”Ei voi olla niin, että ihmisen kuolema ei ole kenenkään vastuulla” – Eduskuntatalon edessä osoitetaan mieltä, jotta kristittyjä turvapaikanhakijoita ei palautettaisi muslimimaihin
Eduskuntatalon edessä järjestetään lauantaina 28.4. kello 13 mielenilmaus kristityksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden puolesta. Kyse on heidän uskonnonvapaudestaan, oikeusturvastaan ja jopa elämästään.

Eduskuntatalon edessä järjestetään lauantaina 28.4. kello 13 mielenilmaus kristityksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden puolesta. Kyse on heidän uskonnonvapaudestaan, oikeusturvastaan ja jopa elämästään.

”Ei voi olla niin, että ihmisen kuolema ei ole kenenkään vastuulla” – Eduskuntatalon edessä osoitetaan mieltä, jotta kristittyjä turvapaikanhakijoita ei palautettaisi muslimimaihin

Kristityiksi kääntyneitä turvapaikanhakijoita on palautettu myös Afganistaniin. Parhaillaan yhtä pastoria uhkaa palautus Pakistaniin, kertoo Hätähuuto-kampanjan aktiivi Jaana Koivunen.

Suomesta on lähetetty sekä täällä kristinuskoon kääntyneitä että kotimaassaan vainoa kokeneita kristittyjä turvapaikanhakijoita hengenvaaraan. Parhaillaan palautus uhkaa Kotimaa 24:n ja Kyrkpressenin mukaan pakistanilaista pastoria ja hänen perhettään.

Pappia syytettiin jumalanpilkasta ja häntä uhkaa kuolemantuomio. Hänen isänsä on tapettu. Suomen entinen Pakistanin suurlähettiläs on vedonnut hänen puolestaan. Siitä huolimatta kolme ja puoli vuotta Suomessa ollutta perhettä ollaan palauttamassa.

Espoon vapaaseurakunnan afganistanilaisten ja iranilaisten turvapaikanhakijoiden parissa tehtävästä työstä vastaava Jaana Koivunen tietää puolestaan tapauksia, joissa kristityksi kääntyneitä turvapaikanhakijoita on palautettu Afganistaniin. Maahan, jossa ei ole yhtään kirkkoa ja jossa kristityksi kääntyvä joutuu piileskelemään niin viranomaisia kuin sukuaan.

Tämän vuoksi Koivunen ja muutama muu aktiivi on käynnistänyt Facebookissa Hätähuuto-nimisen kampanjasivun ja perustanut sinne tapahtuman. Eikä vain Facebookissa, sillä tavoitteena on koota eri kirkkokuntiin kuuluvia ihmisiä eduskuntatalon eteen puolustamaan kristityksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden oikeutta jäädä eloon. Rauhallinen mielenilmaus järjestetään eduskuntatalon edessä lauantaina 28.4. kello 13–15.

– Ei ole tarkoitus metelöidä eikä huutaa, vaan mennä sinne puhumaan, rukoilemaan ja laulamaan. Olemme siellä Jumalan kasvojen edessä ja muistuttamassa kansanedustajia heidän vastuustaan päättäjinä, sanoo Koivunen.

Migri väitti, että henkilö, joka palautettiin Afganistaniin, ei ollut kristitty. Hän piti rukous- ja raamattupiiriä vastaanottokeskuksessa.
– Jaana Koivunen

Seurakuntien todistus ei paljon paina

Koivunen kertoo tehneensä maahanmuuttajien parissa työtä vuodesta 2015. Hänen mukaansa pienessä Espoon vapaaseurakunnassa käy kymmeniä turvapaikanhakijoita, joista monet käyvät sen lisäksi hengellisissä tilaisuuksissa myös muissa Espoon ja Helsingin seurakunnissa.

Vapaaseurakunnan kolmeviikkoisessa opetuslapseuskoulussa oli viime kesänä 45 osallistujaa. Pienessä seurakunnassa he saavat opetusta omalla kielellään ja heidän elämäänsä kristittyinä tuetaan. Ei siis ole niin, että annettaisiin vain nopeasti kaste. Koivunen uskoo, että väärin perustein liikkeellä olevat kyllä seurakunnassa huomattaisiin.

– Siksi onkin hämmästyttävää, että seurakuntien todistuksille ei Maahanmuuttovirastossa anneta paljonkaan painoarvoa. Yleensä asioissa kysytään asiantuntijoilta, mutta tässä ratkaisua tekemässä on haastattelijoita, joille monet kristinuskon käsitteet ovat vieraita. Tulkki saattaa kääntää Raamattua Koraanin avulla eikä tunne kristinuskoa.

– Tilanne on sama kuin jos minä puhuisin jollekin vierasta kieltä, jota hän ei ymmärrä ja hänen pitäisi sen perusteella arvioida sanomisieni sisältöä, vertaa Koivunen.

Hän kertoo olleensa monta kertaa turvapaikanhakijan mukana puhuttelussa ja myös hallinto-oikeudessa. Vastata hän ei saa, mutta kysymyksiä hän voi esittää.

Koivunen kertoo miehestä, joka piti kotimaassaan kotikirkkoa. Viranomaiset eivät pitäneet tästä, joten hän joutui pakenemaan maasta. Vastaanottokeskuksessa hän opetti muille turvapaikanhakijoille kristinuskoa. Viranomaiset eivät uskoneet, että kristinuskoa opettava mies on kristitty. Hallinto-oikeus kuitenkin muutti päätöksen.

– Vuosien varrella vasta viisi meidän seurakunnassamme käyvää turvapaikanhakijaa on saanut turvapaikan. Kuitenkin meillä on kymmeniä kristityksi kääntyneitä tai jo kotimaassaan vainoa pelänneitä kristittyjä, kertoo Koivunen.

Oma suku voi tappaa

Järkyttävintä Koivusen mukaan on, että turvapaikanhakijoita on päinvastaisista väitteistä huolimatta palautettu myös Afganistaniin. Migri sanoo, että he eivät ole kristittyjä, mutta Koivunen ihmettelee, millä perusteella. Nyt hänen tuntemistaan miehistä toinen on päässyt pakenemaan Turkkiin, toinen piilottelee Kabulissa.

– Migri väitti, että henkilö, joka palautettiin Afganistaniin, ei ollut kristitty. Hän piti rukous- ja raamattupiiriä vastaanottokeskuksessa.

Kabulissa piileskelevä kristitty ei voi saada asuntoa, ei työtä, eikä uskalla luottaa keneenkään.

– Maanmiestensä silmissä hän on rikollinen, luopio, jonka saa tappaa. Usein juuri suku, oma perhe, on suurin vaara kristityksi kääntyneelle. Jos Migri ihmettelee, että ei nyt isä voisi surmata poikaansa, se katsoo asiaa vaaleanpunaisin suomalaisen kulttuurin silmälasein.

Koivusen mukaan moni muukin turvapaikanhakija kuin kristityksi kääntyneet ovat todellisessa vaarassa ja heidän asioitaan pitäisi arvioida tarkemmin. Kampanjan kohteena ovat kuitenkin nyt kristityksi kääntyneet, koska heidän tilanteensa on yksiselitteinen.

– He ovat myös kääntyneet kirkkojen puoleen ja löytäneet elämäänsä uskon Jeesukseen. Meillä on heistä, omista jäsenistämme, erityinen vastuu. Toivottavasti tästä kampanjasta seuraa kuitenkin hyvää myös muille oikeasti turvapaikan tarpeessa oleville.

Moni turvapaikanhakijoista kiinnostui Koivusen mukaan kristinuskosta jo pakomatkansa varrella. Heitä oli opetettu karttamaan kristittyjä, mutta juuri nämä antoivat heille ruokaa ja vaatteita ja välittämistä. Suomessa seurakunnat ottivat myös heidät hyvin vastaan, lähimmäisinä.

– Moni kiinnostui, mutta silti kynnys kristityksi kääntymiseen on todella suuri. Suku hylkää, perhe jättää ja koko maailmankuva menee uusiksi. Ei sellaista tehdä noin vain ja kyllä meillä seurakunnassa muut nopeasti huomaavat, jos henkilö ei ole tosissaan.

Vastuuta pallotellaan eikä sitä kanna kukaan

Koivunen toteaa, että moni kääntynyt kohtaa uskonsa vuoksi pilkkaa, syrjintää ja väkivaltaa jo Suomessa. Mari Turusen kirjassa Kääntyneet on haastateltu 31 turvapaikanhakijaa, joista viisi oli joutunut pahoinpidellyksi ja kaksi pakotettu avioeroon. Koivunen tuntee heistä osan.

Kenellä on vastuu, jos Suomesta palautetaan esimerkiksi edellä mainittu pakistanilainen pastori kotimaahansa ja hänelle ja hänen perheelleen käy siellä huonosti?

– Jos Suomessa tiedetään, että hän on kristitty, ja pastori varmasti viranomaistenkin silmissä on, ja häntä uhkaa siellä kuolemantuomio, vastuu on viranomaisilla ja poliitikoilla.

– Kun täällä puhutaan turvapaikanhakijoiden tilanteesta, viranomaiset siirtävät vastuuta poliitikoille ja poliitikot viranomaisille. Ei voi olla niin, että ihmisen elämä ja kuolema ei ole kenenkään vastuulla, Koivunen kiteyttää.

Hän toivoo kansanedustajien tulemaan kuulemaan, mitä mielenilmaukseen osallistuvilla on sanottavanaan.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi