu, vastaa Helinko.
Miten paljon afganistanilaisia on palautettu?
Tammikuusta 2015 tammikuuhun 2017 kielteisiä päätöksiä on tehty 2 700, mikä on 46,9 prosenttia kaikista afganistanilaisten päätöksistä. Tutkimatta jättämispäätöksiä on 699 eli 12,1 prosenttia ja raukeamaan on jäänyt 295 eli 5,1 prosenttia.
– Siitä, kuinka paljon Afganistaniin on palautettu, Migrillä ei ole tilastoa, koska poliisi vastaa käännyttämisen täytäntöönpanosta. Päätösten palautumisesta hallintotuomioistuimista en valitettavasti saa tähän tietoa kansallisuuksittain, Hanna Helinko sanoo.
Helinko haluaa lisätä, että Afganistaniin on myös aiempina vuosina palautettu ihmisiä.
– Nyt hakijamäärät ovat olleet suuremmat, asia on ollut esillä ja siten koskettanut monia sellaisia suomalaisia, joille turvapaikanhakuun liittyvät asiat ovat aivan uutta.
Monen on vaikea ymmärtää, että kansainvälisen suojelun antaminen on juridinen prosessi, jota säätelee vallitseva lainsäädäntö.
Helingon mukaan monen on vaikea ymmärtää, että kansainvälisen suojelun antaminen on juridinen prosessi, jota säätelee vallitseva lainsäädäntö. Ne edellytykset, joilla suojelua voi saada, eivät välttämättä vastaa sitä, missä määrin ihmiset haluavat auttaa lähimmäisiään.
– Tämä nostaa voimakkaita tunteita, ja palauttaminen Afganistaniin koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Toisaalta vaikuttaa myös siltä, että hieman heikoilla pohjatiedoilla otetaan tunnepohjalta voimakkaasti kantaa ja pidetään viranomaispäätöksiä väärinä, sanoo Helinko.
– Toivomme kuitenkin kaikki, että Afganistanin tilanne lähtisi kehittymään parempaan suuntaan ja sinne saataisiin vakautta ja paremmat olot väestölle.
Helingon mukaan juuri nyt "kehitys ei kuitenkaan näytä hyvältä".
Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki otti 7.4. Helsingin Sanomissa kantaa turvapaikanhakijoiden päätöksiin. Unicef arvioi viiden miljoonan lapsen tarvitsevan maassa apua.
Kirjoituksessa kerrottiin, että osa Saksan osavaltioista on pahentuneen turvallisuustilanteen vuoksi keskeyttänyt palautukset.
Inka Hetemäki on lapsen oikeuksia edistävän järjestön johtajana sitä mieltä, että lapsen etua ei palautuspäätöksissä ole riittävästi arvioitu. Tämä tulisi hänen mukaansa ottaa huomioon jo lainvalmistelussa.Viimeisin ulkomaalaislain muutos oli Hetemäen mukaan hätäisesti valmisteltu. "Jos lapsen edun arviointi aloitetaan vasta säilöönottokeskuksessa tai lentokentällä, ollaan pahasti myöhässä", Hetemäki kirjoittaa.
Korjaus 7.4. kello 16.15: Jutussa luki aiemmin: "Tammikuusta 2005 tammikuuhun 2007 kielteisiä päätöksiä on tehty 2 700." Oikeasti kyse oli vuosista 2015 ja 2017.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin seurakunnat antavat 100 000 euroa Afganistanin ja Haitin kriisien uhrien auttamiseen
AjankohtaistaTuki painottuu kirkon periaatteiden mukaan haavoittuvimmassa asemassa olevien hyväksi.
