Heikki Aittokoski matkusti viime vuonna neljällä manterella tutkimassa, miltä maailman tulevaisuus näyttää.
Maailman kenties ainoa tulevaisuustoimittaja Heikki Aittokoski, mihin maailma on menossa?
Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski puhuu maailman tulevaisuudesta Myyrmäen kirkolla. Häntä kiinnostaa, miten ihmiskunnalla menee.
Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski, puhut Naisten Pankin tilaisuudessa isosta asiasta eli maailman tulevaisuudesta. Työskentelit vuoden 2018 kenties maailman ainoana tulevaisuustoimittajana. Mihin asioihin aiot keskittyä luennossasi?
– Ainakin siihen, miten teknologian kiihtyvä murros vaikuttaa kaikkien meidän elämäämme. Se tarkoittaa tekoälyä, robottien arkipäiväistymistä ja itseohjautuvan liikenteen vallankumousta. Muita teemojani ovat Kiinan jatkuva nousu sekä maailman väestönkasvu yhdistettynä ilmastonmuutokseen. Mietin, mitä nämä tuovat tullessaan.
Kuinka monessa maassa kävit tulevaisuustoimittajana?
– Täytyy ihan laskea: Yhdysvallat, Senegal, Kolumbia, Ranska, Norja, Malesia, Islanti sekä Suomi, jossa tein monta eri työmatkaa. Kävin seitsemässä ulkomaassa ja neljällä manterella. Yritin saada journalismiin globaalia otetta, koska käsittelin globaaleja kysymyksiä.
Mikä on mielestäsi pelottava kehityskulku maailmassa ja mikä herättää toivoa?
– Ilmastonmuutoksen ohi ei pääse. Se huolestuttaa minua todella paljon, koska vaikuttaa siltä, että nykyisellä poliittisella tahdolla asiaa ei tulla ratkaisemaan.
– Maailmassa tapahtuu myös todella paljon myönteistä kehitystä. Esimerkiksi vuoden 1990 jälkeen kolmen miljardin ihmisen vedensaanti on parantunut. He saavat puhdasta vettä läheltä omaa kotia. Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt, samoin lapsikuolleisuus.
Ovatko Välimeren yli saapuvat turvapaikanhakijat uhka Euroopalle?
– Lähtökohtaisesti eivät. Ei ole moraalisesti kestävää, että kurjuutta tai suoranaista hätää pakenevia ihmisiä pidetään ensisijaisesti uhkana. Se ei ole humaani ajattelutapa eikä sovi arvoihin, joita meillä pitää olla.
– Totta kai suureen määrään turvapaikanhakijoita sisältyy myös riskejä. Jossain kohtaa Euroopan kantokyky tulee vastaan: kuinka suuri määrä ihmisiä voidaan ottaa inhimillisesti vastaan.
Kaiken sen jälkeen, mitä olet nähnyt ja mistä raportoinut maailmalta, oletko optimisti vai pessimisti maailman tulevaisuuden suhteen?
– Mieluummin olen optimisti, ja perustellusti. Hyviä muutoksia voidaan saada aikaan. Toki tulee myös ongelmia, sokkeja ja kriisejä. Mutta pessimismi on älyllisesti helppoa. Jos tässä rupeaisi pessimistiksi, eihän Naisten Pankin kaltaisilla järjestöillä olisi mitään syytä toimia.
Naisten Pankin luento ja soppalounas lauantaina 2.3. Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1, klo 12–14. Heikki Aittokosken luento klo 12, seitsemän sortin soppalounas koko perheelle Naisten Pankin hyväksi klo 13. Soppa ja kahvi 15 e, lapset 5 e, pelkkä kahvi ja leivonnainen 5 e. Myyjäiset koko tapahtuman ajan, myynnissä kortteja, käsitöitä, koruja ja leivonnaisia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tekoäly kurottaa kohti ihmisyyttä – mutta kukaan ei tiedä, onko tuloksena zombi vai mystikko
Hyvä elämäIhmisen kaltaisen tekoälyn tavoittelu nostaa esiin tietoisuuden ongelman, joka on vanha filosofinen kysymys. Kognitiotieteilijä Michael Laakasuon mukaan edessä voi olla myös kysymys siitä, häviääkö ihminen lajina.
