Ystävällisyys. Kroatiassa poliisi löi, Saksassa puhui ilkeästi. Vasta Suomessa Benyamin kohtasi ystävällisiä viranomaisia. – Kristinuskossa minua puhuttelee eniten kristittyjen ystävällisyys, hän sanoo. Kuva: Esko Jämsä
"Pettymys islamiin" on saanut monet turvapaikanhakijat kääntymään kristityksi
Kristityksi kääntyminen voi vaarantaa turvapaikanhakijan hengen. Käännynnäisiä uhkaillaan myös vastaanottokeskuksissa.
Benyamin, 26, on murtäd, luopio. Hän jätti islamin viime keväänä, kun hänet kastettiin luterilaiseksi kristityksi.
– Kun soitin kotiin, isä suuttui. Hän lähetti kirjeen, jossa hän kielsi minut. Se tarkoittaa, että kuka tahansa saa tappaa minut, Benyamin sanoo.
Elettiin vuotta 2008. Benyamin oli 18-vuotias sunnimuslimi, kun hän tapasi kotimaassaan Irakissa katolilaisen tytön. Tyttö luki Benyaminille Raamattua ja kristillistä kirjallisuutta. Benyamin kuunteli.
– Perheeni oli uskonnollinen muslimiperhe, eikä isä hyväksynyt vääräuskoista tyttöä. Kristityt elivät omissa kortteleissaan eristäytyneinä, eivätkä muslimit juuri tienneet heidän elämästään.
Benyamin itse ei ollut kiinnostunut islamista.
– En rukoillut enkä paastonnut. Monet ikäiseni miehet olivat hyvin maallistuneita, mutta osa otti islamin hyvin vakavasti, hän sanoo.
– Helsingin luterilaisten seurakuntien arabiankielisen työn pappi Ramez Ansara
Eräänä päivänä poliisia ei enää näkynyt missään. Hallituksen joukot olivat poissa.
– Kaduilla näkyi aseistettuja miehiä, mutta emme tienneet keitä he olivat, Benyamin sanoo.
Se oli Isis.
Kaupungin ilmapiiri koveni asteittain. Benyamin sanoo nähneensä, kuinka elokuussa 2015 ilman hijabia kulkenut nainen kivitettiin kuoliaaksi. Alkoi pakomatka Turkin kautta Keski-Eurooppaan ja lopulta Suomeen turvapaikanhakijaksi. Nyt Benyamin odottaa Maahanmuuttoviraston päätöstä.
Kääntyminen on hengenvaarallista
Yle kertoi viime viikonvaihteessa, että Suomeen viime ja tämän vuoden aikana tulleista turvapaikanhakijoista peräti satoja on kääntynyt kristityksi.
Helsingin luterilaisten seurakuntien arabiankielisen työn pappi Ramez Ansara kertoo kastaneensa syksyllä 2015 alkaneen turvapaikanhakijakriisin jälkeen 33 muslimia kristityiksi. Seitsemän turvapaikanhakijaa käy tällä hetkellä Ansaran rippikoulua, joka kestää 45–60 tuntia.
– Hyvin monet kristityksi haluavat kertovat olevansa väsyneitä ja pettyneitä islamiin, Ansara sanoo.
– Yhdysvalloissa asuvat palestiinalaiset muslimiystävänikin sanovat, että nykyisin heitä suorastaan hävettää tunnustautua muslimeiksi. Heidän mielestään ei voi sanoa, että Isis on kafir, vääräuskoinen, koska heidän mukaansa Isis tekee kaiken kirjaimellisesti oikein, Ansara kertoo.
Islamista luopuminen on kuitenkin tabu. Suvun ja klaanin perinteistä riippuen islamista luopunut saatetaan tappaa. Kanta tähän vaihtelee.
– Eräs kastamani ex-muslimi soitti kotiinsa ja kertoi, että hänet on kastettu kristityksi. Isä oli iloinnut ja toivonut, että myös hän voisi kääntyä kristityksi, Ansara kertoo.
Kirkkojen avosylisyys puhuttelee turvapaikanhakijoita
Toisinaan on esitetty, että turvapaikanhakijat kääntyisivät kristityiksi vain nopeuttaakseen myönteistä turvapaikkapäätöstä.
Suomen helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen ei pidä tällaista todennäköisenä.
– Helluntailaisuudessa ihmisen on käännyttävä ensin sisäisesti. Kun kastettava on kulkenut yhdessä seurakunnan kanssa riittävän matkan, hänet voidaan kastaa, Matikainen sanoo.
Taustalla on helluntailainen kasteoppi. Siinä ihmisen on hengellisen heräämisen jälkeen todistettava uskostaan ennen kuin hänet voidaan kastaa.
– Meidän kannaltamme olisi kirkolle tuhoisaa, jos kasteessa otettaisiin seurakunnan yhteyteen ihmisiä, joiden sisäinen kääntyminen ei olisikaan totta, Matikainen sanoo.
– Suomen helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen
Kuitenkin pelkästään helluntaiseurakuntien piirissä on Matikaisen mukaan kastettu jo useita satoja turvapaikanhakijoita. Kastettujen määrää ei tilastoida.
– Tosi moni turvapaikanhakija on kertonut, että kristittyjen vieraanvaraisuus teki heihin suuren vaikutuksen pakomatkan aikana. Euroopan muslimiyhteisöt eivät ole olleet yhtä avosylisiä kuin kirkot, Matikainen kertoo.
Hän kuitenkin arvostelee Maahanmuuttovirastoa.
– On useita turvapaikanhakijoita, joiden kääntymystä me pidämme niin luotettavana, että olemme valmiit kastamaan. Tällaisen henkilön lähettäminen kotimaahansa asettaa hänet merkittävään hengenvaaraan, jos Maahanmuuttovirasto arvioikin, ettei kääntymys ole aito, Matikainen sanoo.
Hänen mielestään Maahanmuuttovirasto tulkitsee uskonnonvapauslakia ongelmallisesti, koska laissa ei voida puuttua sydämen uskoon.
– Pelkästään minun tiedossani on useita tapauksia, joissa kristitty turvapaikanhakija on lähetetty takaisin kotimaahansa hyvin todennäköisesti kuolemaan.
Laki määrää tutkimaan myös vakaumuksen aitoutta
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo toteaa, että ulkomaalaislaissa on säädetty viisi eri vainon syytä, joista ainakin yhden on täytyttävä turvapaikan saamiseksi.
– Yksi tällaisista syistä on perusteltu pelko joutua vainotuksi uskonnon perusteella, Repo sanoo.
Hänen mukaansa laissa on säädetty myös siitä, mitä pidetään vainona, ja ketkä voivat olla vainoajina lain tarkoittamalla tavalla.
– Turvapaikanhakijanhan on ilmoitettava syy, miksi hakee turvapaikkaa ja katsoo joutuvansa vainotuksi palatessaan kotimaahansa. Tältä pohjalta asiaa selvitetään ja tutkitaan, Repo sanoo.
Entä muuttuuko turvapaikanhakijan asema, mikäli hän kesken prosessin vaihtaakin uskontoa?
– Turvapaikanhakijan on hakemusta tehtäessä mainittava yksi tai useampi syy hakemukselleen. Tätä perustetta selvitetään suullisessa turvapaikkapuhuttelussa, joka pidetään Maahanmuuttovirastossa ja jonka suorittaa ylitarkastaja, Repo sanoo.
– Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo
– Jos hakija mainitsee syyksi hakemukselleen pelon joutua vainotuksi kristinuskoon kääntymisen johdosta, asia tutkitaan ja huomioidaan käsittelyssä sekä päätöksenteossa.
– Tässä päätösharkinnassa arvioidaan, mitä tapahtuisi, jos hakija palaa kotimaahansa. Onko tuo tieto kääntymisestä tullut tai voiko tulla hakijan kotimaassa mahdollisten vainoajien tietoon? Ja voiko hakija saada suojaa tuota vainoa vastaan, Repo luettelee.
Hänen mukaansa täytyy selvittää myös hakijan kääntymisen syitä.
– Lain mukaan jokaisessa tapauksessa pitää tehdä myös arvio hakijan kertomuksen uskottavuudesta, onko se johdonmukainen, ja vastaako se objektiivista faktatietoa, Repo sanoo.
– On myös tapauksia, joissa hakemus on ensin tehty muilla perusteilla ja sitten, mahdollisesti kielteisen päätöksen jälkeen, haettu uudelleen kastetuksi tulemisen jälkeen vedoten tuohon syyhyn. Tällöin uskottavuusarvioon on kiinnitettävä painavaa huomiota, Repo sanoo.
– Kaikki päätökset tehdään yksilöllisen arvion perusteella.
Ahdistelua, eristämistä, uhkailua
Kristityt turvapaikanhakijat ovat Euroopan vastaanottokeskuksissa haavoittuvassa asemassa. Open Doors -järjestö julkaisi viime lokakuussa kyselytutkimuksen, jossa yli 700 kristittyä tai muuta ei-islamilaista vähemmistöä edustanutta turvapaikanhakijaa kertoi joutuneensa uskonnollisen ahdistelun kohteeksi Saksan vastaanottokeskuksissa.
Raportin mukaan kristittyjä oli pahoinpidelty myös fyysisesti, ja osassa tapauksia tekijöinä olivat muslimitaustaiset vastaanottokeskusten vapaaehtoistyöntekijät.
– Kristityksi kääntynyt entinen muslimi Benyamin
Tilanne Suomessa on samantapainen. Benyamin kertoo, että erityisesti islamista luopuneiden turvapaikanhakijoiden on vaarallista puhua avoimesti uskostaan.
– Siitä seuraa ahdistelua, eristämistä ja uhkailua. Minulla ei ole ystäviä vastaanottokeskuksessa vaan ainoastaan kirkossa, hän sanoo.
– Jotkut fanaatikot voivat uhkailla tappamisella ja kuitata heti perään, että se oli vitsi. Se on pelottavaa.
Benyamin mukaan erilaisten uskonnollisten ryhmittymien välille voi muutenkin syntyä riitaa.
– Shiiat ja sunnit ovat ottaneet omat alueensa vastaanottokeskuksissa, ja eri ryhmien välillä on ollut tappeluita.
Kirkko ei satsaa riittävästi arabiankieliseen työhön
Kirkkohallituksen maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia kertoo, että usein turvapaikanhakijat ottavat kirkon työntekijään yhteyttä salaa.
Hänen mukaansa monet kristinuskoon kääntyneet turvapaikanhakijat ovat miettineet uskonnon vaihtamista jo pitkään.
– Tämä ilmiö on jatkunut jo useita vuosia. Kristinuskosta kiinnostuneet ovat etupäässä afganistanilaisia, iranilaisia ja irakilaisia, Laihia kertoo.
– Lähi-idässä unien näkemisellä on hyvin suuri merkitys, ja jotkut turvapaikanhakijat ovat kääntyneet hyvin nopeastikin nähtyään unessa Jeesuksen.
– Kirkkohallituksen maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia
Julkisuudessa kirkko suhtautuu myönteisesti turvapaikanhakijoihin, mutta Laihian mielestä tämä ei näy määrärahoissa.
– Meillä on huutava pula arabian- ja darinkielisistä työntekijöistä, ja olemme joutuneet turvautumaan lähetysjärjestöjen apuun, hän sanoo.
Laihian mukaan kirkon työntekijöiden suurena haasteena on kontekstualisoiminen eli turvapaikanhakijan lähtötilanteen huomioon ottaminen.
– Jos muslimitaustainen ihminen haluaa tulla kastetuksi, kysymys on valtavasta arvojen ja uskomusten muutoksesta, joka vaatii aikaa. Siksi seurakuntia on ohjeistettu hitaaseen prosessiin.
Hänen mukaansa jotkut kirkon työntekijät ovat kuitenkin huolissaan entisajan lähetystyön huonosta maineesta, eivätkä sen vuoksi uskalla pitää esillä kristillistä uskoa.
– Tärkeintä kohtaamisessa on se, miten kirkko osoittaa lämpöä ja rakkautta, hän sanoo.
Benyaminin nimi on muutettu.
Uskosta luopunut joutuu helvettiin
Maailman kulttuurien laitoksen yliopistonlehtorin Sylvia Akarin mukaan uskosta luopuminen eli apostasia on synti, jota islamissa ei saa anteeksi.
– Islamissa on hyvin laaja armon käsite. Uskosta luopuminen on pahinta, mihin muslimi voi syyllistyä. Se on ainoa asia, jota Jumala ei voi antaa anteeksi, Akar sanoo.
Hänen mukaansa islamilaiset uskonoppineet ajattelevat, että uskosta luopumisesta joutuu tuomiolle tuonpuoleisuudessa. Se jää siis Jumalan ratkaistavaksi, eivätkä maalliset tuomioistuimet voi siihen puuttua.
Kuitenkin joissain maissa, kuten Iranissa ja Saudi-Arabiassa, myös maallinen lainsäädäntö määrää uskosta luopumisesta kuolemanrangaistuksen.
– Käytännössä islamista luopuminen merkitsee, että ihminen luopuu myös perheestään ja suvustaan. Tämä on suuri häpeä perheelle, ja esimerkiksi Irakissa, jossa ei ole toimivaa oikeuslaitosta, turvaudutaan joskus oman käden oikeuteen. Sille ei kuitenkaan sen enempää maallisen lainsäädännön kuin shariankaan näkökulmasta ole oikeutusta. Se on aina yhtä rikollista, Akar sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kommentti: Kristitty Sardar palautettiin Iraniin, koska Suomen viranomaiset tulkitsivat uskonnonvapauden iranilaisittain
PuheenvuorotMuslimista kristityksi kääntynyt iranilainen turvapaikanhakija palautettiin maanantaina Iraniin. Siellä hän voi hallinto-oikeuden mukaan elää ”maltillista kristityn elämää”.
