null Mestari Eckhart oli paitsi mystikko myös harras jouluihminen – ”Älä lähde omaa tyhjyyttäsi pakoon”, hän opastaa aaton viettäjää

Pauli Annalan mukaan Mestari Eckhart opasti kuulijoitaan palaamaan omaan itseensä.

Pauli Annalan mukaan Mestari Eckhart opasti kuulijoitaan palaamaan omaan itseensä.

Hengellisyys

Mestari Eckhart oli paitsi mystikko myös harras jouluihminen – ”Älä lähde omaa tyhjyyttäsi pakoon”, hän opastaa aaton viettäjää

Heittäydy tyhjän varaan, opasti Mestari Eckhart joulun kosketusta kaipaavaa kuulijaansa. Teologi Pauli Annalan mukaan ohje sopii myös tämän ajan ihmiselle.

Monet epäonnistuvat Jumalan etsinnässään, koska etsivät häntä väärästä paikasta, ulkopuoleltaan. Näin opetti keskiajan merkittävimpiin kristillisiin mystikkoihin kuulunut dominikaaniveli Mestari Eckhart (n. 1260–1328). Hiljattain suomeksi julkaistu neljän saarnan kokoelma osoittaa, että Eckhart oli myös harras jouluihminen, jolle joulu merkitsi tärkeää itsensä ja elämän merkityksen löytämisen mahdollisuutta.

Eckhart piti kuuluisat joulusaarnansa 1300-luvun alkuvuosina. Niissä hän liittyy kirkkoisien opetukseen, jonka mukaan Kristus syntyy kolme kertaa. Ensimmäinen syntymä on jumalallinen ja tapahtuu iankaikkisuudessa. Toinen syntymä on inhimillinen, ja siinä Jeesus syntyy Mariasta Betlehemissä ensimmäisenä jouluna. Kolmas syntymä on hengellinen ja tapahtuu ihmisen sielussa.

Eckhart halusi kuulijoidensa löytävän alkuperäisen minuutensa, jota mikään luotu ei ole vielä ehtinyt nimeämään.

Saarnakokoelman Mestari Eckhartin joulu (Studium Catholicum) ovat kääntäneet ja toimittaneet suomeksi filosofian maisteri Kai Pihlajamaa ja teologian tohtori Pauli Annala, jotka myös taustoittavat Eckhartin filosofista ja teologista ajattelua kirjan johdanto- ja loppuluvuissa.

– Eckhart opasti kuulijoitaan palaamaan omaan itseensä. Joulun merkitystä etsivän ei kannattanut säntäillä sinne tänne, vaan sielun tulisi hiljentyä ja kääntyä kohti omaa perustaansa, Annala sanoo.

Sielun pohjassa on jotakin Jumalasta

Mestari Eckhartin mukaan ihmisessä on jotakin sellaista, mikä on syntyisin Jumalasta, ja missä ei ole luodun ja luojan välistä eroa. Hän käytti tästä jostakin muun muassa sanoja ”sielun pohja”, ”perusta” ja ”kipinä”.

Toinen joulusaarnoissa toistuva käsite on Sana tai kätketty Sana, joka paljastaa meille sen, mikä on kätkettyä. Tämä ilmaus viittaa Johanneksen evankeliumin alkuun, jossa kerrotaan Jumalan ikuisesta viisaudesta, jonka kautta kaikki on saanut syntynsä.

– Eckhart ajatteli, että Jumala on ladannut ihmisen sieluun jotakin, mikä on häntä itseään. Meissä on siis jotakin luomatonta, sellaista, mikä on ollut jo alussa, Pauli Annala sanoo.

Annalan mukaan näissä ilmaisuissa ei ole kyse vain Mestari Eckhartin kristillisestä retoriikasta, vaan hän haluaa laajentaa kuulijoidensa itsetuntemusta ja auttaa heitä aavistamaan ja tunnistamaan itsessään oleva Jumalan kuva.

Monien eri uskontojen mystikkojen tavoin Eckhart kuvasi sitä, miten yksilön todelliseksi luulema minä tahtoo omistaa ja tietää jotakin omilla voimillaan. Tämä kiinnittää ihmisen hänen varsinaisen olemuksensa ulkopuolelle.

– Eckhart halusi kuulijoidensa tutustuvan itseensä paremmin ja löytävän alkuperäisen minuutensa, jota mikään luotu ei ole vielä ehtinyt nimeämään. Tämä tosiminä tai periminä on kätkettynä valheminän alle, Annala sanoo.

Jättäydy olemisen armoille

Jeesus-lapsen syntymää ihmisen sisimmässä Mestari Eckhart kuvasi valaistumiseksi, johon liittyy sydämellinen ilo ja onni. Samalla Eckhart tähdensi, että syntymisen ihme on jotakin, mitä Jumala tekee, eikä se riipu ihmisen suorituksista. Pyrkimys saavuttaa itse esimerkiksi joulurauhan kokemus muodostaa vain esteen joulun kosketukselle.

Jumalan todellisen lahjan odottaminen on Eckhartin mukaan oman itsen riisumista, jossa ihminen jää pimeyteen ja ei-tietämisen tilaan. Hän kutsui kuulijoitaan heittäytymään tyhjän varaan ja jättäytymään olemisen armoille.

Eckhartin kuulijoissa oli sekä dominikaaniveljiä että maallikkoja, ja muistiin kirjoitetuissa saarnoissa hän vastaa heidän kysymyksiinsä. Niistä välittyy se, että Jumalan lahjan vastaanottamisen vaikeus oli tuttua jo keskiajan ihmisille. Eräs kuulijoista kysyy, miten ihminen voi päästä varmuuteen siitä, että Jeesus on syntynyt hänen sisimmässään.

– Eckhart vastasi, että hänen tulisi pysyä tyynesti aloillaan ja odottaa Jumalaa, eikä lähteä omaa tyhjyyttään pakoon. Tämä ohje sopii myös meille nykyajan ihmisille, jotka olemme niin tietoisia ja ylpeitä, että haluaisimme tehdä kaiken itse, Pauli Annala sanoo.

Kai Pihlajamaa ja Pauli Annala käänsivät ja toimittivat Mestari Eckhartin joulusaarnat suomen kielelle.

Kai Pihlajamaa ja Pauli Annala käänsivät ja toimittivat Mestari Eckhartin joulusaarnat suomen kielelle.

Sanallinen shokkiterapia vie sanojen taakse

Mestari Eckhartin sanoma on Pauli Annalan mukaan pohjimmiltaan yksinkertainen, eikä siihen liity mitään esoteerista tai inhimillisen ymmärryskyvyn ylittävää.

Nyt suomennetut saarnat on alun perin puhuttu ja kirjoitettu muistiin tuon ajan keskiyläsaksaksi, jota Annala luonnehtii ”talonpojan navettakieleksi”. Samalla saarnoista välittyy se, että Pariisin ja Kölnin yliopistoissa opettanut Eckhart kuului oman aikansa teologiseen eliittiin.

Eckhartin lukeneisuus tulee ilmi hänen laajan tuotantonsa sadoissa viittauksissa antiikin ja varhaisen keskiajan merkittävimpiin ajattelijoihin. Eckhart siteerasi muun muassa Aristoteleen, kirkkoisä Augustinuksen, arabifilosofi Avicennan ja häntä edeltäneen Tuomas Akvinolaisen (k. 1274) tekstejä ja loi omaa ajatteluaan edeltäjiensä pohjalta.

Annalan mukaan sanat olivat Eckhartille todellisuuden yllä olevia verhoja. Eckhartin käyttämää kieltä onkin luonnehdittu shokkiterapiaksi: hän halusi raottaa sitä peritodellisuutta, jonka sanat ja ihmispuhe olivat peittäneet alleen.

– Tällaiselta pohjalta Eckhart yrittää tarttua kuulijoihinsa ja selittää kansankielellä, mitä Jeesuksen syntymä tarkoittaa. Nyt suomennetussa kirjassa hän saa puhua itse lukijalle.

Lue enemmän Pauli Annalasta, Mestari Eckhartista ja joulun merkityksestä artikkelistamme.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

”Myös näin voidaan ja näin tulee viettää joulua” – Jeesus-vauva raunioissa voisi olla myös tämän joulun kuva

Hengellisyys

1500-luvun maalaus pyhästä perheestä raunioiden keskellä tuo mieleen Ukrainan pommitetut kirkot ja viime aikojen tapahtumat Jeesuksen synnyinseudulla. Vankilassa joulua viettänyt saksalainen pappi Dietrich Bonhoeffer näki sitä katsoessaan toisen maailmansodan tuhot.






Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.