null Yli 400 pappia vetoaa sisäministeriöön kristityiksi kääntyneiden turvallisuuden puolesta

Yli 400 pappia vetoaa sisäministeriöön kristityiksi kääntyneiden turvallisuuden puolesta

Yksi adressin kokoajista, kirkkoherra Kaisa Huhtala muistuttaa, että kristityksi kääntymistä edeltää pitkä prosessi. Moni kääntyjä kohtaa vainoa jo Suomessa, saati lähtömaassaan.

Kristinuskoon kääntyminen ei ole turvapaikanhakijalle pikku juttu, eikä se käytännössäkään tapahdu käden käänteessä. Kääntyjä ottaa usein ison henkilökohtaisen riskin, joka voi johtaa vaikeuksiin jo Suomessa. Sen vuoksi yli 400 pappia vetoaa sisäministeriöön, että maahanmuuttoviranomaiset ottaisivat entistä paremmin huomioon uskonnon ammattilaisten asiantuntemuksen kristinuskoon kääntymisissä.

Pappien vetoomuksesta kertoi uutisessaan ensimmäisenä Yle. Ylen haastattelussa puhuttiin 500 papista, mutta ihan niin paljon allekirjoittajia ei ole. Toisaalta enemmänkin olisi varmasti tullut, jos vetoomusta olisi levitetty systemaattisemmin, arvioi vetoomuksen ensimmäinen allekirjoittaja Kaisa Huhtala. Hän on Porin Teljän seurakunnan kirkkoherra ja Turun arkkihiippakunnan pappisasessori.

Suurin osa allekirjoittajista on luterilaisen kirkon pappeja, mutta joukossa on myös vapaiden suuntien ja katolisen kirkon pappeja sekä teologian maistereita.

Vetoomus kristityiksi kääntyneiden maahanmuuttajien puolesta yhdistää hyvin erilaisia kristittyjä. Kolme muuta ensimmäistä nimeä vetoomuksessa ovat seurakuntapastori Mirja Lassila Hämeenlinnasta, Turun Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen ja Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Jari Rankinen.

Kristityksi kääntyvä tapaa pappia paljon enemmän kuin se maahanmuuttoviraston työntekijä, joka häntä haastattelee.

Papit ymmärtävät sen, että viranomaiset arvioivat uskon aitoutta, mutta toivovat, että siinä kuunneltaisiin entistä paremmin uskonnon asiantuntijoita. Jos Maahanmuuttovirasto tekee virheen, siitä voi olla turvapaikkaa hakeneelle hyvin vakavat seuraukset. Julkisuudessa nähtyjen kysymyspatterien joukossa puolestaan on kysymyksiä, joihin suurin osa kirkkoon kuuluvista ei pystyisi vastaamaan.

– Olen itsekin nähnyt puhutteluissa tehtäviä kysymyksiä. Hyvää on se, että nyt pyritään arvioimaan enemmän vakaumuksen aitoutta kuin kirkollisten asioiden nippelituntemusta. Iso ongelma puhuttelussa voi kuitenkin olla myös se, jos tulkki ei ole perillä kristinuskosta. Käännösvirheet voivat viedä lopputulosta harhaan, huomauttaa Huhtala.

Huhtala korostaa, että ennen kuin turvapaikanhakija kääntyy kristityksi ja kastetaan, hän käy läpi pitkän prosessin. Usein hän kiinnostuu kristinuskosta jonkun ystävän kautta. Sitten hän ottaa yhteyttä seurakuntaan, käy rippikoulun ja osallistuu seurakunnan toimintaan, kuten jumalanpalveluksiin. Ennen kuin pappi kastaa hänet, pappi tekee harkitun päätöksen. Kristityksi kääntyvä tapaa pappia paljon enemmän kuin se maahanmuuttoviraston työntekijä, joka häntä haastattelee.

– Aivan kuin alkukirkossa, kastetta edeltää opetus. Siinä kyllä arvioidaan hakijan vakaumusta niin hyvin kuin pystymme. Sitä paitsi kääntyy ihminen millä perusteella tahansa, entisen uskontokuntansa silmissä hän on kääntynyt ja häntä arvioidaan kristittynä.

Monissa islamilaisissa maissa muslimin on kiellettyä kääntyä kristityksi ja hän saattaa kääntymyksensä vuoksi joutua vakavaan vaaraan. Suomessakin monet kääntyneet ovat kohdanneet vaikeuksia ratkaisunsa takia. Vaikka he voivat joutua kärsimään Kristuksen nimen tähden, he ovat siihen valmiita, sanoo Huhtala. Viranomaisilla on kuitenkin suuri vastuu, jos he palauttavat ihmisen olosuhteisiin, jossa vainon vaara on ilmeinen. Näistä maaolosuhteistakin kirkoilla on tietoa, jota on hyvä kuulla.

Vetoomus luovutetaan sisäministeri Paula Risikolle ja Maahanmuuttoviraston ylijohtajalle Jaana Vuoriolle 20. syyskuuta.

Kristityiksi kääntyneitä entisiä muslimeja on Suomessa satoja.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi