Maahanmuuttoviraston uusi kampanja tarjoaa porkkanaa turvapaikanhakijoille, jotka vapaaehtoisesti palaavat Irakiin, Somaliaan ja Afganistaniin
The Global Terrosmism Indexin mukaan Irakissa oli viime vuonna yhteensä 2 965 terrori-iskua eli joka päivä noin kahdeksan iskua. Näissä iskuissa kuoli 9 765 ihmistä. Kuva Irakin Mosulista maaliskuulta 2018.

The Global Terrosmism Indexin mukaan Irakissa oli viime vuonna yhteensä 2 965 terrori-iskua eli joka päivä noin kahdeksan iskua. Näissä iskuissa kuoli 9 765 ihmistä. Kuva Irakin Mosulista maaliskuulta 2018.

Maahanmuuttoviraston uusi kampanja tarjoaa porkkanaa turvapaikanhakijoille, jotka vapaaehtoisesti palaavat Irakiin, Somaliaan ja Afganistaniin

Kaksivuotiseen hankkeeseen sisältyy seurantahaastatteluja, jotka tekee YK:n kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.

Maahanmuuttovirasto, ulkoministeriö ja Kriisinhallintakeskus ovat aloittaneet kaksivuotisen Auda-hankkeen, jossa kehitetään vapaaehtoisen paluun järjestelmää.

Kohdemaita ovat erityisesti Irak, Afganistan ja Somalia, joista suurin osa turvapaikanhakijoista on tullut Suomeen.

Vapaaehtoinen paluu tarkoittaa sitä, että turvapaikanhakija palaa omasta tahdostaan takaisin kotimaahansa tai muuhun maahan, jossa hänellä on oleskelulupa. Turvapaikanhakija saa itse valita kaupungin, johon hän palaa.

Maahanmuuttoviraston ylitarkastajan Mari Heleniuksen mukaan paluumaassa viranomaiset eivät saa tietää, että palaaja on ollut Suomessa turvapaikanhakijana.

– Palaajat matkustavat tavallisilla reittilennoilla, tavallisina matkustajina muiden joukossa, ilman saattajia tai mitään merkkejä joista voisi päätellä, että he ovat olleet turvapaikanhakijoina Suomessa, Helenius sanoo.

Suurimmalle osalle myönnetään rahallista avustusta, joka voi olla esimerkiksi tukea työllistymiseen, pienyrityksen perustamiseen, asumiseen tai lasten koulunkäyntiin.

Myös muut Euroopan maat ovat toteuttaneet ja toteuttavat erilaisia evaluointeja paluujärjestelmistään. – Mari Helenius

Ulkoministeriö aikoo seurata tilannetta vapaaehtoisen paluun kohdemaissa ja kehittää kahdenvälisiä suhteita näiden maiden kanssa.

Maahanmuuttoviraston mukaan tämän vuoden tammi–maaliskuussa vapaaehtoisen paluun tuella on palannut 290 henkilöä. Heistä suurin osa, 231, on palannut Irakiin. Afganistaniin on palannut seitsemän ja Somaliaan kolme. Vuonna 2017 Irakiin palasi 1102 henkilöä, kun kaikkiaan palaajia oli yhteensä 1422.

Maahanmuuttoviraston vapaaehtoisen paluun esitteessä kerrotaan, että jos henkilöllä ei ole passia, hän saa apua matkustusasiakirjan hankkimisessa.

Maahanmuuttoviraston vapaaehtoisen paluun esitteessä kerrotaan, että jos henkilöllä ei ole passia, hän saa apua matkustusasiakirjan hankkimisessa.

Yhteistyössä YK:n kanssa

Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan palanneille aiotaan myös tehdä haastattelututkimus, jossa selvitetään heidän tilannettaan paluun jälkeen. Haastatteluista kootaan tietoa vapaaehtoisen paluun tuen toimivuudesta. Seurantatutkimuksen tekee Maahanmuuttoviraston toimeksiannosta YK:n kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö International Organization for Migration eli IOM.

Aiemmin Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo on sanonut Kirkko ja kaupungille, että pakkopalautettujen tilannetta ei seurata, koska siihen ei ole velvollisuutta eikä oikeutta, vaan palautetut henkilöt ovat paikallisten viranomaisten vastuulla.

Voi myös olla, että salakuljettaja vaatii kohtuutonta maksua matkasta tänne, ja uhri joutuu työskentelemään hänelle palkatta tai lähes palkatta korvatakseen matkansa. – Mari Helenius

Miten sitten voidaan seurata vapaaehtoisesti palanneiden elämää?

– Auda-hankkeessa toteutettava seurantatutkimus tehdään siten, että vapaaehtoisen paluun tuella palanneilta kysytään, ovatko he halukkaita osallistumaan tutkimuksen haastatteluun kotimaassaan paluun jälkeen, sanoo Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Mari Helenius.

– Osallistuminen on vapaaehtoista, ja haastattelut toteuttaa IOM. Seurantatutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa siitä, miten uudelleenkotoutuminen kotimaassa on onnistunut, Helenius sanoo.

Hänen mukaansa tutkimuksella saadaan tietoa siitä, miten palaajille annettava uudelleenkotoutumistuki on toiminut, ja millaista tukea ja apua palaajat paluun jälkeen toivovat.

– Myös muut Euroopan maat ovat toteuttaneet ja toteuttavat erilaisia evaluointeja paluujärjestelmistään. Meillä Suomessa tämänkaltaista seurantaa on tehty pienemmässä mitassa vuosina 2014–2015. Tilanne on nyt jo toisenlainen kuin silloin, joten seurantaakin on tarpeen tehdä uudelleen, Helenius sanoo.

Paluulento ihmiskaupan uhreille?

Maahanmuuttovirasto voi myöntää tukea vapaaehtoiseen paluuseen, mikäli turvapaikanhakija on peruuttanut turvapaikkahakemuksensa tai saanut kielteisen päätöksen, vaikka hän ei enää olisi vastaanottokeskuksen asiakas. Tukea voi myös saada, mikäli kansainvälisen suojelun asema Suomessa on lakkautettu tai peruutettu.

Rahallista tukea vapaaehtoiseen kotiinpaluuseen voi myös saada, mikäli henkilö on ihmiskaupan uhri. Mitä tämä tarkoittaa?

– Ihmiskaupan uhri voi olla saapunut Suomeen alun perin omasta tahdostaan, mutta on voinut joutua täällä ihmiskaupan uhriksi. Voi myös olla, että salakuljettaja vaatii kohtuutonta maksua matkasta tänne, ja uhri joutuu työskentelemään hänelle palkatta tai lähes palkatta korvatakseen matkansa, Mari Helenius sanoo.

– Myös turvapaikkaprosessin päättymisen jälkeen laittomasti maahan jääneillä on suuri riski joutua ihmiskaupan uhriksi, kun heillä ei ole mahdollisuutta tehdä työtä laillisesti. Laittomasti työtä tekevä jää helposti työnantajansa armoille, eikä useinkaan uskalla hakea apua viranomaisilta, vaikka tilanne muuttuisi kuinka vakavaksi.

Muita vaihtoehtoja ovat poliisin toimeenpanema palautus tai laittomasti Suomeen jääminen. – Mari Helenius

Voiko turvapaikanhakija kokea painostusta palata vapaaehtoisesti?

Turvapaikanhakijat tulevat useimmiten diktatuureista, jotka eivät ole allekirjoittaneet YK:n ihmisoikeusjulistusta. Miten voidaan saada varmuus, että heikon ihmisoikeustilanteen maasta lähtenyt turvapaikanhakija ei koe vapaaehtoisen paluun tukea koskevaa neuvontaa painostuksena?

– Vapaaehtoisen paluun tuki on yksi vastaanottokeskuksen tarjoamista sosiaalipalveluista. Vastaanottokeskuksen tulee koko turvapaikkaprosessin ajan kertoa kaikille asiakkailleen, millaisia palveluita on tarjolla, Mari Helenius sanoo.

Kun kielteisen päätöksen saaneen hakijan laillinen oleskeluoikeus Suomessa on päättymässä, hänen tulee poistua maasta.

– Vapaaehtoisen paluun tukea tarjotaan tässä yhtenä mahdollisuutena, johon asiakas saa tarttua, jos haluaa. Muita vaihtoehtoja ovat poliisin toimeenpanema palautus tai laittomasti Suomeen jääminen, Helenius sanoo.

Hänen mukaansa asiakkaalla tulee olla riittävästi tietoa tästä aiheesta, jotta hän voi tehdä itselleen sopivan ratkaisun.

– Vapaaehtoisen paluun neuvonnan tarkoitus on nimenomaan varmistaa, että jokainen kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija ymmärtää tilanteensa ja osaa tehdä tietoisen valinnan eri vaihtoehtojen välillä. Kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan on hyvä tietää sekin, että vaikka hän jäisi Suomeen laittomasti, mutta haluaisikin myöhemmin palata kotimaahansa vapaaehtoisesti, tukea ja apua paluuseen on siinäkin tilanteessa saatavilla.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi