null Maahanmuuttovirasto toivoo kirkoilta ja Setalta apua

Kristityksi kääntyvä turvapaikanhakija voi olla kotimaassaan vaarassa. Kuva: Esko Jämsä

Kristityksi kääntyvä turvapaikanhakija voi olla kotimaassaan vaarassa. Kuva: Esko Jämsä

Ajankohtaista

Maahanmuuttovirasto toivoo kirkoilta ja Setalta apua

Kristityksi kääntyneitä tai seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuulumisestaan kertoneita turvapaikanhakijoita on jopa lähes 200. He ovat vaarassa, jos Maahanmuuttovirastossa tehdään väärä arvio.

Maahanmuuttovirasto eli Migri haluaa lisätä asiantuntemustaan kristinuskoon kääntyneiden turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyssä. Samoin halutaan lisää tietoa siitä, miten arvioidaan turvapaikanhakijan seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä.

Maahanmuuttoviraston näkökulmasta viraston pitää pystyä arvioimaan vakaumuksen ja suuntautumisen aitous, mutta miten uskonnollista vakaumusta tai seksuaalista suuntautumista arvioidaan? Pahimmassa tapauksessa väärä arvio voi johtaa ihmisen hengenvaaraan.

Kirkkojen yhteistyöelin Suomen Ekumeeninen Neuvosto SEN on aktiivisesti hakenut ja päässyt yhteistyöhön Maahanmuuttoviraston kanssa. Myös sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia ajava Seta on kouluttanut viraston työntekijöitä.

Järjestöt korostavat kuitenkin sitä, että uskonnon vaihtaminen ja seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä (muun muassa transihmiset, intersukupuoliset ja transvestiitit) kertominen ovat herkkiä asioita.

Kastetta ei oteta noin vain, vaan kääntyminen on pitkä prosessi.

Suomen Ekumeeninen Neuvosto ja Seta ovat huolissaan siitä, saavatko omassa kulttuurissaan hyvin poikkeuksellisen ratkaisun tehneet ihmiset oikeudenmukaista kohtelua. Maahanmuuttovirasto vakuuttaa, että tähän pyritään.

– Meille on tärkeää turvapaikkapäätöstemme laatu. Siksi haluamme lisätä asiantuntemustamme kristinuskoon kääntyneiden turvapaikkahakemusten käsittelyssä. Suomen ekumeeninen neuvosto tulee tammikuussa kouluttamaan turvapaikkayksikön henkilöstöä. Koulutusta annetaan uskonnosta toiseen kääntymisestä ja kasteesta eri kristillisissä perinteissä, kertoo Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko.

Maahanmuuttovirasto on jo 2012 kouluttanut työntekijöitään seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Yhteistyötä Setan kanssa aiotaan jatkaa ja tiivistää, kertoo Helinko.

Kristittyjen vakaumusta on epäilty

Paljonko Suomessa on uskontoaan vaihtaneita tai seksuaalisesta suuntautumisestaan turvapaikkamenettelyssä kertoneita turvapaikanhakijoita?

– Migri ei ole tilastoinut asiaa, mutta heitä on useita kymmeniä, ehkä lähemmäs toistasataa. Suomeen tuli erityisen paljon turvapaikanhakijoita vuonna 2015. Tässä joukossa on henkilöitä, jotka vetoavat näihin perusteisiin. Aiemmin esimerkiksi irakilaiset eivät ole näihin syihin juurikaan vedonneet, Helinko selvittää.

Suomen Ekumeeninen Neuvosto julkaisi viime viikolla rajua kritiikkiä sisältäneen kannanoton, jossa se arvostelee Suomen turvapaikkapolitiikkaa tapauksista, joissa turvapaikanhakija on kesken päätöksenteon luopunut islamista ja kääntynyt kristityksi. SEN:n mukaan päätöksenteossa on vaarana, että rikotaan yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, koska päätöksissä ei toteudu uskonnonvapaus. Lausunto annettiin Ulkoministeriölle koskien YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallista määräaikaistarkastelua (Universal Periodic Review, UPR).

Kuinka moni oikeasti uskaltaa heti kertoa homoseksuaalisuudestaan, jonka vuoksi he ovat lähtö- ja usein myös kauttakulkumaissaan vainon kohteena?

Ekumeenisen neuvoston pääsihteerin Mari Pöntisen mukaan lausunto liittyy etenkin viime vuoden tilanteeseen. Nyt tilanne on jossain määrin parempi. Maahanmuuttoviraston ja ekumeenisen neuvoston edustajat ovat tavanneet toisiaan viimeksi syyskuussa ja joulukuussa. Mukana ovat olleet muun muassa arkkipiispa Kari Mäkinen ja Helluntaikirkon johtaja Esko Matikainen.

– Maahanmuuttovirasto on työskennellyt suuren paineen alla ja joutunut rekrytoimaan väkeä kiireellä. Suurin puute on ollut kulttuurisessa ja uskonnollisessa osaamisessa. Useampi seurakunnassaan vahvasti kristittynä tunnettu on joutunut vakaumuksensa puolesta epäilyttäväksi, kertoo Pöntinen.

Kääntymystä ei voi salata

Mari Pöntisen mukaan kirkoilla on tiedossaan joitakin tapauksia, joissa puutteellinen turvapaikkamenettely on johtanut palautukseen ja hakijan hengenvaaraan.

– Muslimi harvoin kääntyy kristityksi. Usein taustalla on ollut jo pitkään virinnyt toive, joka vasta täällä on mahdollista toteuttaa. Kastetta ei oteta noin vain, vaan kääntyminen on pitkä prosessi. Sitä ei tehdä kevein perustein ja kirkot ovat tehneet selväksi, ettei se ole helpottanut turvapaikan saamista, selvittää Pöntinen.

Hänen mukaansa on tärkeää ymmärtää, ettei kääntymisestä seuraava riski johdu vain valtiovallan vainosta.

– Kääntymiseen liittyvät yhteisölliset kiellot ja paineet ovat joissakin maissa niin suuret, ettei uskontoaan vaihtanut voi salata kääntymistään. Kääntymistä ei pidetä yksityisenä asiana, kuten Suomessa, vaan kristitty joutuu vainon kohteeksi myös sukulaistensa taholta. Myös useiden kirkkojen on vaikea ottaa maahan palaavia kääntyneitä vastaan vainotuksi tulemisen pelossa.

Suomessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat voivat iloita Pridessa, mutta turvapaikanhakijoiden lähtömaissa he voivat olla vainon kohteena. Kuva: Jani Laukkanen

Suomessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat voivat iloita Pridessa, mutta turvapaikanhakijoiden lähtömaissa he voivat olla vainon kohteena. Kuva: Jani Laukkanen

Homoseksuaaleja voi uhata kuolemantuomio

Setan puheenjohtaja Viima Lampinen korostaa, että Suomessakin monet ihmiset yhä pitävät seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä kaapissa, koske he pelkäävät syrjintää.

– Kuinka moni oikeasti uskaltaa heti kertoa homoseksuaalisuudestaan, jonka vuoksi he ovat lähtö- ja usein myös kauttakulkumaissaan vainon kohteena? Suomessa homoseksuaalisuus ei ole rikos, mutta turvapaikanhakijoiden lähtömaissa usein on, ja joissakin maissa vaarana on muiden rangaistusten lisäksi myös kuolemantuomio, tähdentää Lampinen.

Lampinen muistuttaa, että käsitteet seksuaali- ja sukupuolivähemmistö sekä lyhenne lhbtiq ovat länsimaalaisia. Vaikka kyseiset ilmiöt esiintyvät kaikkialla maailmassa, niitä jäsennetään ja nimetään monilla eri tavoilla.

– Vaatimuksena ei voi olla, että ihminen osasi sanoittaa ja jäsentää identiteettiään meille tutuilla käsitteillä. Oman lukunsa tähän tuo tulkkaus, viranomaisten osaaminen vähemmistöjen tunnistamisessa, turvapaikanhakijoiden kokema vähemmistöstressi ja epäluottamus viranomaisiin, sanoo Lampinen.

Hänen mukaansa on kohtuutonta vaatia ihmisoikeustilanteeltaan heikommista maista tulevilta suurempaa rohkeutta kuin suomalaisilta.

– Lähtökohtana tulee olla henkilön itsemäärittelyoikeuden kunnioittaminen ja yksilöön luottaminen sen sijaan, että lähtökohtaisesti epäillään. Jälkimmäisestä kielivät epäkunnioittavat puheet seksuaalisen suuntautumisen vaihtamisesta ja hakijoiden saamat kielteiset päätökset.

Viima Lampisen mukaan Helsingin seudun Setan eli HeSetan järjestämän Together-ryhmän suosio kertoo siitä, että turvapaikanhakijoissa on paljon sateenkaarevia ihmisiä.

– Kun kyseessä on ihmisen henki ja turvallisuus, on absurdi ajatus, että turvapaikanhakija palautettaisiin, koska hän ei ole onnistunut todistamaan homouttaan tarpeeksi luontevasti. Painostusta seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin muuttamiseen voi pitää kidutuksena, eikä identiteetin salaamista voi edellyttää keneltäkään, jyrisee Lampinen.

Uskoa ei pidä arvioida knoppikysymyksillä

Sekä Seta että Suomen Ekumeeninen Neuvosto ovat kuitenkin valmiita tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa tiedon lisäämiseksi. Yhteistyöneuvotteluissaan Migrin kanssa SEN päätyi siihen, että seurakunnat voivat antaa lausunnon kastetuista. Näin kristillinen yhteisö tukee omaa jäsentään ja Migri saa hakijasta enemmän tietoa.

SEN:n pääsihteeri Pöntinen korostaa, ettei uskoa voida arvioida ulkokohtaisilla kysymyksillä. Siksi seurakuntien lausunnoilla on puhuttelussa jatkossa suuri painoarvo, seurakunnissa tunnetaan kääntyneet.

– Meillä ohjeistetaan esittämään puhuttelussa avoimia kysymyksiä eli ei tehdä mitään uskontotestiä knoppikysymyksineen. Hakijaa ohjataan kertomaan itse uskostaan ja sen merkityksestä hänelle. Joudumme kuitenkin myös uskonnon ja seksuaalisen suuntautumisen kohdalla arvioimaan, onko kyseessä aito asia vai keinotekoinen peruste saada turvapaikka, perustelee Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko.

Helingon mukaan Maahanmuuttoviraston toimiala on sellainen, että sen on pakko selvittää nämä asiat. Kristinuskoon kääntyneistä halutaan tietää, onko kääntyminen ja vakaumus uskottavaa ja luonteeltaan sellaista, että hän olisi vaarassa joutua kotimaassaan vainotuksi. Seksuaalivähemmistöjen kohdalla joudutaan arvioimaan tilanteen aitoutta. Samoja asioita arvioivat myös hallinto-oikeus ja korkein oikeus.

Helingolla ei ole tiedossa tapauksia, joissa palautus olisi johtanut hengenvaaraan.

– Pidämme todella vakavana, jos sellaista on tapahtunut. Meitä sitoo palautuskielto, eli ketään ei saa palauttaa vainottavaksi tai hengenvaaraan. Juuri siksi haluamme kouluttaa henkilöstöämme ja tehdä myös yhteistyötä kirkkojen ja Setan kanssa, Helinko sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Migri: Kristinuskoon kääntyneiden turvapaikkapuhuttelu voi sisältää yli 100 kysymystä

Ajankohtaista

Maahanmuuttoviraston uskontoasiantuntija Anu Karppi myöntää, että turvapaikanhakijalle tehty kysymys Matteuksen ja Markuksen evankeliumien ehtoolliskäsityksistä kuulostaa epäoleelliselta.





Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.