Kaisu Maijala vaihtoi alaa vähän alle viisikymppisenä ja kouluttautui eräoppaaksi.
Metsäkylvyssä aistit herkistyvät ja toiset ihmiset alkavat näyttää mukavilta – Kaisu Maijala ohjaa hyvään oloon ulkona
Kun tietotyö uuvutti useamman kerran, Kaisu Maijala opiskeli eräoppaaksi ja perusti oman yrityksen. Nykyisin hän auttaa muita ihmisiä löytämään mielenrauhaa metsästä.
Metsäkylpyopas, YTM, Kaisu Maijala, mitä on metsäkylpy?
– Metsäkylvyn idea tulee Japanista, jossa siitä käytetään nimitystä shinrin-yoku. Vuosia olemme lukeneet uutisia Japanin suurkaupunkien ongelmista, kovasta työkulttuurista ja korkeista itsemurhaluvuista. Meillä on mielikuva siitä, kuinka ihmiset siellä ahtautuvat metroon ja ovat stressaantuneita pitkistä työpäivistä.
– Urbanisoitumisen ja teknologisoitumisen myötä ihmisten hyvinvointi oli laskenut ja tähän lähdettiin Japanissa 1980-luvulla hakemaan ratkaisua ”takaisin luontoon” -ajatuksesta. Suomalainen metsäkylpy on saanut mallin tästä ja meillä on kehitetty vastaavia menetelmiä.
– Nykyään Japanissa on yli 60 niin sanottua terveysmetsää, joiden rentouttavuus on testattu. Terveysmetsissä on helppokulkuiset opastetut reitit, ja tarjolla on myös metsäkylpypalvelua, johon jopa lääkäri voi lähettää potilaansa. Meillä Suomessakin on muutama nimetty terveysmetsä. Metsäkylpyjä järjestetään kuitenkin useimmiten monimuotoisissa metsissä kaupunkien läheisyydessä, esimerkiksi Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa.
Toukokuun alussa Kaisu Maijala kävi Espoonlahden luonnonsuojelualueella.
Onko metsäkylvyn vaikutuksia tutkittu?
– Alussa ymmärrettiin vain, että metsässä olo tekee ihmisille hyvää, eikä silloin vielä tutkittu vaikutuksia. 2000-luvulla ensin Japanissa ja myöhemmin Suomessa ja muualla lähdettiin yliopistotasolla tutkimaan, mistä syystä luonnonympäristöillä on ihmiseen sekä fyysisesti että henkisesti niin positiivisia vaikutuksia. Luonnonvarakeskuksessa, Suomen ympäristökeskuksessa, THL:ssä ja eri tutkimushankkeissa on tehty ja tehdään edelleen tutkimusta luonnon terveysvaikutuksista. Suomi on nykyään alan edelläkävijä.
– Metsässä kävijöistä on mitattu fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Tuloksissa näkyy, että metsässä syke hidastuu, stressihormonit vähenevät, palautumisreaktio käynnistyy, verenpaine laskee ja aistit herkistyvät. Metsässä ihminen rentoutuu, on läsnä nykyhetkessä ja kielteiset ajatukset vähenevät. Metsäkylvyn jälkeen itsensä ja toiset on helpompi nähdä myönteisessä valossa ja yhteistyö- ja auttamishalu lisääntyvät.
Mitä ohjatussa metsäkylvyssä tapahtuu?
– Metsäkylpyopas vie ryhmän metsään ja siellä tehdään ohjattuja rentouttavia aistiharjoituksia, johon kuuluvat havainnointi, läsnäolo, tietoisuus ja hengitys. Metsäkylpy ei tarkoita veteen menoa, vaan uppoutumista metsän ilmapiiriin kaikilla aisteilla, nauttimista ja itsessä heräävien tunteiden huomaamista.
– Metsäkylvyssä voidaan tehdä harjoituksia käyttämällä vain yhtä aistia kerrallaan. Esimerkiksi kun käytetään vain kuuloaistia kaikki muut aistit unohdetaan. Tai jos tunnustellaan vaikkapa maasta löytynyttä oksaa, keskitytään silmät kiinni siihen, miltä se tuntuu.
– Metsäkylvyssä ollaan täysin läsnä hetkessä ja keskitytään vain siihen. Silloin ei pysty murehtimaan omia murheita. Ihminen ”laskeutuu” päästä kehoon ja stressi alkaa purkautua. Kun tämä tapahtuu, ihminen alkaa aistia enemmän asioita kuin normaalisti ja mielenkiinto herää: luonto on aika ihmeellistä joka paikassa. Metsäkylvyssä voi hakea lapsenomaista ihmettelyn asennetta.
– Metsäkylpy ei ole patikointiretki, eikä se ole luonnontuntemusretki. Metsäkylpy voi olla vaikka vain yhdessä paikassa, mutta yleensä kävelemme noin kilometrin tai kahden kilometrin reitin. Lyhimmillään metsäkylpy kestää tunnin, mutta hyvä kesto on kahdesta kolmeen tuntia, jolloin ehtii uppoutua kunnolla paikkaan ja rauhoittua. Pysähdymme luonnossa jonkun ihmeteltävän asian äärelle. Se voi olla vaikka vanha, iso ja korkea puu tai paikka, jossa on erikoinen tunnelma.
Kuuluuko metsäkylpyyn puiden halailua?
– Kyllä ja ei. Nyt en muista ihan heti, milloin olisin omilla retkilläni sitä harjoitusta ohjannut, mutta puun halailu on aivan ihanaa. On todettu, että puuta halatessa erittyy samaa oksitosiinia kuin toista ihmistä halatessa.
– Puut tekevät metsän, ja puilla on vakaa ja juureva läsnäolo. Puun äärellä voi pohtia syvällisiä asioita. Puista saa usein vertauskuvaa omaan elämäänsä. Miten siitä puusta on aikojen myötä tullut sellainen kuin se on? Miksi se on juuri sen näköinen, eikä mikään muu puu ole samanlainen? Vaikka siinä olisi mutkia ja vikoja, niin nekin ovat jollain tavalla kauniita. Jos ajattelen itseäni puuna, millainen kasvutarina minulla on? Puut ovat myös hyviä kuuntelijoita – ne eivät tuomitse ja niillä on aina meille aikaa.
Kenen elämäntyyliin metsäkylpy sopii?
– Metsäkylpy sopii kaikille, ja nykyaikana erityisesti tarvitsemme sitä. Olemme niin paljon sisätiloissa puhelimilla ja tietokoneilla, eikä niistä pääse helposti irti. Meidän kannattaisi oppia ajattelemaan niin, että tarvitsemme luontoa samalla tavalla kuin tarvitsemme unta, liikuntaa ja hyvää ravintoa. Luonto on sekä mielenterveytemme että fyysisen terveytemme ja hyvinvointimme perusta. Vähän pintaa raaputtamalla jokainen on luontoihminen. Luonto on alkuperäinen kotimme.
– Metsäkylvyssä hidastetaan tahtia, pysähdytään, kuunnellaan ja katsellaan. Sitä voi tehdä itsenäisestikin, mutta ohjattu kokemus tuo siihen erilaisen tason. Ohjattua metsäkylpyä voi verrata vaikka siihen, että miksi menisi ohjattuun jumppaan, koska olohuoneessa voi yksinkin jumpata. Ohjaus tuo tekemiseen rakenteen. Kun joku muu on suunnitellut ja ohjaa, se antaa itselle luvan päästää helpommin irti. Voi tietenkin tehdä molempia, käydä yksin ja yhdessä metsässä.
– Suomalaisessa kulttuurissa on jo olemassa ”meikäläisiä metsäkylpyjä” niin kuin mökkisaunan laiturilla ulapalle tuijottelu ja kuikan huudon kuuntelu. Metsäkylpy on samantyyppistä, että hakeudutaan sen kaltaiseen ajattomaan tilaan. Siihen voi siis päästä vaikka omassa lähimetsässsä, ei vain juhannuksena mökillä.
Kaisu Maijala on käynyt erilaisia luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksiin sekä metsäterapiaan liittyviä kursseja.
Liittyykö metsäkylpy johonkin uskontoon?
– Metsäkylpy on moderni, terveyttä ja rauhoittumista painottava käsite, joka nojaa Japanin pitkään luonto-, metsä- ja vuoristokulttuuriin. Se ei ole uskonnollinen rituaali.
– Mutta metsäkylvystä voi löytää hengellisenkin puolen, jos niin haluaa. Useilla suomalaisilla on ajatus, että ”metsä on kirkkoni”, ja moni meistä saa yhteyden suurempaan voimaan juuri metsässä. Joillekin ihmisille metsässä oleminen toimii hiljentymisen kanavana ja porttina.
– Yksin metsään meneminen on erilainen kokemus, ja se on itsellenikin tärkeää. Kautta aikojen on menty metsään itkemään murheet. Mutta me olemme ehkä osittain hukanneet tai unohtaneet sen mahdollisuuden. Kun työelämä on vaativaa, tarvitsemme vastapainoa, ja ehkä sitä hengellistäkin kanavaa. Se on myös osa hyvinvointia.
– Kirkon leirikeskukset ja retriittikeskukset ovat usein luonnonkauniilla paikoilla. Ei se ole sattumaa, että rippikoulut ja muut leirit ovat keskellä luontoa. Hartaus tuntuu siellä jotenkin syvemmältä, kun luomakunta ja elämän ihme ja mysteeri on siinä ympärillä koko ajan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hyönteisten katselu on oivallista ajanvietettä – pääkaupunkiseudulta löytyy monta hyvää perhosten bongailupaikkaa
Hyvä elämäPientareet ovat hyviä paikkoja perhosten ja muiden pölyttäjien tarkkailuun, mutta pikkuisen pitää hidastaa vauhtia. Toimittaja lähti kävelyretkille Vuosaaren Mustavuoreen perhoset mielessä.
