Mielipide: Suomessa koulutettu imaami voisi suojella nuoria suvun painostukselta
Suomessa toimivat imaamit tulevat pääosin ulkomailta Turkista, Arabimaista ja Somaliasta. He tuovat mukanaan uskonnollisen oppinsa, mutta myös kotimaidensa kulttuurin, jota he eivät itse aina osaa erottaa islamin varsinaisesta sanomasta.
Tyttären oikeutta valita puolisonsa tai pojan oikeutta erota suvun odotuksista ei torjuta teologisin vaan kulttuurisin perustein, jotka esitetään uskonnollisina.
Tämä ei ole uusi ongelma. Katolinen kirkko kohtasi saman haasteen 1800-luvun lopulla, kun siirtolaiset toivat omat pappinsa Amerikkaan. Rooma ratkaisi tilanteen perustamalla paikalliset seminaarit. Vastustus oli rajua: ”te tuhoatte uskomme.” Mutta usko ei laimentunut. Kulttuuri vain putosi pois. Samat siirtolaisyhteisöt integroituivat ja kukoistivat.
Suomessa koulutettu imaami tuntee oikeusjärjestyksemme ja on elänyt saman arjen kuin seurakuntansa nuoret. Hän voi sanoa vanhemmille sisältäpäin, uskonnollisella auktoriteetilla: tämä pakottaminen ei ole islamia. Sosiaalityöntekijä ei pysty tähän. Ulkomainen imaami ei halua tätä. Paikallinen imaami voi tehdä tämän.
Imaamikoulutus Suomessa ei ole palvelus maahanmuuttajille. Se on investointi, joka suojelee nuoria ja säästää yhteiskunnan varoja.
Pentti Kotiaho
Yrittäjä, Helsinki
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Lapsena en todellakaan ajatellut, että minusta tulisi imaami”, sanoo Myyrmäen imaami Sharmarke Said Aw-Musse, joka tekee työtä vantaalaisten nuorten hyväksi yhdessä kirkkoherrojen kanssa
Ajankohtaista Hyvä elämäYhteiskunta ei voi väistää vastuutaan nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista, mutta Sharmarke Said Aw-Mussen mukaan ensisijainen vastuu nuorista on perheillä.
