Mielipide: Katsomusopetuksen kehittämiseksi tarvitaan kokeilua ja tutkimusta
Kirkko ja kaupungissa on jälleen keskusteltu katsomusopetuksesta (K&k 13.2. ja 27.2.). Nykyinen katsomusopetus ei välttämättä takaa, että vähemmistöoppilaat saisivat rauhassa omissa ryhmissään opiskella turvallisesti ja positiivisesti uskontoa, kuten DIWA ry:n edustajat esittävät.
Tiettyyn vähemmistöön kuuluminen ei takaa sitä, että kaikki samaan vähemmistöön kuuluvat tulkitsisivat katsomusta yhdenmukaisesti, vaan vähemmistön sisällä voi olla laaja kirjo erilaisia katsomuksia. Koska yksittäiset vähemmistöuskontojen opetusryhmät ovat oppilasmäärältään pieniä, katsomuksen tulkintaongelmat voivat nimenomaan korostua vähemmistöjen oppitunneilla.
Katsomusopetus on jo nyt niin pirstoutunut – sitä annetaan kymmenen eri tunnustuksen mukaan – että uusien katsomuksellisten ryhmien opetuksen aloittaminen ei koulun tasolla voi toteutua, vaikka kysymys on yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta.
Kristinuskoa opetetaan viiden eri tunnustuksen mukaisesti. Sen sijaan islamin opetukseen on luotu yleisislamilainen opetussuunnitelma, jonka mukaiseen opetukseen osallistuvat yhdessä eri taustaiset oppilaat.
Nykyinen uskonnonopetus ei ole pelkästään uskontojen ja katsomusten rakenteellista tarkastelua, kuten Arno Kotro esittää, vaan yhtenä opetuksen lähtökohtana ovat lasten ja nuorten eettiset elämänkysymykset, maailmankuva ja koko elämysmaailma. Useissa maissa, esimerkiksi Norjassa, filosofia ja lasten elämänkysymykset on otettu keskeiseksi osaksi katsomusopetusta.
Kotron epäilykset yhteisen aineen suunnasta ovat sinällään oikeutettuja, mutta epäilen vahvasti, ettei aineen rakentaminen tapahtuisi niin yksipuolisesti kuin hän esittää. Kysymys on semantiikasta. Uskonnon ja katsomuksen tarkkarajainen erottaminen toisistaan ei liene mahdollista.
Katsomusopetukseen liittyvä keskustelu kiinnittyy tällä hetkellä liiaksi nykytilanteeseen ja sen siilipuolustukseen. Tosiasia on joka tapauksessa, että nykyinen malli ei palvele optimaalisella tavalla yhteiskunnan koululaitosta ja siellä opiskelevia nuoria. Aihepiiristä tarvitaan tutkimusta ja kokeilua, jotta saataisiin asianmukaista tietoa.
Arto Kallioniemi
uskonnon didaktiikan professori
Helsinki
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Oppilaat kokivat, että yhteiset oppitunnit lisäsivät yhdenvertaisuutta” – Tuore väitöstutkimus selvitti koululaisten käsityksiä yhteisestä katsomusaineesta
AjankohtaistaYhteisopetuksessa on myös ongelmia, joista isoin liittyy opettajiin.
